Kello on maanantaina noin puoli kaksi iltapäivällä, kun useiden bussien letka kaartaa parkkiin Tampereen Tullikamarinaukion reunalle.
Jos paikkaa ei tietäisi, voisi helposti kuvitella, että nyt ollaan satamaterminaalin edustalla lähdössä Tallinnan-risteilylle.
Autoista kadulle purkautuu satamäärin rennolla ja jopa hilpeällä tuulella olevia aikuisia miehiä. Sellaisista tämä porukka pääosin koostuu.
Penkereellä on iso kasa pahvilaatikkoja, joista kaikille ojennetaan samanlainen, muovikääreissä oleva Suomen jääkiekkomaajoukkueen leijonapaita. Selässä lukee Onninen – vaikka eihän Leijonissa pelaa ketään Onnista...
Kaikki messuvieraat saavat heti käsiinsä – ja ylleen – Leijonien paidan.
Vieressä on sopivasti ravintolan terassi, ja sielläkin ensimmäiset tuopit ovat jo ehtineet tyhjentyä puolilleen kauniissa kesäkelissä.
”Kyllähän tässä nyt yhdet kerkiää ottaa”, eräs huikkaa kavereilleen saatuaan juuri pelipaidan ylleen.
Kerkiää, kerkiää. Messurakennuksen ovet avataan vasta vartin päästä.
Olemme täällä selvittämässä, keitä oikein ovat jääkiekon MM-kisojen puhutuimmat ”fanit”.
Olemme koko ilmiön alkulähteillä. Täältä näiden Nokia-areenan illalla valtaavien yritysvieraiden MM-kisapäivä Tampereella alkaa.
Kyseessä ovat siis LVI- ja sähköalan tukkukauppaa harjoittavan Onninen oy:n messut. 110-vuotias yritys kuuluu nykyään Keskoon.
Vielä tämä Pakkahuoneella järjestettävä messutapahtuma ei sen suuremmin suomalaista kiekkoväkeä puhuta, mutta noin puolen kilometrin päässä Nokia-areenassa tämä messuväki kiinnittää väkisin huomion ja on aiheuttanut myös jonkin sortin pahennusta.
Onnisen toimitusjohtaja Martti Forss saapuu iloisena haastatteluun. Ja mikäpä hänen on hymyillessä.
Yhtiö järjesti samanlaisen tapahtuman jo viime vuoden MM-kisojen yhteydessä, ja se oli asiakkaiden keskuudessa sen luokan menestys.
”Meillä on täällä messut kuutena Suomen ensimmäisenä MM-pelipäivänä. Asiakkaita on päivässä noin 600, jonka päälle tulevat vielä tavarantoimittajat. Kaikki tulevat messupäivän päätteeksi Leijonien peliin. Siellä meillä on 800 vierasta ottelua kohden”, Forss kertoo.
Kolmena ensimmäisenä päivänä messut keskittyvät sähköalaan, kolmena jälkimmäisenä LVI-puoleen. Joka päivä paikalla on noin 60 näytteilleasettajaa.
”Ympäri Suomea Lappia myöten tuodaan hyviä asiakkaitamme paikalle. Kaikki myös maksavat tästä. Pakettiin kuuluvat myös kuljetukset ja hotellit, riippuen tietysti, mistä päin Suomea tulee. Mutta hinta on kaikille sama.”
Onnisen Tampereen-messujen järjestelyistä vastaava Maaret Sahlsten-Juntunen ja yhtiön toimitusjohtaja Martti Forss.
Forss ei halua puhua tarkoista summista, mutta selvää on, että kyseessä on miljoonaluokan panostus.
Asioiden kalleus on toki aina suhteellista. Onnisen edellisen julkaistun, vuoden 2021 tilikauden liikevaihto oli 1,1 miljardia ja liikevoitto rapiat 88 miljoonaa euroa.
”Tämä on yhteinen intressi tavarantoimittajien ja asiakkaiden kanssa. Emme me tätä missään nimessä yksin kokonaan maksa. Mutta jokainen tietää, mitä ne liput peleihin esimerkiksi maksavat.”
”Totta kai yritämme lisähoukuttimia, joilla asiakkaat saadaan paikalle. Meillä on tuotteet, ohjelma, esitykset ja sitten tämä oheisohjelma”, Forss kertoo.
Oheisohjelmana toimivat siis Leijonien MM-ottelut.
Yhtiö on varannut käyttöönsä yhden kokonaisen kaarteen Nokia-areenan alakatsomosta. Paikkoja heidän vierailleen on kuudessa ensimmäisessä Suomen ottelussa kussakin 800. Vastaavalle paikalle yksi lippu esimerkiksi keskiviikon Suomi–Ranska-otteluun maksaa 170 euroa. Tällä hinnalla kuuden pelin hintalapuksi tulisi reilut 800 000 euroa.
Näiden katsomonosien takana yhtiöllä on oma ravintola-alue vieraidensa kestitykseen.
Tämän porukan huomaa väkisin jokainen areenassa MM-kisoja seuraava: 800 tismalleen samanlaiseen paitaan pukeutunutta ihmistä vieri vieressä.
”Mehän vaatetetaan meidän asiakkaat. Se on osa pakettia. Ensinnäkin, se on mielestäni hieno homma, että Suomi-värit ovat esillä katsomossa.”
”Ei se mikään määräys ole. Eikös se vähän kuulu fanikulttuuriin?” Forss vastaa kysyttäessä, onko kaikki vieraat määrätty laittamaan firman leijonapaita ylle.
Yhtiön vieraat ovat keränneet kiekkoväeltä myös kipakkaa kritiikkiä ja piikittelyä. Lähinnä silloin, jos Leijonien ottelun tunnelma ei ole noussut kaksiseksi. Tällöin tunnelmasta on saatettu syyttää kisojen näkyvintä yritysvierasjoukkoa, joka ei varsinaisesti ole ainakaan aloitteellinen kiekkomaajoukkueen kannustushuudoissa.
”Mutta uskon, että meidän asiakkaat muodostavat aika hyvän läpileikkauksen ihan normaaleista suomalaisista. Esimerkiksi yksi vieras kertoi käyneensä katsomassa tällä kaudella 25 liigapeliä, toinen ei ollut eläessään käynyt katsomassa jääkiekkoa”, Forss sanoo.
Kukapa sitä nyt yrityksen edustustilaisuudessa kehtaisi hirveästi heittäytyä tai ainakaan hölmöillä.
Tosin yhtiön vieraiden katsomonosan seassa istuu myös messujen promootiotyöntekijöitä, nuoria naisia, jotka hyppäävät pelikatkoilla tanssimaan ja rentouttamaan tunnelmaa.
Pakkahuoneen sähkömessuilla tunnelma ei ainakaan ole jäykkä. Tarjoiluissa on panostettu selvästi enemmän juomapuoleen.
Siellä täällä olevat tarjoilupöydät notkuvat ainakin olutta, lonkeroa ja viinejä. Siinä ohessa ruoaksi näyttäisi olevan tarjolla jonkin sortin kiusausta isoissa lootissa.
Kaikki eivät näytä olevan juhlatuulella. Osalle kyseessä on puhtaasti työreissu.
”Huomenna työpäivä. Ajan illalla vielä kotiin, mutta kyllähän sinne peliin täytyy tulla, kerta lippu sisältyy messuhintaan”, jyväskyläläinen sähköfirman omistaja sanoo ennen maanantain Ruotsi-ottelua.
Pakkahuoneen lavalla ohjelmasta vastaa viihdetaiteilija Jaakko Saariluoma.
Jano ei ainakaan messuvieraita pääse yllättämään Pakkahuoneella. Toisaalla tarjolla on myös runsaasti alkoholittomia versioita.
Ketkä tänne sitten pääsevät?
”Eiköhän siinä vähän katsota, paljonko vuosiostot Onniselta ovat. Jos tuhannella eurolla ostaa sieltä vuodessa, niin ei tarvitse varmaan kutsua odotella”, niin ikään sähköalan yrityksen omistava Tarmo hekottelee pystypöydässä lonkerotölkin ääressä.
Hän kertoo maksaneensa messulipusta 150 euroa.
”Se on se omakustannehinta. Mutta pelkästään lippu peliin olisi ollut enemmän. Ja onhan täällä hyvät tarjoilut”, Tarmo tuumaa.
”Luulisi, että tässä vähän vauhtia tulee porukkaan, kun kuusi tuntia ennen peliä täällä notkuu”, vieressä oleva sähkömies Marko naurahtaa.
”Mutta huomenna on taas työpäivä, ei tässä ihan mahdottomuuksia voi vetää”, hän jatkaa.
Tuttuihin leijonapaitoihin sonnustautuneet Tarmo ja Marko kertovat, että paidan pukemista ”vain suositeltiin”, ei sentään määrätty.
Kun maanantai-illan Ruotsi-ottelun alku alkaa lähestyä, Pakkahuoneelta lähtee liikkeelle satojen messuvieraiden porukka. Osalla askel jo vähän hoippuu puolen kilometrin matkalla MM-areenalle.
Matkan varrella jokaisessa käännöksessä heiluu yhtiön työntekijä firman logolla varustetun ”tikkarin” kanssa viittomassa asiakkaille oikeaa suuntaa.
Ja taas kaikki 800 paikkaa katsomossa on täytetty, ja illan oheisohjelma voi alkaa.
Nämä paidat näkyvät pelipäivisin – ja öisin – ympäri Tamperetta.
Onnisen leijonapaidat ovat olleet MM-kisojen alussa jopa näkyvin vaatekappale Tampereen katukuvassa Leijonien otteluiden jälkeen.
Messuohjelma päättyy iltaisin Leijonien otteluun. Sen jälkeen onniset purkautuvat pitkin kaupunkia, ja harva jaksaa riisua pelipaitaa.
Näkyvä mainoskampanja ainakin.
Bongaa Onninen-katsomo!
