Lue tästä jutusta 40 kysymystä ja vastausta Aamulehden journalismista. - Uutiset - Aamulehti

40 kysymystä ja vastausta Aamulehden journalismista – Montako toimittajaa teillä on? Kuka kirjoittaa pääkirjoitukset? Entä paljonko toimittaja saa palkkaa?

Mistä tietää, että juttu on totta? Onko teillä syväkurkkuja? Saisinko teiltä julkkiksen puhelinnumeron? Maksatteko haastatteluista? Millaista on olla toimittaja? Tässä jutussa vastaamme yleisiin kysymyksiin, joita meiltä Aamulehdestä kysytään.

3.5.2019 7:24

Aamulehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin. Siihen kuuluu, että avaamme toimintatapojamme.Täältä voit lukea lisää juttuja, joissa kerromme Aamulehden journalismista Jos sinulla on lisää kysymyksiä Aamulehdestä, jätä ne tämän jutun kommenttiosioon tai lähetä osoitteeseen kimmo.koski@aamulehti.fi.

Miten juttu syntyy ja mistä tiedot tulevat?

Mistä tietää, että juttua varten hankitut tiedot ovat totta?

Aamulehden jutuissa kaiken lähtökohta on, että tiedot pitävät paikkansa. Aamulehti on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita, jotka määrittelevät hyvän journalistisen tavan. Se tarkoittaa muun muassa, että tarkastamme kaikki tiedot riittävän huolellisesti ennen julkaisua.

Hankimme tietoa monista lähteistä ja arvioimme kunkin luotettavuutta. Esimerkiksi kuulopuheita tai sosiaalisessa mediassa esitettyjä väitteitä emme julkaise sellaisenaan, vaan varmistamme tiedot muista lähteistä, esimerkiksi hankkimalla kirjallisia dokumentteja, haastattelemalla useita ihmisiä tai käymällä itse paikan päällä tekemässä havaintoja.

Kiistanalaisissa tapauksissa vastuullisen journalismin periaatteisiin kuuluu, että varmistamme tiedot vähintään kahdesta lähteestä, joilla ei ole tekemistä keskenään.

Joskus jutussa on virhe kaikesta tarkastamisesta huolimatta. Silloin korjaamme juttua mahdollisimman nopeasti. Virheen korjaamisesta voit lukea toisaalta tästä jutusta.

Nopeissa uutistapahtumissa kuten esimerkiksi Turun puukotuksessa tai Raaseporin tasoristeysonnettomuudessa on tavallista, että tiedot ovat aluksi epävarmoja ja muuttuvat ja täydentyvät ajan kuluessa. Silloin kerromme lukijalle, että kyseessä on alustava tieto tai arvio ja että tarkennamme uutista myöhemmin.

Mistä juttuaiheet tulevat?

Monia reittejä. Uutinen voi tulla vastaan missä tahansa. Kerromme ennen kaikkea uutisia, jotka kiinnostavat lukijoitamme ja auttavat heitä jäsentämään ja järjestämään elämäänsä. Osan aiheista ideoimme itse sen mukaan, mistä lukijat ovat kiinnostuneita ja mitä tietoa he tarvitsevat. Toimituksen ulkopuolelta aiheita saamme esimerkiksi lukijoiden ehdotuksina ja uutisvinkkeinä, toimittajien käymistä monenlaisista keskusteluista, viranomaisten tiedotuksesta, tilastoista, ulkona liikkuvien toimittajien ja lukijoiden havainnoista, ulkomaisista uutistoimistoista ja tiedotusvälineistä sekä vaikkapa kelikameroista ja kirjallisuudesta.

Mistä saatte tiedot onnettomuuksista ja rikoksista?

Monista lähteistä. Joitakin esimerkkejä: omien toimittajien ja avustajien tiedonhankinta ja havainnot, uutisvinkit, viranomaistiedotus ja viranomaisten haastatteleminen, oikeuslaitoksen asiakirjat.

Onko teillä vakituisia vinkkaajia tai syväkurkkuja?

Kyllä. Epäviralliset ja luottamukselliset lähteet ovat olennaisia toimittajan työssä. Heidän antamiaan tietoja ei julkaista sellaisenaan vaan tarkastetaan myös muualta, mutta moni tärkeä uutinen on alkanut paljastua luottamuksellisen vihjeen perusteella.

Mistä te tiedätte kaikkien kuuluisien puhelinnumerot? Voiko heille lähettää terveisiä? Voisinko minäkin saada sen numeron?

Meitä on täällä noin 90, ja olemme tehneet tätä työtä kymmeniä vuosia, joten meille on kertynyt muutama numero. Emme valitettavasti voi antaa numeroita muille. Et ehkä itsekään haluaisi, että jakaisimme numeroasi kaikille.

Jos sinulla tai kavereillasi on joitakin aivan tiettyjä terveisiä mielessä, kertokaa ihmeessä meille. Saatamme hyvinkin välittää ne. Siitä voisi syntyä kiinnostava juttu.

Millä keinolla minustakin tehtäisiin juttu Aamulehteen?

Ole meihin yhteydessä esimerkiksi vinkkisivullamme aamulehti.fi/uutisvinkki tai lähetä sähköpostia osoitteeseen al.toimitus@aamulehti.fi. Kerro, miksi olet kiinnostava tamperelaisten ja suomalaisten mielestä tai mitä poikkeuksellisen hienoa olet keksinyt tai tehnyt.

Kuka päättää, mitä julkaistaan?

Käytännön julkaisupäätöksen tekee vuorossa oleva deskin uutispäällikkö ja siitä vastaa viime kädessä päätoimittaja.

Miksi rikosuutisesta usein puuttuu rikollisen nimi?

Aamulehti harkitsee tuomitun nimen julkaiseminen joka kerta erikseen. Yleinen syy nimen pois jättämiseen on, että nimen julkaiseminen vahingoittaisi muita kuin rikollista esimerkiksi paljastamalla uhrin henkilöyden.

Yleinen luulo on, että tuomitun nimi julkaistaan aina, jos rangaistuksen pituus on yli kaksi vuotta vankeutta. Kahden vuoden raja on kyllä merkityksellinen erityisesti siksi, että yli kahden vuoden rangaistus ei voi olla ehdollinen, mutta tuomion pituus on vain yksi kokonaisharkinnan tekijä.

Tästä jutusta voi lukea tarkemmin tuomitun nimen julkaisemisesta.

Miksi lehti saa julkaista kuvan palavasta talosta, vaikka joku voi tunnistaa sen kodiksemme?

Julkisella paikalla saa kuvata. Myös onnettomuuspaikalla kuvaaminen on sallittua, jos kyseessä on julkinen tila. Kaikkea kuvattua ei kuitenkaan saa julkaista: julkaiseminen ei saa loukata yksityiselämän suojaa tai rikkoa hyvää journalistista tapaa.

Olin torilla, ja lehden valokuvaaja otti siellä kuvia. Lehdessä julkaistiin kuva, jossa olen mukana. Miksei minulta kysytty lupaa kuvan julkaisemiseen?

Julkisella paikalla saa aina kuvata. Julkinen paikka on sellainen, johon on vapaa pääsy. Kuvan saa myös julkaista, jos julkaisemisella ei loukata yksityiselämän suojaa tai rikota hyvää journalistista tapaa. Kuvaamisen ja julkaisemisen oikeus perustuu sananvapauteen, joka on määritelty Suomen perustuslaissa.

Aamulehden kuvaajat lähtökohtaisesti kertovat, keitä ovat ja missä heidän ottavansa kuvat ilmestyvät. Kaikissa tilanteissa kuten yleisötapahtumissa tai liikenteessä kuvaajan ei kuitenkaan ole mahdollista esittäytyä kaikille, eikä esittäytymistilanteessa esitetty kuvaamisesta kieltäytyminen sido Aamulehteä.

Millä perusteella tehdään toinen painos lehdestä?

Toinen painos tarkoittaa, että painetun lehden jotakin sivua tai sivuja muutetaan painamisen alettua. Päätöksen tekee vuorossa oleva uutispäällikkö. Syitä on yleensä kaksi: Tulossa on tärkeä ennalta tiedossa oleva uutistapahtuma kuten iso urheilufinaali, jonka lopullinen tulos saadaan vasta hyvin myöhään. Tällöin aikataulu valmistellaan etukäteen ja saatetaan päättää, että painaminen aloitetaan jo ennen lopputuloksen tuloa, jotta lehdet saadaan ajoissa tilaajille, ja lopulliset tulokset lisätään toiseen painokseen, jotta toisaalta mahdollisimman moni tilaaja saisi tuloksen myös painettuna kotiinsa. Syy toiseen painokseen voi olla myös iso, äkillinen uutinen, joka tapahtuu vasta painamisen alettua.

Toisen painoksen tekeminen vaatii, että painopeltejä vaihdetaan ja painaminen keskeytetään, jolloin painaminen aina hidastuu ja pahimmillaan riskinä voisi olla jopa jakelun viivästyminen.

Kakkospainoksen perusteet ovat uutisen merkittävyys ja vaikutus lukijan elämään. Painetun sanomalehden rooli uutisten ainoana kertojana on vähentynyt, koska Aamulehtikin ilmestyy verkossa vuorokauden ympäri ja kertoo uutiset reaaliajassa. Samalla kakkospainoksen tekemisen kynnys on noussut.

Ilveksestä kirjoitettiin taas negatiiviseen sävyyn. Miksi onnistumisia ei noteerattu?

Aamulehti pyrkii rakentavaan uutisointiin. Se tarkoittaa, että negatiivinen kirjoittaminen ei ole itseisarvo. Meille paikallisten toimijoiden menestys on tärkeää, ja joskus se tarkoittaa sitäkin, että kirjoitamme epäkohdista tai huonoista suorituksista. Tällöin tavoitteena ei ole ilkeys vaan se, että epäkohdista voi oppia.

Kohtelemme joukkueita tasapuolisesti ja suoritusten mukaan. Journalisteina kiekkotoimittajillamme ei ole suosikkijoukkueita.

Pyrimme tekemään juttuja samalla intohimolla, jolla lajin ja joukkueen fanitkin siihen suhtautuvat. Urheilujournalismissa haluamme liikkua joskus myös ääripäissä ja herättää lukijoissa reaktioita.

Tapparasta kirjoitettiin taas negatiiviseen sävyyn. Miksi onnistumisia ei noteerattu?

Aamulehti pyrkii rakentavaan uutisointiin. Se tarkoittaa, että negatiivinen kirjoittaminen ei ole itseisarvo. Meille paikallisten toimijoiden menestys on tärkeää, ja joskus se tarkoittaa sitäkin, että kirjoitamme epäkohdista tai huonoista suorituksista. Tällöin tavoitteena ei ole ilkeys vaan se, että epäkohdista voi oppia.

Kohtelemme joukkueita tasapuolisesti ja suoritusten mukaan. Journalisteina kiekkotoimittajillamme ei ole suosikkijoukkueita.

Pyrimme tekemään juttuja samalla intohimolla, jolla lajin ja joukkueen fanitkin siihen suhtautuvat. Urheilujournalismissa haluamme liikkua joskus myös ääripäissä ja herättää lukijoissa reaktioita.

Virheet ja vastineet

Uutisessa on selvä virhe. Kenelle kerron?

Oikaisemme virheen saatuamme tiedon siitä mitä tahansa kautta. Voit esimerkiksi lähettää sähköpostia uutisdeskiin osoitteeseen al.online@aamulehti.fi tai soittaa numeroon 0106653116.

Uutisessa oli ikävää tietoa kotikaupunginosastani. Kirjoitan uutiseen vastineen. Kenelle toimitan sen?

Mielipidetoimitukselle. Yhteystiedot löydät täältä.

Tarkkaan ottaen kyseessä ei ole vastine vaan mielipide. Sekavaa? Kyllä. Arkikielessä käytetään usein sanaa vastine tarkoittamaan kirjoitusta, jossa ollaan eri mieltä aiemman kirjoituksen kanssa.

Tarkkaan ottaen vastine on termi, jonka määrittelee laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Lain mukainen vastineoikeus syntyy vain yksityiselle henkilölle, jolla on perusteltu syy katsoa jutun loukkaavan itseään. Lain mukainen vastine on tiedotusvälineen pakko julkaista seuraamuksen uhalla, ja vaatimus esitetään päätoimittajalle. Laista löydät lisää tietoa vastineoikeudesta.

Jos esittäisit meille vastinevaatimuksen sananvapauslain perusteella uutisesta, joka koskee kotikaupunginosaasi, vastaava päätoimittaja hylkäisi vaatimuksesi. Juridista vastineoikeutta ei voi syntyä, koska kyseessä ei ole yksityinen henkilö. Julkaisemme kuitenkin mielellämme perusteltuja mielipidekirjoituksia kaikista näkökulmista, koska kannustamme moniääniseen keskusteluun. Kirjoituksen julkaisemisesta päättää silloin mielipidetoimitus ja viime kädessä päätoimittaja.

Sananvapauslain vastineoikeutta tarvitsee harvoin kenenkään käyttää. Tärkein syy on, että hyvän journalistisen tavan mukaisesti voimakkaan arvostelun kohteet saavat aina esittää oman kantansa jo ensimmäisen jutun yhteydessä, tai jos eivät ole silloin tavoitettavissa, heti tilaisuuden tullen.

