Presidentinvaalit

Alma Median kysely: Suomalaiset haluavat, että presidenttiehdokkaat kertovat selvästi, kannattavatko Natoa vai eivät

Yli puolet suomalaisista haluaa presidenttiehdokkailta selvän kannan sotilasliitto Natoon liittymisestä.

Jaap Arriens
Alma Median kysely: Suomalaiset haluavat, että presidenttiehdokkaat kertovat selvästi, kannattavatko Natoa vai eivät

Tasavallan presidentin mielipide on Nato-kysymyksessä olennainen. Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa.

Janne Soisalon-Soininen

Presidenttiehdokkaiden pitäisi ottaa selvästi kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan. Näin ajattelee 53 prosenttia suomalaisista, käy ilmi Alma Median teettämästä kyselytutkimuksesta.

Vastaajista neljännes on eri mieltä ja viidennes ei osaa sanoa kantaansa kysymykseen.

Nato-keskusteluun liittyvän tietynlaisen kryptisyyden valossa tulos ei ole kovin yllättävä, sanoo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

–Nato-keskustelussa kantojen erot ovat välillä niin nyansoituja ja hienovaraisia, että jos ei kansalaisella ole erityistä ulko- ja turvallisuuspoliittista harrastuneisuutta, keskustelun seuraaminen voi olla työlästä.

Ulkopoliittisen instituutin vierailevan tutkijan Matti Pesun mielestä ehdokkaiden Nato-kannat ovat varsin selvät.

–Ehkä kampanjat ja väittelyt eivät ole saaneet vielä tarpeeksi näkyvyyttä, Pesu pohtii.

Suoraa puhetta Natosta

Alma-tutkimuksen mukaan 53 prosenttia suomalaisista haluaisi presidenttiehdokkaiden ottavan selvästi kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n marraskuun lopussa julkaiseman kyselyn mukaan Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt 22 prosenttia suomalaisista, kun viime vuonna kannattajia oli 25 prosenttia.

Alma Median Tietoykkösellä teettämään kyselyyn vastasi 1 500 suomalaista 23.11–3.12.2017. Virhemarginaali on enimmillään 2,5 prosentti- yksikköä suuntaansa.

Kysymys Natoon liittymisestä nousi vaaliasetelmassa uudella tavalla esiin lokakuun alussa, kun rkp:n ehdokas Nils Torvalds ilmoitti kannattavansa Suomen liittymistä Natoon.

Torvalds on ehdokkaista ainoa, joka avoimesti liputtaa Naton puolesta. Nato-jäsenyyttä vastaan ovat selvästi asettuneet vasemmistoliiton Merja Kyllönen ja perussuomalaisten Laura Huhtasaari. Myös Matti Vanhanen (kesk.), Tuula Haatainen (sd.) ja Pekka Haavisto (vihr.) suhtautuvat Nato-jäsenyyteen kriittisesti.

Istuvan presidentin Sauli Niinistön kanta on epämääräisin. Niinistö on toistuvasti sanonut pitävänsä Nato-jäsenyyden hakemista tilanteesta riippuvana asiana.

–Nykyinen hallitus avasi mahdollisuuden hakea jäsenyyttä ja mahdollisuus on jo sellaisenaan turvallisuuspolitiikassa väline, Niinistö toteaa Helsingin Sanomien vaalikoneessa.

Eri puolueiden kannattajista avoimempaa Nato-puhetta kannattavat selkeimmin vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannattajat.

Vasemmistoliiton kannattajista näin ajattelee 69 prosenttia ja perussuomalaisten kannattajista 61 prosenttia. Kokoomuksen, keskustan ja vihreiden kannattajista selvempiä Nato-kantoja toivoo yli 50 prosenttia ja sdp:n kannattajista 49 prosenttia. Kd:n kannattajista samoin ajatteli 41 prosenttia.

Pesun mukaan puoluekohtaisissa lukemissa näkyy vasemmiston ja perussuomalaisten vahva Nato-kriittisyys.

–Erityisesti vasemmiston piirissä on jo vuosikymmenet tuotu esiin näkemystä, että Suomea jotenkin hivutettaisiin Natoon. Ehdokkaiden kortit kenties halutaan selvemmin esiin.

Tämä koskee erityisesti Niinistöä, joka näyttää kannatusmittausten valossa marssivan kohti toista kauttaan.

Zuma Wire
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg tapasi joulukuun alussa puolustusliiton jäsenmaiden ulkoministereitä.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg tapasi joulukuun alussa puolustusliiton jäsenmaiden ulkoministereitä.

Tasavallan presidentin mielipide on Nato-kysymyksessä olennainen. Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa.

–Presidentinvaaleissa on olennaista keskustella myös Nato-jäsenyydestä. Olisi myös hyvä tuoda esiin näkemyksiä siitä, onko tilanteita, jossa jäsenyyttä pitäisi hakea, Pesu sanoo.

Jokisipilä muistuttaa myös maltista Nato-keskustelussa.

–Keskustelulla on vahva liittymäkohta ulkopoliittiseen tilanteeseemme, sitä on syytä käydä asiapohjalta ja liiallista uhkakuvien maalailua välttäen.

Pesun mielestä tärkeintä olisi tarkastella nykyisiä kumppanuuksia ja miten ja mihin suuntaan kumppanuuksia Naton, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa tulisi kehittää.

–Kumppanuuksien kehittäminen on nimenomaisesti ollut osa presidentti Niinistön turvallisuuspoliittista linjaa, ja hänen kädenjälkensä on vahva.


Lue myös nämä


Kommentit (6)

  • Nimetön

    Sauli Niinistö panttaa kantaansa ja kiemurtelee kuten kunnon asianajaja ainakin sen asian kanssa että Kokoomuksen presidenttiinä hän tahtoo tietysti Suomen Natoon.

  • Kimmo

    Lyhyesti ja ytimekkäästi, Suomi Natoon.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet