Analyysi: Isot pojat eivät petä Kristaa kahdesti – oppivelvollisuusikä noussee pian tai melko pian

EERO LIESIMAA
Analyysi: Isot pojat eivät petä Kristaa kahdesti – oppivelvollisuusikä noussee pian tai melko pian

Krista Kiurun tavoite täyttyy pian, arvelee toimittaja Lauri Nurmi.

Lauri NurmiHelsinki

Elokuussa 2014 istuin opetusministeri Krista Kiurun työhuoneessa.

Kiuru nojautui eteenpäin, katsoi suoraan silmiin ja sanoi vakaalla äänellä: "Isot pojat ovat asiasta jo sopineet."

Sosiaalidemokraatti Kiuru puhui oppivelvollisuusiän pidentämisestä ja viittasi "isoilla pojilla" pääministeri Alexander Stubbiin (kok.) ja valtiovarainministeri Antti Rinteeseen (sd.).

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) oli arvioinut, että oppivelvollisuuden pidentäminen yhdellä vuodella olisi maksanut 15–29 miljoonaa euroa. Todennäköisesti vuotuinen kustannus olisi jäänyt VATT:n mukaan 15–18 miljoonaan.

Isot pojat veivät tikkarin opetusministeri Kiurun kädestä, kun kokoomus kaatoi oppivelvollisuuden pidentämisen hallituksen budjettiriihessä syksyllä 2014. Kokoomus epäili kustannuslaskelmien paikkansa pitävyyttä ja tunsi ideologista vastenmielisyyttä sitä kohtaan, että valtiovalta pakottaisi koko ikäluokan toisen asteen opintoihin. Seuraavan kevään hallitusneuvotteluihin kokoomus marssi opetusministerin salkku tavoitteenaan – ja Sanni Grahn-Laasosesta tuli Kiurun seuraaja.

Marraskuussa 2017, yli kolme vuotta myöhemmin, Sdp julkistaa vaihtoehtobudjettinsa eduskunnassa.

Kiuru vakuuttaa, että oppivelvollisuusikä nousee vielä Suomessa.

Suurin oppositiopuolue esittää oppivelvollisuuden pidentämistä 18:aan ikävuoteen asti.

–Koulutustaso on erittäin vaikuttava asia, kun mietitään työllisyyttä ja sen kautta talouskasvua. Ihmisillä, jotka ovat peruskoulun varassa työmarkkinoilla, työurien pituus on karkeasti kymmenen vuotta lyhyempi kuin ammattikoulun tai lukion suorittaneilla, Sdp:n puheenjohtaja Rinne perustelee.

Tilastotutkija Pekka Myrskylä on selvittänyt SAK:n toimeksiannosta työurien pituutta. Vuosia 1987–2017 käsittelevän Katoavat työpaikat -tutkimuksen pohjana on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto, joka kattaa kaikki Suomessa asuvat ihmiset.

Pelkän perusasteen koulutuksen varaan jäävien työntekijöiden työvuosien odote on naisilla 20,6 vuotta ja miehillä 24 vuotta.

Ylioppilastutkinnon suorittaneilla naisilla työvuosien odote on 30,1 vuotta ja miehillä 30,8 vuotta. Toisen asteen ammattikoulutuksen hankkineilla naisilla vastaava odote on 33,4 vuotta ja miehillä 32,2 vuotta.

Korkeakoulutetut tekevät elämässään keskimäärin yli 35 vuotta töitä.

Väkisin kenenkään kouluttaminen ei onnistu, mutta 9. luokan päättyessä nuoret ovat vasta 15–16-vuotiaita. Enää ei ole rakennustyömaita, joille riuska sälli voisi pestautua peruskoulun pulpetista.

Lukiosta tai ammattikoulusta on viimeistään 2000-luvulla tullut peruskoulun jatke.

Grahn-Laasonen valmistelee parhaillaan lukiouudistusta, johon sisältyisi erityisopetuksen kirjaaminen lukiolakiin. Oppilaanohjauksen ja erityisopetuksen resursseja on lisättävä tuntuvasti, jos koko ikäluokka halutaan siirtää jatkossa toiselle asteelle.

Opiskelupaikkojen järjestäminen ei ole ongelma maassa, jossa syntyvyys on laskenut hälyttäviin lukemiin.

Sdp:n vaihtoehtobudjetissa oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukseksi on laskettu ensimmäisenä vuonna 20 miljoonaa euroa.

Varjobudjeteille voi halutessaan hymähdellä, mutta niistä löytyy aina kohtia, joita oppositiopuolueet yrittävät toteuttaa päästessään hallitukseen.

Rinne aloittaa tiedotustilaisuuden puhumalla oppivelvollisuuden pidentämisestä. Diasarjassa asia on numero 1.

Sokea Reettakin oivaltaa, mikä Sdp:llä on mielessään. Jos isot pojat ovat seuraavien vaalien jälkeen Rinne ja Petteri Orpo (kok.), oppivelvollisuusiän pidentäminen on erittäin lähellä, sillä jokainen päähallituspuolue voi sanella hallitusohjelmaan muutaman itselleen tärkeän asian.


Kommentit (1)

  • Esa J. Anttila

    Hämmästelin aikoinaan kuinka jopa opetuksen ammattilaiset tekivät hartiavoimin työtä estääkseen oppivelvollisuuden pidentämisen vuodella. Ja siinä työssään jopa onnistuivat.

    Eivät ymmärtäneet, että jokainen syrjäytynyt ihminen maksaa yhteiskunnalle elinaikanaan n. 1 miljoona euroa.
    Lukion tai ammattikoulun eka vuoden maksuttomuus auttaa roimasti jokaikistä nuorta, erityisesti vähävaraista.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet