Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Ähtärin pandojen bambut tilataan hollantilaisen plantaasin erikoisruokalistalta – Nirsojen eläinten mielihalut vaihtuvat viikoittain

Panda on tarkka siitä, mitä se suuhunsa pistää. Bambua, kyllä, mutta lajeissa on eroja. –Pandat ovat todella nirsoja. Jokaisella yksilöllä on oma makunsa ja sekin voi vaihdella viikoittain. Pandat eivät halua syödä samaa, vaan haluavat vaihtelua, kuten ihmisetkin, kertoo Bennie Nielen hollantilaisesta Bamboo Giant -yrityksestä, joka toimittaa bambut Ähtärin pandoille. Tosin tämäkään sääntö ei ole pandojen kohdalla vedenpitävä. Esimerkiksi Berliinissä asustava pandanaaras haluaa aamupalakseen aina tietynlaista bambua. –Jos se ei saa lempiaamupalaansa, se on koko päivän hirveä mörökölli. Siksi hoitajat ovat tarkkoja siitä, että juuri tätä bambulajiketta on mukana kuormassa, Nielen sanoo. Bamboo Giantilla on Etelä-Hollannissa bambuplantaasi, jonka antimilla ruokitaan Hollannin omat, Wienin, Berliinin, Edinburghin ja pian myös Ähtärin pandat. Yritys on toimittanut bambua Euroopan tarhapandoille jo 15 vuoden ajan. Nielenin mukaan pandat pitävät 30–40 senttimetrin korkuisista nuorista versioista ja vanhoista, puumaisista bambuista, jotka ihmisen näkökulmasta vaikuttavat kivikovilta ja vaikeilta syödä. Välimallin versiot eivät kuulemma kelpaa. Kerran viikossa lasti Ähtäriin bambua kuljetetaan kerran viikossa noin 500 kiloa. Hua Baon ja Jin Bao Baon odotetaan syövän bambua päivässä noin 20–30 kiloa per panda. Määrät todennäköisesti kasvavat sitä mukaa, kun pandat kasvavat. Mukana kuormassa on noin 8–12 erilaista bambulajiketta. Niitä vaihdellaan sen mukaan, miten ne tekevät kauppansa. –Pandanhoitajilla on ruokalista, johon he merkitsevät, mitkä bambut pandoille kulloinkin maistuvat ja mitkä eivät. Muokkaamme tilausta sen mukaan viikoittain. Yrityksellä on 80 000 neliömetriä pandojen ravinnoksi tarkoitettua bambupeltoa, jossa kasvaa noin 20 erityyppistä bambulajiketta, joista pandat yleensä pitävät. Bambut kulkevat Suomeen vihannes- ja kukkakuorma-autojen mukana, jotka muutenkin matkaisivat Suomeen. Se säästää kuljetuskustannuksia. –Tarkoitus on, että pandat saavat mahdollisimman tuoretta ravintoa, kuten muutkin eläimet, Ähtärin intendentti Mauno Seppäkoski sanoo. Ähtärissä bambua varastoidaan kylmiössä, jonka lämpötila on seitsemän astetta ja kosteus sopiva. 10 vuoden sopimus Hollannissa oltiin jo valmiina, kun Ähtärin eläintarha otti Nieleniin yhteyttä pari vuotta sitten. Nielen oli tietoinen siitä, että eri puolilla Eurooppaa käytiin neuvotteluja pandoista ja oli jo istuttanut niiden ruuaksi sopivaa ylimääräistä bambua. –Jos alkaa istuttaa bambua vasta sitten, kun yhteydenotto tulee, on 3–4 vuotta myöhässä. Bambu kasvaa nopeasti ja on parissa kuukaudessa jo 1–2 metrin korkuinen. Pandojen rakastamaksi kovaksi ja puumaiseksi se muuttuu kuitenkin vasta 3–4 vuoden kuluttua. Nielen kertoo investoineensa pandojen bambuun satojatuhansia euroja. Esimerkiksi Ähtärin kanssa hänellä on kymmenen vuoden sopimus. Sitä hän ei suostu kertomaan, paljonko Ähtäri bambusta maksaa. Edinburghin kahden pandan bambuihin arvioitiin uppoavan vuonna 2011 noin 80 000 euroa. Myös yhteydet Kiinaan ovat tärkeät. Kiinalaiset viranomaiset käyvät tarkastamassa tilukset kerran vuodessa. Suurin osa bambuplantaasin tuotoista tulee puutarhoihin myytävistä bambukasveista, mutta Nielenin mukaan pandoille myytävän bambun osuus on kasvussa. Hollannin ilmasto on bambulle suotuisa. Talvet ovat harvoin –15 astetta kylmempiä, kesät eivät ole liian kuumia ja sadetta on riittävästi. Nielen kertoo konsultoivansa myös suomalaisia hankkeessa, jossa selvitetään, voitaisiinko bambua kasvattaa Suomessa.