Pirkanmaa

Aholaidan tila elää lampaista – Suloinen Nuuskuttaja on yksi tämän kevään karitsoista

Lampaat hoitavat laiduntaessaan perinnemaisemaa, niistä saadaan myös villoja ja lihaa. Maatilamatkailussa lampailla on tärkeä rooli, sillä vieraat haluavat osallistua niiden hoitoon.

Emil Bobyrev
Aholaidan tila elää lampaista – Suloinen Nuuskuttaja on yksi tämän kevään karitsoista

Tämä suomenlampaan uuhi eli tyttökaritsa on muutaman päivän ikäinen ja nimeltään Nuuskuttaja. Kesän ajan karitsat emineen laiduntavat ulkona ja hoitavat perinnemaisemaa.

Kati KalliosaariAamulehti, Kangasala

Aholaidan lammastilalla on viime viikot eletty kiireistä aikaa, kun tilan 24 uuhta eli äitilammasta on karitsoinut. Lampolassa kuuluu määkinää, kun nälkäiset karitsat kutsuvat emiään: bää, mää, bä-hä-hä-hää!

Katso video lammastilan elämästä:

 

Aholaidan tilalla on kaikkiaan pari sataa lammasta. Tilan emäntä Satu Alajoki kertoo, että peräti kahdeksalle suomenlampaalle syntyi tänä keväänä neloset.

Kolmelle karitsalle emän maito vielä riittää, mutta nelosille pitää antaa lisämaitoa 5–6 kertaa vuorokaudessa. Karitsoimisaikaan talonväen unet jäävät vähiin, sillä uuhien synnytyksiä pitää seurata.

–Jos karitsa on syntymässä virheasennossa, emä voi tarvita apua. Karitsan pitäisi tulla maailmaan etusorkat ja pää edellä.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Emil Bobyrev
Ahvenanmaanlampaiden värikirjo on moninainen. Yhdellä lampaalla saattaa olla eriväristä villaa mahan alla ja villan värissä on eri sävyjä, kuten kuvan nuorella pässillä.

Ahvenanmaanlampaiden värikirjo on moninainen. Yhdellä lampaalla saattaa olla eriväristä villaa mahan alla ja villan värissä on eri sävyjä, kuten kuvan nuorella pässillä.

Emil Bobyrev
Karitsat hakevat turvaa toisistaan.

Karitsat hakevat turvaa toisistaan.

Emil Bobyrev
Aholaidan tilan emäntä Satu Alajoki ja isäntä Pasi Aholaita tilan vanhan, vuonna 1924 rakennetun, päärakennuksen edustalla.

Aholaidan tilan emäntä Satu Alajoki ja isäntä Pasi Aholaita tilan vanhan, vuonna 1924 rakennetun, päärakennuksen edustalla.

Aholaidan tila sijaitsee Kangasalan Ponsan kylässä Längelmäveden rannalla. Tilan historia ulottuu aina 1500-luvulle asti. Aholaidan suku osti tilan vuonna 1972.

Välissä ehti kulua vuosikymmeniä, jolloin tilalla harjoitettiin vain metsätaloutta. Vielä kymmenen vuotta sitten Satu Alajoki ja tilan isäntä Pasi Aholaita kävivät muualla palkkatöissä.

–Minulla oli aina haaveena, että saisin olla täällä ja tehdä töitä. Tämä tila on meidän toteutunut unelmamme, Pasi Aholaita kertoo.

Aholaidan tilan ensimmäiset lampaat hankittiin yhdeksän vuotta sitten. Nykyään tilalla kasvatetaan kahta suomalaista alkuperäislammasrotua, suomenlampaita ja ahvenanmaanlampaita. Lisäksi joukossa on gotlanninlampaita.

Lampaiden ympärille on kehitetty monenlaista toimintaa, joka tuo perheelle myös leivän pöytään.

–Lampaista on todella moneksi. Ne ovat hyviä maiseman hoitajia, mutta saamme niistä myös villaa, taljoja sekä tietysti myös luomulihaa myyntiin, Satu Alajoki kertoo.

Aholaidan tilan lampaat laiduntavat kesän tilan mailla ja saarissa. Laiduntaessaan ne hoitavat samalla perinnemaisemaa syömällä pusikoita, jotka uhkaavat vesakoittaa entiset laidunmaat ja pellot.

Lampaista keritään villoja, joista tehdään lankoja. Villan väreissä on lampaiden eri sävyjä: valkoista, ruskeaa, harmaata ja mustaa.

Eri rotujen villa on erilaista. Esimerkiksi suomenlampaan pehmeä villa sopii hyvin huovutukseen. Ahvenanmaanlampaalla puolestaan on pitkä kaksikerroksinen villa, joka on rouheampaa kuin suomenlampaalla. Gotlanninlampaan villa taas on harmaata, silkkimäistä ja kiiltävää.

Myyntiä tilapuodissa

Tilapuodissa myydään lampaanvillasta kehrättyjä villalankoja ja muita villatuotteita, sisustustaljoja sekä luomukaritsan ja -lampaan lihaa.

Tila tarjoaa myös pienimuotoista maatilamajoitusta talon pihakammarissa.

–Ulkomaisia vieraita tulee vuosi vuodelta enemmän, varsinkin japanilaisia, saksalaisia ja amerikkalaisia, Alajoki kertoo.

Vieraat haluavat osallistua tilan elämään, hoitaa ja rapsutella lampaita. Veneretket laidunsaarille ja savusauna Längelmäveden rannassa kruunaavat elämyksen.

Emil Bobyrev
Tilapuodissa on myytävänä lampaiden taljoja ja niiden villasta tehtyä lankaa.

Tilapuodissa on myytävänä lampaiden taljoja ja niiden villasta tehtyä lankaa.

Emil Bobyrev
Aholaidan tilan lammaslaumaan kuuluu suomenlampaita, ahvenanmaanlampaita ja gotlanninlampaita. Kesyt lampaat laiduntavat talon pihapiirissä Längelmäveden rannalla.

Aholaidan tilan lammaslaumaan kuuluu suomenlampaita, ahvenanmaanlampaita ja gotlanninlampaita. Kesyt lampaat laiduntavat talon pihapiirissä Längelmäveden rannalla.

Maisemanhoito

Eläimet ovat tehokkaita, mutta samalla ympäristöystävällisiä luonnon- ja maisemanhoitajia.

Laiduntaminen säilyttää maisemat avoimina ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Kasvit, hyönteiset, perhoset ja linnut lisääntyvät.

Laiduneläiminä käytetään lampaita, nautoja tai hevosia. Lampaat tulevat toimeen myös niukkakasvuisilla mailla.


Lue myös nämä


Kommentit (2)

  • Eläinrakas

    Kiitos ihanasta videopätkästä, mutta jäin kaipaamaan karitsasta Suloinen Nuuskuttaja, pidempää videota. Jos mahdollista niin laittakaa pikku karitsasta oma video 🙂

  • Nimetön

    Itsestään käynnistyvät videot kuikkaan.

    Ei ole kiva, kun lampaat alkavat määkiä omia aikojaan hirmu ääneen. Etsi siinä sitten, missä se video on, ja miten pysäytetään.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio