Osa valtionyhtiö Finavian tytäryhtiöstä myytiin veroparatiisiyritykselle – Salaisessa kauppakirjassa on sijoittajia suosiva ehto

Osa valtionyhtiö Finavian tytäryhtiöstä on myyty veroparatiisi Luxemburgissa toimivalle yritykselle. Kyse on kaupasta, jossa yksityistettiin valtion kiinteistöomaisuutta. Kaupan kohteena ollut yhtiö omistaa esimerkiksi maa-alueita ja hotellikiinteistön.

Kimmo Penttinen
Osa valtionyhtiö Finavian tytäryhtiöstä myytiin veroparatiisiyritykselle – Salaisessa kauppakirjassa on sijoittajia suosiva ehto

LAK omistaa Helsinki-Vantaalta esimerkiksi WTC -toimistokiinteistön sekä rakennuksen, jossa toimii viiden tähden Hilton-hotelli.

Taneli KoponenAamulehti

Helmikuussa valtion lentokenttäyhtiö Finavia julkisti tiedon poikkeuksellisesta kaupasta. Osa Finavian tytäryhtiöstä, noin 130 miljoonan euron kiinteistöomaisuutta hallitsevasta LAK Real Estate Oy:stä oli myyty yksityisille sijoittajille.

Kaupassa oli kyse laajasta suomalaisten veronmaksajien omaisuuden yksityistämisestä. LAK omistaa esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä sijaitsevia maa-alueita, WTC-toimistokiinteistön sekä rakennuksen, jossa toimii viiden tähden Hilton-hotelli.

Kaupan uskottiin kiihdyttävän lentokentän läheisen yritys- ja asuinalueen Aviapoliksen kasvua.

–Nyt solmittu yhteistyö parantaa Vantaan Aviapoliksen kehitysmahdollisuuksia kansainvälisesti arvostetuksi lentokenttäkaupungiksi, iloitsi tiedotteessa Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä.

Kaupan kohteena olleesta Finavian tytäryhtiöstä käytetään tästä eteenpäin jutussa nimeä LAK. Finavian mukaan LAK:n osakkeiden ostajina olivat Pohjoismaiden johtavan kiinteistösijoittajan NREP Oy:n hallinnoima rahasto ja Pontos Aero Oy.

Kaupan ulkopuolelle rajattiin esimerkiksi lennonjohtajien käyttämät tilat.

–Lentoasemarakennukset ja lentoliikenteen operatiiviseen toimintaan liittyvät maa-alueet pysyvät edelleen Finavian omistuksessa, Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki totesi yhtiön verkkosivuilla.

Kauppahintaa ei kerrottu

Kaupan yksityiskohdista kerrottiin julkisuuteen vain vähän yksityiskohtia siihen nähden, että kyse oli valtionyhtiön kiinteistöomaisuuden myynnistä.

Finavia ei kertonut, löytyivätkö sijoittajat kauppaan avoimen tarjouskilpailun kautta vai muilla tavoin. Myöskään kauppasummaa ei paljastettu.

Se on varmaa, että kaupasta saaduille rahoille on Finaviassa useita mahdollisia käyttökohteita. Yksi niistä on Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennushanke.

Vuonna 2014 alkanut investointiohjelma on suuruudeltaan noin miljardi euroa. Finavian tavoitteena on, että laajennuksen jälkeen lentoasemalla voi tulevaisuudessa asioida peräti 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

20 jalkapallokenttää

Finavialle jäi kaupan jälkeen LAK:sta 49 prosentin vähemmistöomistus. Yksityiset sijoittavat saivat vastaavasti kaupassa LAK:sta 51 prosentin osuuden eli määräysvallan.

Määräysvallan yrityksessä saanut taho voi halutessaan päättää esimerkiksi yhtiön hallituksen kokoonpanosta ja jättää vähemmistöomistajan näkemyksen huomiotta.

Aamulehden saamien asiapaperien perusteella LAK:n omistuksessa oli viime vuoden lopulla yhteensä neljätoista kiinteistökokonaisuutta.

Yhtiön bisnes perustuu muun muassa toimistotilojen vuokraamiseen. LAKin omistamien tilojen kokonaispinta-ala oli viime vuoden lopussa 150 000 neliötä eli yli 20 jalkapallokentän verran. Yhtiön taseen loppusumma oli noin 130 miljoonaa euroa.

LAK:n asiakkaita ovat esimerkiksi lentoyhtiöt Finnair, Lufthansa, Turkish Airlines ja Japan Airlines, terveyspalveluja tarjoava Mehiläinen sekä Tulli ja Rajavartiolaitos.

Ostaja veroparatiisista

Millaisille tahoille valtion kiinteistöomaisuutta yksityistettiin?

LAK:n ostajista Pontos Aero on Kokkiloiden perheen sijoitusyhtiön, Pontoksen tytäryhtiö.

Pontoksessa hallituksen puheenjohtajana työskentelee rakennusyhtiö SRV:n perustaja, miljonääri Ilpo Kokkila. Pontos Aeron hallitusta johtaa hänen poikansa Timo Kokkila. Myös Timo Kokkilalla on kiinteistöbisneksistä karttunut miljoonaomaisuus.

Sijoitustoiminta on ollut Kokkiloille viime vuosina hyvin kannattavaa. Pontos-konsernin liikevaihto oli viimeksi päättyneellä tilikaudella 26,5 miljoonaa euroa ja liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa. Pontoksen emoyhtiössä on voitonjakokelpoisia varoja 142 miljoonaa euroa. Asiapapereiden perusteella Pontos Aero on perustettu LAK-kauppaa varten.

Pontoksen lisäksi kiinnostavia ovat myös toisen ostajan NREPin taustat. Finavian tiedotteessa NREPiä luonnehdittiin Pohjoismaiden johtavaksi kiinteistösijoittajaksi ja kehittäjäksi. LAK:n uutena omistajana esiteltiin yhtiön hallinnoima rahasto, jonka nimi ja kotipaikka jätettiin kertomatta.

Kauppaan liittyvistä asiapapereista käy ilmi, että toinen LAK:n uusista omistajista on veroparatiisi Luxemburgissa toimiva NREP NSF III holding 2 -yhtiö.

Yritykset sijoittuvat usein Luxemburgiin välttääkseen veroja. Ylen MOT-ohjelma paljasti vuonna 2014 useiden suomalaisyhtiöiden tehneen Luxemburgin verottajan kanssa ennakkosopimuksia verotuksestaan. Yksi uutisessa mainituista yhtiöistä oli Ilpo Kokkilan perustama rakennuskonserni SRV.

”En näe ongelmaa”

LAK:n hallituksen puheenjohtaja ja NREP Oy:n omistajiin kuuluva Mikko Räsäsen mukaan Luxemburg-järjestelyssä on kyse rahastosta, jonka kautta ulkopuoliset sijoittajat omistavat yhtiötä.

–En pysty liikesalaisuuksista johtuen kertomaan, ketä (rahastossa) on sijoittajina. Yleisesti ottaen meidän sijoittajamme ovat institutionaalisia sijoittajia Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, Pohjoismaista ja Aasiasta.

Näetkö siinä mitään ongelmaa, että valtion kiinteistömaisuutta on siirtynyt rahastolle, joka toimii veroparatiisissa?

–En näe tässä ongelmaa. He (Finaviassa) ovat kilpailuprosessin kautta hakeneet uutta sijoittajaa ja sitä kautta optimoineet suomalainen veronmaksajan ja omistajan etua, Räsänen sanoo.

OUTI JÄRVINEN
NREP Oy:n ja LAK:n hallituksen puheenjohtajan Mikko Räsänen (vas.) ja Pontoksen Timo Kokkilan (oik.) mukaan Finavia kilpailutti LAK-kaupan. Finavian mukaan kauppa kuitenkin toteutui neuvottelumenettelyn kautta.

NREP Oy:n ja LAK:n hallituksen puheenjohtajan Mikko Räsänen (vas.) ja Pontoksen Timo Kokkilan (oik.) mukaan Finavia kilpailutti LAK-kaupan. Finavian mukaan kauppa kuitenkin toteutui neuvottelumenettelyn kautta.

Hänen mukaansa Finavia tiesi ennen kauppaa, että rahasto on Luxemburgissa.

Onko rahastolla erityinen verosopimus (Luxemburgin kanssa)?

–En osaa ottaa kantaa. En tiedä asiasta.

Onko verotuksellisia syitä siihen, että rahasto on Luxemburgissa?

–En osaa ottaa siihen kantaa. Sehän liittyy sijoittajiin, että kuinka heitä kohdellaan.

Räsäsen mukaan Luxemburgin rahaston palkkiot tulevat NREP-konserniin. Hän ei tiedä, mihin yhtiöön ne siirtyvät.

–En osaa sanoa, onko se emoyhtiö vai Luxemburgin tytäryhtiö.

”Tätä ei voi avata”

Pontos Aeron hallituksen puheenjohtaja ja LAK:n hallitusjäsen Timo Kokkila kertoo, että Pontoksessa tiedettiin sopimuskumppani NREPin taustasta.

–Ei siinä minulle mitään yllätystä ole. Tiedämme, että he toimivat Luxemburgissa, Kokkila sanoo.

Pontos on tehnyt aiemminkin yhteistyötä NREP:n kanssa. Vuonna 2014 Pontos osti 91 prosentin osuuden Luxemburgissa sijaitsevasta kiinteistösijoitusyhtiöstä. Kokkilan mukaan NREP hallinnoi edelleen yhtiötä.

Kokkila ei halua kommentoida tarkemmin LAK-kaupassa käytettyä veroparatiisirahastoa.

–Ei minulla ole mitään syytä ottaa kantaa toisten toimijoiden tekemisiin. Me olemme tehneet sijoituksemme suomalaisesta yhtiöstä toiseen suomalaiseen yhtiöön, hän sanoo.

Myös Kokkila kertoo Finavian järjestäneen LAK-kaupasta kilpailun.

Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki sanoo, että yhtiö käytti sijoittajien etsinnässä Aventum Real Estate Oy:tä. Kyseisen yhtiön päätoimialana on kiinteistösijoittaminen.

LAK-kauppa lyötiin lukkoon lopullisesti vuoden vaihteessa, mutta sitä valmisteltiin jo alkuvuodesta 2017. Kaupan aiesopimus julkistettiin saman vuoden kesällä.

LAURI OLANDER
Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki kertoo, että yhtiö etsi LAK-kauppaan sijoittajia Aventum Real Estate Oy:n avulla. Arkistokuva.

Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki kertoo, että yhtiö etsi LAK-kauppaan sijoittajia Aventum Real Estate Oy:n avulla. Arkistokuva.

Mäki kertoo, että sijoittajat valikoituivat kauppaan noin vuoden kestäneen neuvottelumenettelyn kautta. Kyse ei siis ollut avoimesta tarjouskilpailusta. Ostajakandidaatteja kartoitettiin hänen mukaansa laajasti.

–Tätä prosessia ei voi sen tarkemmin avata. Katsoimme (kaupan) kriteerit neuvottelumenettelyllä ja pyysimme tietoja yhteistyökumppaneiltamme.

Onko (sijoittajan) veroparatiisitaustalla mitään merkitystä kaupassa?

–Emme nähneet, että tämä (tausta) on mikään este järjestelylle. Vastaan ei ole tullut mitään, mikä olisi muuttanut käsitystämme, Mäki sanoo.

Sijoittajien takaportti

Aamulehden saamista asiapapereista käy ilmi, että kauppaan liittyy sijoittajien riskejä pienentävä ehto LAK:n osakkeiden takaisinmyynnistä. Sen mukaan sijoittajat voivat halutessaan perua kaupan ja myydä osakkeensa takaisin Finavialle.

Ehdossa sanotaan, että Finavia Oyj:llä on vastuu ostaa tai etsiä ostaja niiden LAK:n osakkeiden osalta, jotka ovat veroparatiisiyhtiön tai Pontos Aero Oy:n hallussa.

Sijoittajilla on ehdon mukaan mahdollisuus, mutta ei velvollisuutta myydä kaikki hallussaan olevat osakkeet tällaisessa tapauksessa.

Finavian vastuu osakkeiden ostamisesta voi toteutua aikaisintaan viiden vuoden kuluttua kaupantekohetkestä.

Mäki sanoo, että hänellä ei ole lupaa kommentoida sopimusehtoa.

–Yleisellä tasolla voin kommentoida, että Finavian näkökulmat on huomioitu sopimuksessa.

Valtio siunasi kaupan

Valtio käyttää omistajan ääntä Finaviassa valtioneuvoston kanslian kautta. Omistajaohjausosastolla työskentelevä finanssineuvos Minna Pajumaa kertoo, että LAK-kaupasta tehtiin kokonaisharkinta. Valtio katsoi kaupan olevan hyväksyttävissä.

Pajumaa oli mukana ryhmässä, jossa kauppaa käytiin läpi. Kaikki omistajaohjaukselle toimitetut LAK-kaupan asiakirjat ovat hänen mukaansa kokonaisuudessaan salaisia.

Ulkopuolisen on siksi mahdotonta arvioida, miten kattavasti omistajaohjaus sai tietoa harkintaansa varten.

Pajumaa kertoo, että NREPin veroparatiisitausta ei noussut esiin LAK-kauppaa käsitelleessä tiimissä.

–En ainakaan muista, että se olisi ollut esillä, Pajumaa sanoo.

Vastuu taustojen selvittämisestä oli hänen mukaansa Finavian hallituksella.

Olisitko halunnut tietää ostajan taustan?

–En muista yksityiskohtaisesta mitä papereissa lukee. En voi sanoa, että emme tienneet.

–Voi olla, että se (tieto) on lukenut asiapapereissa. En vain muista sitä, Pajumaa toteaa.

Tiesikö Sipilä?

LAK-kaupan valmistelu oli viime vuoden keväällä jo melko pitkällä. Kaupan aiesopimuksesta kerrottiin julkisuuteen kesällä 2017.

Finavian omistajaohjaus siirtyi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) alaisuuteen huhtikuussa 2017. Saman kuukauden lopussa omistajaohjauksen vastuuministeriksi vaihtui elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

Ossi Ahola
Pääministeri Juha Sipilä ei halunnut vastata Aamulehdelle LAK-kaupan veroparatiisiyhteyttä koskeviin kysymyksiin. Sipilä vieraili ilmailualan koulutuskeskuksen avajaisissa Pirkkalassa marraskuussa 2017. Arkistokuva.

Pääministeri Juha Sipilä ei halunnut vastata Aamulehdelle LAK-kaupan veroparatiisiyhteyttä koskeviin kysymyksiin. Sipilä vieraili ilmailualan koulutuskeskuksen avajaisissa Pirkkalassa marraskuussa 2017. Arkistokuva.

Omistajaohjausasioiden käsittely jäi ministerimuutoksesta huolimatta Sipilän johtaman valtioneuvoston kanslian virkamiehille.

Pääministeri Sipilä on useaan otteeseen kritisoinut veroparatiiseja. Syyskuussa 2012 hän sanoi Ylen haastattelussa haluavansa kieltää veroparatiisit. Hän määritteli ne yhdeksi suurimmista hyvinvointiyhteiskunnan uhista.

Huhtikuussa 2016 Sipilä nosti veroparatiisit esiin Twitter-tilillään. Hän kirjoitti verojen maksamisen kotimaahan olevan kunnia-asia.

”Veroparatiisien kitkemiseen tarvitaan myös EU:n yhteisiä ja määrätietoisia toimia.”, Sipilä viestitti.

Ministerit vaikenevat

Aamulehti kysyi Sipilältä, onko hän ollut omistajaohjausministerinä tietoinen LAK-kaupan veroparatiisikytköksestä ja toimittiinko kaupassa omistajaohjauksen periaatteiden mukaisesti. Sipilä ei halunnut vastata kysymyksiin soteen ja EU-huippukokoukseen liittyviin kiireisiin vedoten.

Tiina Somerpuro
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) vastaa Finavian omistajaohjauksesta.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) vastaa Finavian omistajaohjauksesta.

Pääministerin erityisavustajan mielestä asian kommentointi kuuluu Finavian johdolle ja nykyiselle omistajaohjausministerille Mika Lintilälle. Elinkeinoministeri Lintilä ei halunnut kommentoida kauppaa Aamulehdelle.

Voit jättää uutisvinkin nimettömänä täällä>>


Lue myös nämä


Kommentit (27)

  • Oikeus toteutuu aikanaan

    Näin meidän (me olemme valtio) omaisuus siirtyy ties minne. Jossain vaiheessa vastuunkantajat joutuvat vastuuseen tavalla tai toisella – omaatuntoahan näillä ei ole.

  • Raim Salo

    Hyvävelikerhon suhmuroi itselle rahaa ,kiinteistö tuloilla saa melkoisen lainan korjauksiin

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio