Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

10-vuotias tyttö ei vastustellut aikuista miestä, joten syyte raiskauksesta hylättiin – ei näyttöä avuttomuudesta tai pelkotilasta

Syyte 10-vuotiaan tytön törkeästä raiskauksesta kaatui Turun hovioikeudessa, koska näyttö ei riittänyt todistamaan, että teko olisi tapahtunut pakottamalla vasten tytön tahtoa. Tapaus aiheutti hämmästystä maaliskuussa 2017, kun Aamulehti uutisoi tuomiosta. Myöhemmin myös monet muut tiedotusvälineet käsittelivät aihetta. Teot tapahtuivat pienellä pirkanmaalaisella paikkakunnalla syys–lokakuussa 2016. Käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1994 syntyneen turvapaikanhakijan Juusuf Muhamed Abbudin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kolmen vuoden vankeusrangaistukseen. Kihlakunnansyyttäjä Leena Koivuniemen mukaan Abbud oli lapsen kanssa sukupuoliyhteydessä vastoin lapsen tahtoa. Syyttäjän mukaan muun muassa lapsen huomattavan nuori ikä puolsi syytettä törkeästä raiskauksesta. Oraalinen ja vaginaalinen sukupuoliyhteys tapahtui autioituneen kerrostalon pihalla. Väkivallan käyttöä ei näytetty toteen Pirkanmaan käräjäoikeus totesi, että lapsen esitutkintakertomuksessa olleiden ristiriitaisuuksien takia syyttäjä ei kyennyt näyttämään toteen sitä, että lapsi olisi ollut sukupuoliyhteydessä vastoin tahtoaan. Toisessa kohdassa julkista selostetta oikeus kirjoitti, että Abbudin ei näytetty pakottaneen lasta sukupuoliyhteyteen väkivaltaa käyttämällä. 10-vuotias lapsi ei voi antaa pätevää suostumusta sukupuoliyhteyteen, sillä hän on liian nuori ja kehittymätön ymmärtämään asiaa. Raiskauspykälän ensimmäisen momentin mukaan raiskaukseen syyllistyy se, joka pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla käyttää sellaista. Pykälän soveltamisen ei ole katsottu edellyttävän sitä, että uhri tekee fyysistä vastarintaa. Toisen momentin mukaan raiskauksesta tuomitaan myös, jos teko tehdään ”käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan”. Syyttäjä vetosi syytteessään vain ensimmäiseen momenttiin eli väkivallan käyttöön. Koivuniemi katsoi, että suostumuksen puute täyttää nimenomaan törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön. Professori piti raiskauksena Aamulehden haastattelussa rikosoikeuden professori Matti Tolvanen oli sitä mieltä, että pelkkä fyysisesti ylivertainen olemus voisi oikeuskirjallisuuden perusteella riittää väkivallan kriteerien täyttymiseen. –Jos tällaisessa tilanteessa ei raiskauksen tunnusmerkistö täyty, silloin pitää kyllä jo miettiä lain muuttamista, Tolvanen sanoi. Myös lain esitöissä todetaan, että suostumuksen antajan iällä on merkitystä. Suostumuksen antajan täytyy ymmärtää suostumisen merkitys. Hovissa vedottiin toiseen momenttiin Valituksessaan Turun hovioikeuteen syyttäjä vetosi yhä raiskauspykälän ensimmäiseen momenttiin. Asianomistaja eli uhrin edustajat vetosivat kuitenkin valituksessaan sekä ensimmäiseen että toiseen momenttiin. Asianajaja Liisa Tarvainen oli sitä mieltä, että Abbud käytti hyväkseen sitä, että tyttö oli pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia ollut kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan tilanteessa. Hovioikeus päätyi samalle kannalle kuin käräjäoikeus eikä tuominnut Abbudia raiskauksesta. Kyse oli myös hovioikeuden mukaan näytöstä, joka ei riittänyt todistamaan, että tyttö olisi väittämällään tavalla ollut pelkotilassa tai muussa avuttomassa tilassa. Hovioikeus piti voimassa käräjäoikeuden tuomion, jossa Juusuf Muhamed Abbud tuomittiin kolmen vuoden vankeusrangaistukseen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hovioikeuden ratkaisu oli muutoin sama kuin käräjäoikeuden, mutta asianomistajan valituksen perusteella Turun hovioikeus otti kantaa myös raiskauspyklän toisen momentin sovellettavuuteen. Ohessa kyseinen kohta on kokonaan suoraan hovioikeuden ratkaisusta. A tarkoittaa asianomistajaa. A on hovioikeudessa vaatinut Abbudille rangaistusta törkeästä raiskauksesta vaihtoehtoisesti rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momentin tarkoittamasti sillä perusteella, että hän oli pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia ollut kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan syytteessä kuvatussa tilanteessa, mitä tilaa Abbud oli käyttänyt hyväkseen. Mainitun lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 216/2013 vp, s. 5-6) on todettu, että puolustuskyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että asianomainen henkisen tai ruumiillisen esteen vuoksi ei pysty joko lainkaan tai ainakaan merkittävästi estämään toisen menettelyä. Säännöksessä tarkoitettua puolustuskyvyttömyyttä saattavat aiheuttaa pysyväisluonteisina säännöksessä mainitut sairaus ja vammaisuus. Myös lyhytaikaisestakin sairaudesta aiheutuva heikkous voi johtaa säännöksen soveltamiseen. Pelkotilalla puolestaan tarkoitetaan sellaista pelon aiheuttamaa tilaa, joka lamauttaa puolustuskyvyn sen vuoksi, että uhattu pitää puolustautumista liian vaarallisena tai että hän ei pelkonsa vuoksi kykene toimimaan oman tahtonsa mukaisesti. Muu avuton tila puolestaan viittaa esimerkiksi tilanteisiin, joissa henkilö ei ole tiedoton, mutta on huumaavan aineen käytön vuoksi tahdoton. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että A olisi ollut väittämällään tavalla pelkotilassa tai muussa avuttomassa tilassa. Siten A:n hovioikeudessa esittämä kohdan 2 syytteen tarkistus ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.