Jääkiekkoliitto on saanut kotikisoista kovaa kritiikkiä – näin puheenjohtaja vastaa

Leijonilla ei ole omaa kannattajakatsomoa, mutta Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela lupaa, että fanien asiat käydään tarkasti läpi kisoja analysoitaessa.

Olli Määttä, Nikolas Matinpalo ja Hannes Björninen pettyneinä puolivälierätappion jälkeen.

Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela myöntää, että maajoukkuetoiminnassa ei pystytty tällä kaudella saavuttamaan tavoitteita.

Suomi jäi täysin ilman arvokisamitaleja, kun Leijonat putosi puolivälierissä MM-kisoissa. Jo aiemmin sekä naiset että kaikki nuorisomaajoukkueet olivat päättäneet kisarupeamansa ilman mitaleja.

Nummela sanoo, että maajoukkueen urheilujohto on tunnistanut tarpeita painostusten muutoksiin valmennuksessa. Asioita on käyty läpi seurajoukkueiden valmentajien ja urheilujohtajien kanssa seminaarissa.

”Ne liittyvät isossa kuvassa sellaisiin asioihin kuin maalinteon tehokkuus, kamppailupelaaminen ja yksilötason ratkaisut. Suomen maajoukkueiden vahvuus on pelaaminen joukkueena, mutta näissä kolmessa asiassa on tunnistettu kehitystarve”, Nummela sanoo.

Suomen miesten maajoukkue valmistautuu vähitellen Jukka Jalosen jälkeiseen aikaan.

Jalonen on tuonut maajoukkueelle tämän valmennusjaksonsa aikana kolme arvokisavoittoa, mutta hän on vetäytymässä tehtävästä ensi kauden jälkeen, kun sopimus päättyy.

”Tällä hetkellä tilanne näyttää selkeältä, että ensi kauden jälkeen sopimukseen ei ole jatkoa tulossa”, Nummela sanoo.

Jääkiekkoliitossa kartoitetaan Nummelan mukaan jatkuvasti sitä, ketkä valmentajat ovat saatavilla.

Siihen Nummela ei ota kantaa, onko liitolla itsellään ajatuksia siitä, miten pitkällä sopimuksella maajoukkueeseen pitäisi sitoutua.

Kun Rauli Urama lähti Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtajan paikalta, hänen tehtävänsä jaettiin Jaloselle ja alle 20-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajalle.

”Pidän tällä hetkellä todennäköisimpänä, että Jukan päävalmentajakauden päättyessä meillä on uusi rooli.”

Nuorten päävalmentajan tehtävässä oli ensin Antti Pennanen ja hänen jälkeensä Tomi Lämsä.

Nummelan mukaan asiat ovat tältäkin osalta menossa uusiksi siinä vaiheessa, kun Jalonen jättää päävalmentajan tehtävät.

”Pidän tällä hetkellä todennäköisimpänä, että Jukan päävalmentajakauden päättyessä meillä on uusi rooli. Onko se urheilutoimenjohtaja vai valmennuksen johtaja, se jää nähtäväksi. Tämänkin tehtävän täyttämisessä on ajoituksellisesti otettava huomioon, missä kohtaa vaatimukset täyttäviä henkilöitä on vapaana.”

Lämsä lähti alle 20-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajan paikalta Rauman Lukon päävalmentajaksi. Hänen paikkaajansa valinnassa ollaan Nummelan mukaan jo pitkällä.

Luc Tardif (vas.) Harri Nummela ja Heikki Hietanen osallistuivat viime keväänä MM-kisojen lehdistötilaisuuteen.

Taloudellisesti tämänkin vuoden MM-kisat tuovat Jääkiekkoliitolle voittoa. Jaetuissa kisoissa voitto jää viime vuotista pienemmäksi.

Nummelan mukaan tämän vuoden kisoissa yritykset eivät lähteneet aivan yhtä innokkaasti kisoihin kuin viime vuonna. Silloin kisaorganisaatio hyötyi koronapandemian hellittämisestä.

”Silloin oli patoutunutta kysyntää ja mahdollisuuksia hyödyntää MM-kisojen sidosryhmäsuhteiden hoidossa. Nyt on erilainen ympäristö. Tällaista patoutunutta tarvetta ei ollut. Talouden kuvassa on myös paljon epävarmuutta.”

Myytyjen lippujen määrä asettuu Nummelan mukaan samansuuntaisiin lukemiin kuin viime vuonna, eli noin 280 000 lippuun.

Jos Suomi olisi pelannut päätösviikonloppuna, määrä olisi luultavasti ollut viime vuotta suurempi.

Päätösviikonloppuun odotetaan runsaasti latvialaisia kannattajia, kun toinen isäntämaa yllätti puolivälierissä Ruotsin ja otti välieräpaikan.

Nummela sanoo kisaorganisaation tekevän yhteistyötä Latvian liiton kanssa, jotta matkustaminen Suomeen onnistuisi mahdollisimman jouhevasti.

MM-kisat tulivat Tampereelle toista vuotta peräkkäin osittain pakkoraossa. Kisat piti pelata Venäjällä.

Ukrainaa vastaan aloitettu hyökkäyssota teki suunnitelmasta mahdottoman.

”Ei lajin kansainvälisen näkyvyyden kannalta ole tarkoituksenmukaista, että samassa maassa pelataan kahdet kisat peräkkäin”, Nummela myöntää.

Hän sanoo, että Suomi ei ollut ensimmäinen, jolta kysyttiin. Faktat alkoivat tulla kuitenkin nopeasti vastaan.

Suomella oli kisaorganisaatio valmiina, mikä teki kisojen pitämisestä nopealla aikataululla mahdollista. Latvia oli kisaisäntä 2021, joten sielläkin järjestäjäkokemus oli tuore.

Kisojen aikana Jääkiekkoliitto sai jälleen kritiikkiä Suomen pelien tunnelmasta.

Esimerkiksi Unkarin kannattajat saivat samaan katsomoon järjestäytyneinä hienon tunnelman Nokia-areenaan.

”Katsotaan yhdet vaalit kerrallaan.”

Suomalaisessa maajoukkuejääkiekossa ei ole vastaavaa järjestäytynyttä kannattajatoimintaa kuin jalkapallon puolella, jossa Pohjoiskaarre pitää kotiotteluissa ja vierasmatkoilla huolen tunnelmasta.

Nummela lupaa, että kannattajiin liittyvät asiat käydään tarkasti läpi, kun kisojen järjestämistä käydään läpi Jääkiekkoliitossa.

”Luulen, että parhaiten päästäisiin eteenpäin, jos jääkiekkoonkin syntyisi entistä vahvempi kannattajaryhmä, joka on kasvanut yhteisöstä ilman että lajiliitto on laittanut sitä itse pystyyn itse”, Nummela sanoo.

Omiin jatkohaluihinsa Jääkiekkoliiton johdossa Nummela ei vielä ota kantaa. Nummela valittiin puheenjohtajaksi syksyllä 2015, seuraava puheenjohtajavaali on ensi syksynä.

Puheenjohtajan valitsee liittovaltuusto, joka valitaan kesäkuun liittokokouksessa.

”Katsotaan yhdet vaalit kerrallaan”, Nummela sanoo.

Jukka Jalosen pitkä ja menestyksekäs kausi Leijonissa on pian ohitse.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut