Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Keilailuliiton nuorella puheenjohtalla raju haaste: ”Meillä on liikaa takapajuista ajattelua”

”Muuan rouvashenkilö innostui kertomaan, kuinka oli muinoin käynyt koulun kautta keilaamassa pienehköllä paikkakunnalla. Hän kertoi, että keilaaminen oli ollut kivaa, mutta ilmapiiri kaikkea muuta – yksi varttuneempi herrasmies oli tullut harrastamisen tiimellyksessä mouhottamaan, että eivätkö tytöt tunne lajin etikettiä, eikä täällä sovi tuolla tapaa mekastaa. Nainen sanoi, että tämän jälkeen ei ole kuunaan astunut keilahalliin.” Siinä ote Perttu Jussilan perjantaina julkaistulta puheenjohtajan palstalta. Tekstiin tiivistyy Jussilan haaste. Jussila, 26, on Suomen nuorin kansallisen urheilujärjestön puheenjohtaja. Hänet valittiin Suomen keilailuliiton puheenjohtajaksi viime marraskuussa. Nyt tamperelainen yrittää murtaa urheilujohtamisen luutuneita tapoja. Raha - Ihan järjetöntä! Se ei korreloidu menestykseen millään tavalla. Aivan mieletöntä. Kyse on rahasta. Urheilujohtajien palkat nousevat Suomessa parhaimmillaan yli sataan tuhanteen euroon vuodessa. Ei Jussila pyydä johtajia tekemään töitä rakkaudesta lajiin. Hän sanoo, että isojen organisaatioiden ykköspomojen palkat kuuluvatkin olla lähellä sataa tuhatta euroa vuodessa. Vastuu ja paine ovat kovat. - Mutta, kun tullaan pikkaisen alaspäin ja katsotaan, kuinka paljon siellä on ihmisiä, joiden palkka on sadan tuhannen paikkeilla, Jussila ihmettelee. Yle uutisoi viime syksynä, että lajiliittojen tuki on kasvanut vuodesta 2002 saakka 64 prosenttia, mutta raha on uponnut organisaatioiden kasvattamiseen ja henkilöstökuluihin. Tuolloin Yle teki kyselyn, johon vastasi 90 suomalaista huippu-urheilijaa. Kyselyn mukaan 64 prosenttia urheilijoista tienasi kuukaudessa alle 1 200 euroa, eli elivät köyhyysrajan alapuolella. - Kaikki oikea työ tehdään seuratasolla, paikallisella tasolla. Ne tarvitsevat resursseja. Onko kyse siitä, että ei ole rahaa, vaan siitä, miten se kanavoidaan? Byrokratia - Systeemin byrokraattisuus on oikeasti ongelma. Ei se houkuttele ihmisiä lajin pariin. Meidän täytyy antaa kuva, että olemme oikeasti avoimia ja valmiita ottamaan ajatuksia vastaan. Jussila puhuu Keilailuliitosta, mutta eipä vähäinen byrokratia ole tunnettu vahvuus kovin monessa liitossa. Jussilan mielestä Keilailuliitossa voisi poistaa paikallisliitot, joita on 65. Lisäksi hän ajoi jo kaksi vuotta sitten liittovaltuuston poistamista, koska ”se on ihan täysin turhaa byrokratiaa”. Jussila sanoo, että Keilailuliitossa on kiinteät rekisteröitymismaksut, paikallisliittojen maksut ja seuramaksut. Yhtäkkiä harrastaminen ei olekaan niin halpaa. Liitossa lanseerattiin talvella 15 euron ensilisenssi, jolla pyritään mataloittamaan kynnystä aloittaa laji. Jussila koki järjestelmän toimivuuden omakohtaisesti huippukeilaajana. - Hallinnon puolella ei ollut täyttä ymmärrystä siitä, mitä huippukeilailu on nykyään. Yksi hallituksen jäsen sanoi aikoinaan, että maajoukkuematkat ovat palkintomatkoja hyvästä kaudesta. Voin kokemuksesta kertoa, että kun lähdet arvokisoihin, jotka menevät päin persettä, niin se on kaikkea muuta kuin palkintomatka. - Siitä on onneksi jo kymmenen vuotta. Muutosvastarinta - Suomalaisen vapaaehtoisurheilutoiminnan suurin ongelma on se, että siellä on ihan liikaa ihmisiä, jotka tyydyttävät pätemisen tarvettaan kiinnostumatta siitä, mikä on lajin paras, Jussila toteaa. Kun ihminen saa valtaa, ei hän siitä mielellään luovu. Jussila sanoo, että esimerkiksi Keilailuliitossa kolme kautta pitäisi olla ehdoton maksimi yhdelle puheenjohtajalle. Jussila puhuu uudistumisesta intohimolla. Maailmassa ei ole mitään muuta pysyvää kuin muutos, hän sanoo. Jussila viittoilee käsillään: - On maita, jotka ovat jo menneet Suomen ohi ja menevät tuohon suuntaan, hän sanoo asettaen käden kohti katonrajaa. Yksi sellaisista maista on Etelä-Korea, jossa keilaajatkin asuvat olympiakylässä ja saavat palkkaa päivittäisestä harjoittelemisesta. Kuulostaa tietysti melko utopistiselta mallilta Suomessa toteutettavaksi. - Mutta jos tavoittelet sitä, etkä sitä aivan tavoita, niin oletko epäonnistunut? Et. Olet mennyt eteenpäin. - Urheilupiireihin tarvitaan ihmisiä, jotka tietävät, mitä muualla tehdään. On lajeja, joissa on menty eteenpäin. Esimerkiksi Salibandyliitto ja Golfliitto ovat tehneet radikaaleja uudistuksia. Mutta meillä on vielä liikaa takapajuista ajattelua, joka peilaa vanhaan menestykseen. On uusien ideoiden aika. Syntynyt: 16.3.1991. Kotikunta: Tampere. Ura: Voitti keilaajana kuusi arvokisamitalia joukkuekisoissa, kirkkaimpana MM-kulta 2013. Voittanut SM-liigakullan kahdeksan kertaa ja lisäksi SM-joukkuekultaa kerran. Tehnyt täydellisiä 300:n sarjoja 52, ensimmäisen jo 13-vuotiaana. Uusiin tehtäviin: Valittiin Suomen keilailuliiton puheenjohtajaksi marraskuussa 2016. Yksi kausi kestää kaksi vuotta. Politiikka: Oli vihreiden edustaja tämän kevään kuntavaaleissa. Tavoitteita puheenjohtajana 1 Jäsenmäärä: Olennainen asia on saada jäsenmäärä nousuun. Ensilisenssistä on tehtävä mahdollisimman helppo ja houkutteleva vaihtoehto uusille keilaajille. 2 Markkinointi: Hyvä markkinointisuunnitelma, johon osallistuu muitakin tahoja keilahalliyrittäjistä ja muista toimijoista. 3 Luottamus: Neuvottelut ja tapaamiset paikallisten toimijoiden kanssa. Ihmisten on saatava uskoa toimintoihin ja tuotteisiin, joita markkinoidaan. 4 Työkalut: Paikallisille toimijoille on annettava työkaluja tehdä työnsä hyvin. Olemme paikallisia toimijoita varten. 5 Brändäys: Mitä oikeasti olemme, mitä haluamme ja mitä haluamme tarjota ihmisille?