Tekemisissä journalistin kanssa

Minua haastateltiin juttuun, mutta kommenttejani ei koskaan käytetty. Miksi?

On tavallista, että juttua tehdessämme keräämme laajasti sellaistakin tietoa ja aineistoa, joka ei päädy näkyville johonkin tiettyyn juttuun. Jotta voisi luotettavasti kirjoittaa jostakin näkökulmasta, on usein tarpeen hankkia laajempi kuva koko ilmiöstä. Tämä ei tarkoita, että haastattelusi olisi ollut turha. Kuten kaikilla työelämässä myös toimittajilla on rajallisesti aikaa käytettävissään. Emme yleensä haastattele ketään huviksemme.

Haastateltavalla on usein oma ja elämässään tai yrityksessään ainutkertainen tilanne, josta hän haluaisi päästä nimellään kertomaan jutussa. Aamulehteä tehdään kuitenkin ensisijaisesti suurelle yleisölle eli lukijoille. Heidän kiinnostuksensa kohde saattaa olla hieman eri kuin yksittäisen haastateltavan asia sellaisenaan. Yksittäinen ihminen, yritys ja yhteisö voivat kirjoittaa mielipidekirjoituksia ja ostaa mainontaa ja sisältömarkkinointia silloin, kun haluavat oman viestinsä sellaisenaan mediaan.

Minua haastateltiin, mutta kommenttini ei ollut lehdessä sanasta sanaan niin kuin sanoin. Miksi?

Jos haastattelun osia käytetään suorana sitaattina, näiden tulee olla tarkkoja. Suoraa sitaattia muokataan ainoastaan sen verran, että se on vaivatta luettaessa: toimitus esimerkiksi poistaa tavallisista haastatteluista täytesanat ja puhekielen horjuvuudet kuten tota noin, öö, ja tuota tuota, joten suorakaan sitaatti ei ole täsmälleen äännetyn mukainen mutta todenmukaisin mahdollinen siinä mielessä kuin keskustelukumppani sen kuulee. Mitä erityisemmästä ja yhteiskunnallisesti merkittävämmästä puheenvuorosta ja tottuneemmasta puhujasta on kyse, sitä vähemmän sitä editoidaan. Vaikkapa pääministerin eroilmoituksen suoriin sitaatteihin jätettäisiin myös täytesanoja.

Toimittaja haastatteli minua. Saanhan lukea ja tarkastaa jutun etukäteen?

Hyvän journalistisen tavan mukaisesti annamme haastattelulausumat eli sitaatit tarkastettavaksesi, jos julkaisuaikataulu sen sallii. Muita jutun osia sinulla ei ole oikeutta saada nähtäväksesi ennen julkaisua.

Jos toimittaja kuulee kiinnostavan keskustelun, kirjoittaako hän siitä lehteen?

Saattaa hyvin kirjoittaa. Toimittaja voi käyttää journalismissa kutakuinkin kaikkea, mitä hän saa tietoonsa. Vastuulliseen journalismiin kuitenkin kuuluu, että pelkkiä kuulopuheita ei uutisoida, vaan tiedolle pitää aina saada vahvistus. Ohimennen kuultu keskustelu ei myöskään päädy haastatteluksi lehteen. Haastattelun aluksi toimittaja ilmoittaa, että hän tekee haastattelua, ja kohteella on silloin mahdollisuus kieltäytyä.

Julkaistaanko nimeni jutussa, jos keskustelen toimittajan kanssa?

Vastuullisen journalismin pelisääntöjen mukaisesti toimittajamme kertoo aina haastateltavalle, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai vain tausta-aineistoksi. Haastattelusta voi kieltäytyä, tosin vain etukäteen. Jos haastateltava haluaa kieltää lausumansa julkaisemisen, suostumme pyyntöön vain siinä tapauksessa, että olosuhteet ovat haastattelun jälkeen muuttuneet olennaisesti ja julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta.

Emme sitoudu käyttämään keskustelua vain tausta-aineistona, jos haastateltavalla on esimerkiksi virkansa vuoksi velvollisuus kertoa tietonsa julkisesti.

Uskallanko antaa arkaluonteisen juttuvinkin vai paljastuuko nimeni?

