Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Aktiivimalli työllistää ainakin työttömyyskassoja, paljastaa LM-kysely: Malli on lisännyt työtä kaikissa kassoissa

Aktiivimalli on kuormittanut työttömyyskassojen henkilökuntaa mallin ensikuukausina. Lisäksi aktiivisuusehdon täyttävien toimien tulkinta on alkuvuonna aiheuttanut päänvaivaa kassoissa. Tiedot käyvät ilmi Lännen Median tekemässä kyselyssä, joka suunnattiin Suomen 26 työttömyyskassan kassanjohtajalle. 24 johtajaa vastasi kyselyyn. Työttömyyskassat vastaavat työttömyysturvan ansiosidonnaisen osan myöntämisestä ja hallinnoinnista. Muista vastaa Kela. Kassanjohtajien mukaan työtä kassoissa ovat lisänneet jäsenten yhteydenotot, alun rutiininpuute ja se, että käsityötä tarvitaan entistä suuremmassa osassa hakemuksia. Työtä aiheuttaa myös se, että kassoissa pitää seurata aktiivisuusehdon toteuttamista. –Asiakaspalvelussa työkuormitus on lisääntynyt, koska aktiivimallia koskevia kyselyjä tulee paljon. Työkuormitusta lisää myös jäsenistön vahva tyytymättömyys aktiivimalliin. Kiukkua ja turhautumista puretaan paljon kassaan tulevissa yhteydenotoissa, jonka toki ymmärrän henkilökohtaisesti, Suomen elintarviketyöläisten liiton työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja vastaa. "Uudet säännökset tuovat lisätöitä" LM-kyselyn tulokset aktiivimallin tulkinnan vaikeudesta ja töiden lisääntymisestä eivät yllätä Työttömyyskassojen yhteisjärjestön toiminnanjohtajaa Niina Jussilaa . –Uudet säännökset tuovat aina alkuvaiheessa tulkintaongelmia ja tuottavat paljon töitä. Aktiivimallista Jussila nostaa esille yhden kohdan, joka on erottunut erityisen työllistävänä ja johon tulkintaongelmat kohdistuvat. –Se on tämä eduskunnan lakiin tekemä lisäys niin sanotun palveluja vastaavan palvelun hyväksymisestä aktiivisuuteen. Siihen on tullut lisäkriteerejä matkan varrella ja sitä on yritetty selvitellä aika paljon tässä nyt. Työmäärän uskotaan helpottuvan Moni kyselyyn vastanneista uskoo, että työmäärä tasaantuu ajan myötä. Aktiivisuusehdon tulkintavaikeudet johtuivat myös alussa siitä, että tulkintaohjeet puuttuivat niin sanotuista muista työllistymisedellytyksistä, joista laissa on mainittu. –Ostopalvelut ovat aiheuttaneet ongelmia. Henkilöstön on mietittävä, mikä ostopalvelu täyttää aktiivisuusedellytyksen, toteaa Esa Kivistö Erityisalojen toimihenkilöiden ERTOn työttömyyskassasta. Sittemmin ohjeita on kassoihin toimitettu ja tulkinta helpottunut, toteavat vastaajat. Tämä on helpottanut epätietoisuutta. Joissain vastauksissa helpotukseksi koetaan myös muutokset, joista hallitus päätti kevään kehysriihessään. Pelko uusista tulkintaongelmista Yhteisjärjestön Jussilan mukaan aktiivimallin kanssa lisätyötä voi kuitenkin olla tiedossa tavallista pidempääkin. –Siinä on elementtejä, jotka kaipaavat jatkuvaa seurantaa ja tulee uusia päätöksenantotilanteita. Kehysriihen päätöksen rajauksista ja säännösten voimaantulosta ei ole hänen mukaansa vielä tarkkaa tietoa. –Pelkona on, että ne synnyttävät samanlaisia tulkintaongelmia kun tuon eduskunnan tekemän lisäyksen kanssa on ollut. Samoin epäselvää on se, hyväksytäänkö uudet koulutukset mukaan aktiivimalliin taannehtivasti, jolloin työn määrä lisääntyisi Jussilan mielestä merkittävästi. –Kun nämä uudet lisäykset määritellään vähän tarkemmin, niin sitten vasta näemme, mitä tässä haetaan, hän muistuttaa. Alle puolet täyttänyt aktiivisuusehdon Aktiivimalli astui voimaan tämän vuoden alussa. Tiivistetysti malli leikkaa työttömyysturvaa noin 4,65 prosentilla, jos työnhakija ei täytä lain vaatimaa aktiivisuusehtoa. Ehdon täyttymistä tarkastellaan 65 päivän jaksoittain. Moni kassanjohtaja arvioi, että runsaasti alle puolet ihmisistä, jotka saavat heidän kassoistaan ansiosidonnaista päivärahaa, ei ole ensimmäisiltä kuukausilta täyttänyt aktiivisuusehtoa. Esimerkiksi Paperiliiton ja Lääkärien työttömyyskassoja johtavat arvioivat, että aktiivisuusehdon on täyttänyt vain viidennes kassojen ansiopäivärahojen saajista, useimmat arvioivat aktiivisuusehdon täyttyvän noin kolmanneksella. Eroja kuitenkin on liitosta riippuen. –Tilaston mukaan noin 60 prosenttia ei täytä aktiivisuusehtoa, arvioi esimerkiksi Pasi Koskinen JHL:n työttömyyskassasta. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kassat arvioivat, että heidän maksamiensa ansiosidonnaisten päivärahojen määrät laskevat. Monien mielestä suurempi syy väheneville ansiopäivärahamaksuille on kuitenkin koheneva talous- ja työllisyystilanne Suomessa. Aktiivimallin merkityksestä ei olla työttömyyskassojen johtajien kesken yksimielisiä. –Muutos johtuu pikemminkin talouskasvun mukana tulleista uusista työpaikoista. Aktiivimallin vaikutus on vähäinen, arvioi Markus Rantanen Tehyn työttömyyskassasta. Ainakin yksi positiivinen puoli Niina Jussila toteaa aktiivimallin tulkinnassa tehdyn hyvää yhteistyötä Kelan kanssa. Kela seuraa aktiivimallin täyttymistä peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavilta. –Jos ihan välttämättä pitää valita yksi positiivinen puoli tästä aktiivimallista, se on työttömyyskassojen tiivistynyt yhteistyö Kelan kanssa. Yhteistyö on välttämätöntä, koska aktiivimalli vaikuttaa samalla lailla eri etuuksien saajiin, hän sanoo. Lännen Media selvitti aktiivimallin vaikutuksia lähettämällä verkkokyselyn työttömyyskassojen kassanjohtajille. Verkkokysely lähetettiin henkilökohtaisin sähköpostilinkein 26 kassanjohtajalle. Kyselyyn vastasi 24, vastausprosentti oli 92. Vastausaika oli 16.4–19.4.2018.