Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kokeneelta käyttöpäälliköltä mielipide Hakametsän kiperästä tilanteesta: "Mikä itseisarvo olisi siirtää jääurheilu pois?"

Jääkiekon miesten vuoden 1985 Suomen mestarijoukkueen Ilveksen kapteeni Matti Kaario , 64, reagoi kysymykseen Hakametsän jäähallin tulevasta käytöstä punnitulla mielipiteellä ja vastakysymyksellä. –Elämä liigajoukkueiden ympärillä on vain hyvin pieni osa jääurheilun tarpeesta Tampereella. Mikä itseisarvo olisi siirtää jääurheilu pois Suomen ensimmäisestä jäähallista, koska jäätä ei nytkään ole tarpeeksi? Tampereen kaupungin liikunta- ja nuorisoyksikön käyttöpäällikön tehtävistä helmikuun alussa eläkkeelle jäävä Kaario tähdentää myös Hakametsän jäähallien kokonaisedullisuutta. –Tekniikka on valmiina kolmen hallin ylläpitämiseen ja hyvät tilat turnauksillekin. Kaarion mielestä jääkiekosta ei ole kertynyt hänelle lajirasitetta, vaikka joidenkin silmissä hän voikin olla lähinnä jääkiekkomies. –Yli 35 vuoden työuralla Tampereen liikuntatoimessa en ole alkuaikojen yhtä noin puolen vuoden jaksoa lukuun ottamatta ollut jääkiekon kanssa missään tekemisissä. Kaarion työhön on kuulunut vaatimus tasapuolisuudesta. –Aina olen yrittänyt hoitaa asiat, ja melkein kaikkien Tampereella työvuosieni aikana järjestettyjen kansainvälisten urheilutapahtumien järjestelyissä olen ollut mukana, Kaario toteaa. Tilanne muuttunut Hakametsän hallin muokkaamista sisäurheilukeskukseksi Kaario luonnehti hyvin nopeaksi päätökseksi. –Siihen aikaan esimerkiksi telinevoimistelijat harjoittelivat Pirkkahallin B-hallissa, joka on nyt yleisurheilun harjoitushalli. Voimistelijoille piti saada oma uusi harjoituspaikka. Hakametsän sijasta se tulikin Ikuriin. Kaario ounasteleekin, ettei Hakametsän muuttamiseen isoksi sisäpalloiluhalliksi ole enää tarvetta. –Kooveella on oma halli Linnainmaalla, Kaupissa uusi halli, jossa muun muassa Ilves pelaa futsalia. Jos Pyynikin hallikin vielä puretaan, ja tilalle rakennetaan uusi halli, vähenee entisestään tarve muuttaa Hakametsää sisäurheilukäyttöön. Hakametsästä voisi Kaarion mukaan tehdä myös yhteisen areenan jääurheilulle ja sisäurheilulle. –Välikannen alla voisi olla jääurheilulle tilat, kannen päälle voi rakentaa mitä vain, vaikka kuntosalin. Silloin tulostaulu kai kyllä purettaisiin. Ratinan kentän nurmen kunnosta on riittänyt puhetta, koska Ratina on toistaiseksi esimerkiksi miesten jalkapallomaajoukkueen pääkotikenttä. Ratina hyvässä kunnossa –Kansainvälisen ja Euroopan jalkapalloliiton vaatimuksesta kenttää piti laajentaa, 105 metrin pituiseksi ja 68 metriä leveäksi. Sen jälkeen pituushyppypaikka säilyi vielä etusuoralla. Lisäksi kentän joka sivulle piti mahtua neljä metriä leveä tekonurmesta tehty suoja-alue. Kaarion mukaan kentän lämmitys ei ole enää ongelma, pikemmin aikataulut lähinnä isojen massatapahtumien kuten konserttien vuoksi. –Konserttien jälkeen on aina vähän arpapeliä, missä kunnossa on nurmen pinta. Speedwayn MM-osakilpailutkin Ratinassa järjestettiin kahtena vuonna peräkkäin. Ennen kolmatta MM-osakilpailua osapuolet purkivat sopimuksen. –Juoksuradan pintaan ei speedwayradan rakentamisesta jäänyt jälkiä. Rata ei kuitenkaan vastannut täysin MM-kisajärjestäjien toiveita, koska Tampereen kaupunki ei suostunut siihen, että radasta olisi tehty ellipsin muotoinen. Silloin rata olisi toisesta päästä pitänyt vetää nurmen poikki, Kaario toteaa. Ratinan sisäliikuntatilojen aktiivinen käyttö ilahduttaa Kaariota. –Kenttä on kouluille tärkeä harjoituspaikka. Sisäliikuntatilat täyttyvät myös päivisin, koska niitä käyttävät myös eläkeläis- ja erityisryhmät. Iltaisin tiloja käyttävät urheiluseurat. Kiekkoharrastus jatkuu Ilveksen päävalmentajana, apuvalmentajana ja joukkueenjohtajana toiminut Kaario jatkaa kiekkoharrastusta Pyynikin Haukoissa. –Eläkeläisenä aion myös opetella laittamaan ruokaa. Tähän asti vaimoni on huolehtinut siitä.