Uutisvinkin voi antaa vailla pelkoa siitä, että nimi julkaistaan pelkän vinkin perusteella. Kysymme juttuvinkkilomakkeella vinkkaajan yhteystietoja ennen kaikkea sen vuoksi, että voimme tarvittaessa kysyä lisätietoja aiheen tutkimiseksi. Emme luovuta toimituksen ulkopuolelle tietoa vinkin antajasta.

Joskus vinkkaajan haastatteleminen on yleisön näkökulmasta mielekästä. Silloin otamme erikseen yhteyden ja toimimme normaalien haastattelun pelisääntöjen mukaan.

Maksatteko haastateltaville, esimerkiksi julkkiksille?

Emme maksa haastatteluista emmekä tiedoista. Poikkeustapauksissa voimme erikseen harkiten ja tositteita vastaan korvata kuluja, jos esimerkiksi haastateltava saapuu studiokeskusteluumme pitkän matkan päästä.

Pääkirjoitukset, mielipiteet, kommentointi

Kuka kirjoittaa Aamulehden pääkirjoitukset?

Aamulehden toimittajat kirjoittavat pääkirjoitukset Aamulehden linjan mukaisesti ja vastaavan päätoimittajan linjausten mukaan.

Miksi Aamulehden pääkirjoituksissa ei ole kirjoittajan nimeä?

Koska pääkirjoitus edustaa Aamulehden linjaa eikä ole kirjoittajansa henkilökohtainen kannanotto. Pääkirjoitus voi myös olla useamman kuin yhden henkilön muotoilema. Haluamme nimettömyydellä tehdä selvän eron kolumneihin ja kommentteihin, joissa kirjoittajan nimi on ja joissa voi olla kirjoittajan henkilökohtaisia mielipiteitä.

Onko Aamulehti puoluepoliittisesti sitoutunut?

Ei. Aamulehti on ollut kokoomuksen äänenkannattaja mutta muuttui sitoutumattomaksi vuonna 1992.

Miten lehti valitsee mielipidesivuille julkaistavaksi päätyvät mielipidekirjoitukset?

Etusijalla ovat ajankohtaiset, uusia näkökulmia avaavat, terävät ja hyvin kirjoitetut tekstit, jotka on tarjottu yksinoikeudella Aamulehdelle. Tarkemmin mielipidekirjoittamisen pelisäännöistä voit lukea täältä: aamulehti.fi/mielipideohjeet.

Kuinka suuri osa Aamulehteen tulevista mielipidekirjoituksista julkaistaan?

Noin kolmasosa tarjotuista asiallisista kirjoituksista päätyy julkaistavaksi joko kokonaan tai osittain. Useissa tapauksissa toimituksen on pakko tiivistää tekstejä. Suositulle tekstaripalstalle päätyy noin 10 prosenttia sinne tarjotuista viesteistä.

Täältä löydät mielipidepalstalle kirjoittamisen ohjeet. Täältä taas löydät verkkokeskustelumme periaatteet.

Miksi samat kuvaajat saavat toistuvasti kuviaan Lukijan kuva -palstalle?

Ratkaisevin tekijä on kuvien laatu. Sekin toki vaikuttaa, että aktiivisimmat harrastajat lähettävät kuvia erittäin tiuhaan. Tavoitteena on silti, että mahdollisimman monet hyviä kuvia ottaneet ja lähettäneet saavat kuviaan julki palstalla.

Miksi verkkolehden jutun perässä olevaan kommenttikenttään kirjoittamaani viestiä ei näy netissä?

Kommentit ennakkomoderoidaan eli tarkastetaan ennen julkaisua. Emme esimerkiksi julkaise pelkkää negatiivista mielipidettä tai lannistavaa heittoa, ellei mukana ole perusteluja. Sellainen ei nähdäksemme vie keskustelua eteenpäin. Tarkat Aamulehden verkkokeskustelun säännöt löydät täältä.

Millaista on toimittajana ja Aamulehden toimituksessa?

Kuinka monta toimittajaa Aamulehdessä on töissä?

Meitä on noin 90, kun mukaan lasketaan vakituiset, määräaikaiset ja tarvittaessa töihin tulevat. Naisia ja miehiä on melko tarkkaan saman verran.

Miten Aamulehteen pääsee töihin?

Seuraamalla työpaikkailmoituksia osoitteessa rekry.almamedia.fi ja olemalla meihin yhteydessä. Moni vakituinen työsuhde on saanut alkunsa kesätöistä tai tiiviistä avustajasuhteesta. Otamme myös opintojaan tekeviä harjoittelijoita. Aiempi kokemus on tarpeen kaikilla muilla paitsi harjoittelijoilla.

Kauanko jutun tekemiseen menee aikaa?

Se vaihtelee paljon. Jos sattuu jotakin äkillistä ja merkittävää kuten iso onnettomuus kaupungin keskustassa, ensimmäinen uutinen julkaistaan jo minuuttien kuluessa. Yleensä jutun tekemiseen menee kuitenkin hieman enemmän aikaa. Aika riippuu muun muassa jutun laajuudesta ja siitä, miten työlästä tai hidasta tietojen hankkiminen on. Jotkin jutut syntyvät puolessa tunnissa, jotkin kolmessa tunnissa, jotkin päivässä. Isoimpiin juttuihin voi mennä useita päiviä ja jopa viikkoja, kuukausia tai vuosia. Viikkojen tai kuukausien juttuprojekteissa toimittaja ei koko ajan käytä työaikaansa vain yhteen juttuun vaan edistää sitä silloin tällöin esimerkiksi seuratessaan jonkun kiinnostavan ihmisen elämää tai tapahtuman kulkua pitkällä aikavälillä. Joskus juttuprojekti kestää kauan, koska toimittaja joutuu pitkään odottamaan kiireisen ihmisen haastattelua tai tietyn lähdeaineiston saamista, vaikka muu tiedonhankinta ja kirjoittaminen olisikin tehtynä. Odotellessaan toimittaja työstää jotakin toista juttuaihetta, joten hänen arkensa on tavallisesti usean rinnakkain etenevän jutun hallintaa.

Kuinka monta tuntia toimittaja tekee töitä päivässä?

Säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä. Joskus toimittajat tekevät ylitöitä tai ovat juttumatkalla, jolloin päivä voi olla pidempi. Silloin ylimääräisestä ajasta maksetaan lisäkorvausta työehtosopimuksen mukaisesti.

Paljonko toimittaja saa palkkaa?

Journalistin palkkaan vaikuttavat paikkakunta, yrityksen koko, tehtävän vaativuus, mahdollinen johtoasema ja tekijän kokemus. Journalistiliiton työmarkkinatutkimuksessa liiton jäsenten keskipalkka lehdistössä huhtikuussa 2016 oli 3700 euroa. Yksittäisten ihmisten palkat voivat olla merkittävästi keskimääräistä pienempiä tai suurempia, kuten muillakin aloilla.

Mitä toimittajat ovat opiskelleet?

Toimittajaksi ei ole yhtä koulutusta, vaan ammattiin tullaan monenlaisin taustoin. Suuri osa toimittajista on opiskellut tiedotusoppia tai viestintää jossakin yliopistossa, joten monella on yhteiskuntatieteen opintoja. Esimerkkejä muista opiskelualoista ovat kauppatieteet, lääketiede ja tekniikka. Yhteiskunnan toiminnan tuntemus on toimittajan työssä välttämätöntä, mutta sen lisäksi ala kaipaa lisää journalisteja, joilla on koulutuksen tuomaa syvällistä osaamista muualta kuin yhteiskuntatieteistä, vaikkapa tietotekniikasta, oikeustieteestä ja markkinoinnista.

Miltä tuntuu tehdä töitä illalla ja viikonloppuna – milloin te sitten olette vapaalla?

Toimittajan työ on tosiaan useimmiten vuorotyötä. Iltaisin ja viikonloppuisin työskentelemisessä on hyvät ja huonot puolensa. Tunnelma on erilainen kuin arkipäivisin: töissä on hieman vähemmän väkeä ja tunnelma on rauhallisempi mutta printtilehden deadlinen lähestyessä myös tiiviimpi ja joskus sähköinen. Vuoron loppumisen jälkeen uni ei välttämättä tule heti, mutta vastaavasti vuorot järjestetään niin, että myöhäistä iltaa ei seuraa varhainen aamu. Ilta- ja viikonloppuvuorojen vastapainona on vapaata aikaa arkiaamuisin ja kokonaisia vapaapäiviä keskellä viikkoa, koska vapaan kokonaismäärä on sama vuorokierrosta riippumatta. Tämä voi olla virkistävää tai kätevää vaikkapa arjen asioinnin kannalta. Toisaalta liian pitkä iltavuoroputki uuvuttaa ja kovin hektisen myöhävuoron jälkeen kestää aikansa saada unta, joten vuorokierto pitää suunnitella työssä jaksaminen huomioiden. Vuorotyöstä maksetaan haittakorvausta ja tietyn vuoromäärän täyttyessä annetaan ylimääräinen palkallinen lomaviikko vuodessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos