Emil Larmi, 26, huokuu positiivisuutta Leijonien välipäivän mediatapahtumassa Pyynikin komeissa maisemissa. Hän vastailee kohteliaasti ja kiireettömästi kysymyksiin eikä piilottele valloittavaa hymyään.
”Kulunut vuosi on ollut elämässäni todella mahtavaa aikaa. Itse asiassa elämäni parasta aikaa”, Larmi kertoo istahdettuaan hetkeksi alas suurimpien kiireiden rauhoituttua.
Larmin onnellisuus ei johdu ainoastaan siitä, että hän pelasi Ruotsissa uskomattoman kauden, voitti mestaruuden ja pokkasi pudotuspelien parhaan pelaajan palkinnon.
Eikä siitäkään, että hän on nyt ensimmäistä kertaa mukana Leijonien arvokisamiehistössä ja heti ykkösvahdin asemassa.
Hänen uransa on jyrkässä nousussa, mutta kyse jääkiekkoa suuremmista asioista. Larmi on saamassa lapsen yhdessä puolisonsa Annika Tiitisen kanssa.
Emil Larmin ura on nousukiidossa.
Puhuminen omasta lapsesta saa Larmin jälleen hymyilemään leveästi.
”Pikkuhiljaa asia muuttuu todellisemmaksi ja todellisemmaksi. Hurjaa, että ihan oikeasti perheessämme on kohta yksi kaksijalkainen lisää. Elämä muuttuu taas pikkaisen paremmaksi”, Larmi iloitsee.
”Odotan jo innolla, että saan pitää sylissä omaa lastani.”
Tätä haastattelua tehdään äitienpäivänä puolen päivän jälkeen. Siihen mennessä Larmi oli jo ehtinyt lähettää puolisolleen, tulevan lapsensa äidille onnittelut ”hieman etuajassa”. Pariskunnan ensimmäisen lapsen odotetaan syntyvän reilun kuukauden kuluttua.
”Odotan jo innolla, että saan pitää sylissä omaa lastani.
”Olen yllättynyt, miten vähän asia on jännittänyt. Kenties siksi ei jännitä, koska tiedän, että lapsella on hyvä perhe ja paras mahdollinen äiti. Olen varma, että asiat menevät hyvin”, Larmi sanoo.
Emil Larmi nauttii elämästä. Hän sanoo, että kulunut vuosi on ollut hänen elämänsä paras.
Larmi ajattelee, että hänen huippuvireensä kaukalossa on seurausta elämän kokonaisvaltaisesta asettumisesta tasapainoon.
”Se on tuonut balanssia ja jaksamista ammattielämään, kun asiat kotona ovat niin hyvin.”
Erityisesti yksi äärimmäisen onnellinen hetki on jäänyt Larmin mieleen. Tuo hetki muutti Larmin suhtautumista koko elämään.
”Tällä kaudella yksi vierasmatsi meni aivan vihkoon, ja tulin kotiin huonolla mielellä. Sitten sainkin tuntea oman lapseni potkut ensimmäistä kertaa. Silloin tajusin panna asiat mittasuhteisiin ja ymmärsin, mitkä tässä elämässä ovat oikeasti tärkeitä asioita”, Larmi kertoo.
”Se on loppujen lopuksi ihan sama, miten kaukalossa menee. Olen ymmärtänyt, ettei koko muuta elämää tarvitse vetää pöntöstä alas, jos kaukalossa menee huonosti. Jos asiat kotona ovat hyvin, se tuo turvallisuuden tunteen ja luvan olla miettimättä liikaa. Silloin voin vain nauttia jääkiekon pelaamisesta.”
Larmin mukaan elämän eri osa-alueiden tärkeysjärjestyksen ymmärtäminen on ollut hänelle valtavan vapauttavaa.
”Tietysti näitä asioita on helppo sanoa nyt, kun asiat ovat niin hyvin. Nämä asiat täytyy muistaa silloinkin, kun uralla tulee vastaan vaikeita hetkiä. Niitä tulee vielä minunkin uralleni, se on ihan varma asia”, Larmi sanoo.
”Kaiken kaikkiaan olen oppinut todella paljon enemmän nauttimaan tästä hetkestä ja ymmärtänyt sen, ettei kannata elää tulevassa. Juuri tämä hetki on elämän parasta aikaa niin ammatillisesti kuin siviilipuolellakin.”
Kaukalon ulkopuolella Larmi on löytänyt elämäänsä useita asioita, jotka tekevät hänet onnelliseksi. Tähtivahti esimerkiksi tunnustautuu innokkaaksi ruoanlaittajaksi. Larmin Instagram-tililtä saa helposti kuvan jopa ruoka- ja viinihifistelijästä.
”On siinä perää, mutta en varmasti ole tämän joukkueen kovin viinihifistelijä. Olen illallisilla huomannut, että porukalla onkin vähän enemmän tietoa”, Larmi naurahtaa.
”Ahti Oksanen on kova tietäjä, samoin Teemu Hartikainen. Kuuntelin heidän osaamistaan monttu auki.”
Ruoanlaittajana Larmi on innokas. Hänellä on yllättävä bravuuri: kotipelipäivän risotto.
”Olen tykännyt tehdä risottoa, jossa on proteiinin lähteenä tonnikalaa. En tiedä ottaisiko Henri Alén minut tekemään sitä heidän keittiöönsä, mutta ainakin minulle maistuu.”
”Ruoanlaiton aikana saa ajatukset muualle jääkiekosta. Se on pelipäivänä hyvä tapa kuluttaa aikaa ja olla ajattelematta tulevaa peliä.”
Kaukalon ulkopuolella Larmi on jatkuvasti iloinen ja positiivinen, mutta jäällä hän saattaa olla äkkipikainen.
Positiivisena ja ulospäinsuuntautuneena ihmisenä Larmi on solahtanut Leijonien hyvähenkiseen joukkueeseen mainiosti ja nauttinut olostaan. Toisaalta Larmi paljastaa, että hänenkin hymynsä hyytyy ajoittain – itse asiassa aika useinkin.
”Kun vedän kamat päälle, niin minusta löytyy äkkipikainen puoli”, Larmi myöntää.
”Vedän tunteella. Jos olen siviilissä iloinen, positiivinen ja rauhallinen, niin jäällä olen toisesta ääripäästä. Peleissä olen oppinut pitämään tunteet onneksi hallussa”, hän naurahtaa.
Larmi kertoo äksyilevänsä lähinnä itselleen, jos peli ei kulje. Pelikavereille hän ei kiukkuile.
”En ole se kaveri, joka antaa rapaa ympärilläni oleville ihmisille. Kaivan peilin ensimmäisenä esiin ja katson sitten, että miten jatketaan eteenpäin.”
”Itsekritiikin kanssa olen joutunut pohtimaan, että mikä on sopivasti ja mikä liikaa. Viime vuosina olen hyväksynyt, että negatiivisetkin ajatukset ovat aivan inhimillisiä. Aiemmin olin yrittänyt kieltää ne itseltäni.”
Emil Larmi on raivannut tällä kaudella tiensä Leijoniin.
Ruotsissa viihtyvä Larmi solmi talvella kahden kauden mittaisen jatkosopimuksen Växjö Lakersin kanssa.
Hänellä on koti myös Lahdessa. Pohjois-Amerikasta Suomeen palattuaan vuonna 2021 hän osti Lahden keskustasta huoneiston vanhasta rakennuksesta ja remontoi sen käytännössä katosta lattiaan.
”Asunto on noin 95 prosenttisesti valmis. Pientä viimeistelyhommaa vielä riittää. Sehän meni niin, että sain kämpän muuttovalmiiksi ja lähdin Ruotsiin”, helmikuussa vuonna 2022 Pelicansista Ruotsiin siirtynyt Larmi naurahtaa.
Larmi käytti remontoinnissa apunaan ammattilaisia mutta teki paljon myös itse. Hänellä on taipumus innostua haastavista projekteista ja heittäytyä niihin täysillä.
”Remonttiin tuli varmasti kulutettua liikaakin energiaa, mutta toisaalta sekin oli rentouttavaa tekemistä ja vei ajatukset pois jääkiekosta.”
”Ei varmasti ollut viimeinen projekti, johon lähden mukaan.”
