Jääkiekkoliiton toiminta U13-ottelun väitetyssä rasismitapauksessa Lempäälässä kuohuttaa.
Liitto julkaisi 16. toukokuuta tiedotteen, jossa se perusteli ratkaisuaan olla hyväksymättä yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemää sovintoehdotusta tapauksessa.
Sovintoehdotuksen mukaan Jääkiekkoliiton olisi pyydettävä anteeksi, korjattava käytäntöjään sekä maksettava korvauksia junioripelaajalle ja juniorijoukkueen valmentajalle.
Liitto kertoi pyytäneensä ”ulkopuolisia, riippumattomia asiantuntijoita” arvioimaan, oliko sen toiminta ollut yhdenvertaisuuslain vastaista.
Lausuman mukaan liitto ei ollut rikkonut yhdenvertaisuuslakia. Tämän vuoksi liitto ei pitänyt oikeudenmukaisena, että se maksaisi tapauksessa vahingonkorvauksia.
Tapauksessa Pelicansin U13-joukkueen valmentajaa Juha Sokkaa edustava juristi Matti Huhtamäki pitää liiton perusteluja naurettavina ja tuomitsee Jääkiekkoliiton arvion tilaustyöksi.
”Mitään riippumatontahan tässä selvityksessä ei ole ollut. Suurehko asianajotoimisto juristeineen on palkattu kirjoittamaan vastine ja lisäselvitys yhdenvertaisuusvaltuutetulle sen sijaan, että Jääkiekkoliitto olisi hyväksynyt valtuutetun ehdottaman hyvinkin kohtuullisen sovintoehdotuksen.”
”Se ei ole silloin mikään riippumaton asiantuntijataho, vaan he ajavat liiton asiaa samalla tavalla kuin minä ajan Juhan asiaa”, Huhtamäki alleviivaa.
”Jääkiekkoliiton palkkaama asianajotoimisto on pyytänyt siviilioikeuden emeritusprofessorilta Heikki Halilalta lausunnon, jonka hän on kirjoittanut tukemaan asianajotoimiston laatimaa vastinetta ja lisäselvitystä. Hän ei tietääkseni ole yhdenvertaisuuslain asiantuntija, eikä hänen lausuntonsa ole mikään riippumaton selvitys.”
”Jos kyse olisi todella riippumattomasta selvityksestä, silloin Jääkiekkoliiton toimintaa valvova taho, esimerkiksi valtio, tilaisi ja antaisi oikeasti ulkopuoliselle taholle laajat valtuudet selvittää, mitä liiton johdossa ja kurinpidossa on oikein tapahtunut.”
””Mitään riippumatontahan tässä selvityksessä ei ole ollut.”
Huhtamäki toivookin, että Jääkiekkoliiton toiminnasta tehtäisiin perusteellinen selvitys.
Halila painottaa, ettei hän ole mukana missään Jääkiekkoliiton toiminnassa.
"Olen emeritusprofessori. Se tarkoittaa, että olen vapaa antamaan lausuntoja kenelle tahansa. Jos olisin ratkaisemassa asiaa Urheilun oikeusturvalautakunnassa tai välimiehenä, silloin katsottaisiin esteellisyyttä. Jos ihmiseltä pyydetään lausuntoa, hän voi olla miten esteellinen tahansa. Ja mitä esteellisyyteen tulee, en ole ollut Jääkiekkoliiton minkään toiminnallisen elimen jäsen. Se on olennaista, jos tarkastellaan objektiivisuutta”, Halila sanoo.
Halila sanoo, ettei hän ryhdy arvioimaan osaamisalueitaan.
”Olen siviilioikeuden emeritusprofessori ja entinen urheiluoikeuden professori ja olen kirjoittanut tutkimuksia myös yhdenvertaisuuslain vaikutuksista yhdistystoiminnassa.”
Kokonaisuutena Huhtamäki pitää tilannetta absurdina.
”Miksi liitto kaivaa koko ajan syvempää kuoppaa itselleen? Mikä tahansa isompi yritys ottaisi tällaisessa tilanteessa kiljuen vastaan tällaisen sovintoehdotuksen ja todennäköisesti kääntäisi julkisuudessa asian vielä niin päin, että nyt kannetaan tilanteesta vastuu. Tapaus kiteytyy siihen, että Jääkiekkoliiton on mahdotonta missään tilanteessa myöntää, että se on väärässä ja pyytää Juhan ja tapahtumien keskellä olevan lapsen ala-arvoista ja epäasiallista kohtelua anteeksi.”
Jääkiekkoliitto painotti tiedotteessaan, että huutelutapauksesta tehtiin ”perusteltu selvitys”, jonka perusteella ei löydetty näyttöä rasistisesta solvaamisesta.
Kuitenkin samalla liitto kertoi tiedotteessa, ettei kuullut lainkaan rasistisen huutelun kohteeksi joutunutta poikaa.
Sokka ja Pelicans esittelivät kertomansa mukaan liitolle ainakin kolme eri todistajaa, jotka kertoivat kuulleensa huutelun ja olisivat vahvistaneet pojan kuuleman rasistisen huutelun.
Pelicansin ja Jääkiekkoliiton välisestä kirjeenvaihdosta ilmenee, että liitto on pitänyt todistajien kuulemista tarpeettomana ja sanonut sellaisen menettelyn ”kuuluvan käräjäoikeuteen”.
Samalla Jääkiekkoliitto korostaa, että tilanne oli sana sanaa vastaan.
”Kurinpitoasioissa asianosaisten kuuleminen on ehdotonta. On todella erikoista, että kuultiin vastustajajoukkueen johtohenkilöitä, valmennusta ja pelaajaa – kuten pitääkin – muttei lainkaan huutelun uhrina ollutta pelaajaa tai hänen puolestaan todistaneita henkilöitä”, Huhtamäki jatkaa.
Huhtamäen mukaan liitto yrittää ”maalata mustaa valkoiseksi” avaamalla jo aikaisemmin oikeusturvalautakunnan käsittelemän ottelun keskeytyksen ja Sokan toiminnan.
”Ottelun keskeytyminen ei ole tässä tapauksessa se keskeinen juttu. Merkityksellistä on, onko liitolla oikeus rangaista henkilöä, joka on puuttunut väitettyyn syrjintään. Toisaalta Jääkiekkoliitto edellyttää sitoutumaan syrjinnän vastaiseen toimintaan, ja sitten kun Juha puuttui [mahdolliseen] syrjintään, hän sai rangaistuksen.”
"Tämä on yhdenvertaisuuslain vastainen kielletty vastatoimi. Minun on vaikea ymmärtää, miksi tämän ilmeisen virheellisen toiminnan myöntäminen ja vastuun kantaminen siitä on Jääkiekkoliitolle niin vaikeaa.”
””Miksi tämän ilmeisen virheellisen toiminnan myöntäminen ja vastuun kantaminen siitä on Jääkiekkoliitolle niin vaikeaa?”
Alkuperäisestä erotuomariraportista ja erotuomarin lisäselvityksestä ilmenee myös, että ottelun keskeyttämisen syyksi kerrottiin rasistinen huutelu.
Ei se, että toisen joukkueen valmentaja olisi keskeyttänyt ottelun.
Sokan saama rangaistus lieveni merkittävästi urheilun oikeusturvalautakunnassa. Hän joutui silti kärsimään yhden ottelun toimitsijakiellon. Sitäkin Huhtamäki pitää vääränä.
”Erotuomareilla on seikkaperäinen ohjeistus siitä, miten tulee toimia tilanteessa, jossa ottelu keskeytetään. He eivät noudattaneet näistä ohjeista ensimmäistäkään. Sokka vaati tilanteen selvittämistä. On täysin kestämätöntä väittää, että Juhan pitäisi tuntea nämä säännöt paremmin kuin erotuomarien, jotka eivät itsekään niitä ole noudattaneet.”
"Rangaistuksen antaminen tästä Juhalle on kohtuutonta ja yhdenvertaisuuslain vastaista, koska Juha on toiminut kaikin tavoin siten kuin vastuullisen aikuisen pitääkin toimia tuollaisessa tilanteessa.”
Halila taustoittaa Jääkiekkoliitolle kirjoittamaansa lausuntoa sanomalla, että hän pohti asiaa urheilun autonomian näkökulmasta.
”Katson urheilun autonomiaan kuuluvan sen, miten urheilun kilpailutapahtuman aikana toimitaan. Onko tällöin toimittu urheilun sääntöjen mukaisesti, ratkaistaan riitatilanteissa urheilun sisällä kuten juryssä, lajiliitossa tai urheilun oikeusturvalautakunnassa taikka viranomaisorganisaatiossa tai tuomioistuimessa mutta ei kilpailun kestäessä, elleivät urheilun säännöt anna tähän mahdollisuutta esimerkiksi erotuomarille.”
”Jos Suomi haluaa olla mukana kansainvälisessä jääkiekkotoiminnassa, ei voida sallia sitä, että joukkue saa yksipuolisesti vetäytyä sanktiotta pelistä kesken kaiken. Urheilun oikeusturvalautakunta on tehnyt tässä asianmukaisen ratkaisun. Tämän tapahtuman yksityiskohtiin siitä, mitä on tapahtunut, en ota kantaa.”
