KrP:n tähtihyökkääjä Henri Johansson istui pitkään itsekseen kentän laidalla salibandyn Suomen mestaruuden ratkettua.
Kirkkainta mitalia ei suotu vieläkään 37-vuotiaalle konkarille.
Johansson joutui seuraamaan sivusilmällä TPS:n juhlia. Niissä oli ymmärrettävästi riehakas meininki, sillä turkulaisjoukkue kaappasi himoitun voittopokaalin ensimmäisen kerran historiansa aikana.
Se sinetöityi perjantai-iltaan uransa päättäneen Mikko Hautaniemen jatkoaikaosumalla. Hautaniemi ratkaisi seitsemännen finaalin ajassa 70.22 ja takasi samalla TPS:n mestaruuden voitoin 4–3.
Sinne menee – TPS on mestari.
TPS pääsi juhlimaan seurahistorian ensimmäistä miesten Suomen mestaruutta.
KrP:n vaihtopenkki ratkaisumaalin jälkeen.
KrP ja ennen kaikkea Johansson joutuvat odottamaan omaa vuoroansa vielä ainakin vuoden.
”En ole vielä lopettamassa. Katsotaan ensi keväänä uudestaan”, Johansson tuumi.
Kaikkien aikojen pörssikärki on tahkonnut liigaa 21 kautta ja napannut tänä aikana jo seitsemän mitalia. Neljä hopeaa ja kolme pronssia. Mutta se kirkkain kruunu puuttuu.
Nyt kulta oli vielä lähempänä kuin vuosi sitten. Silloin KrP hävisi huikean finaalisarjan arkkiviholliselleen Classicille voitoin 2–4. Nyt ratkaisu oli vielä dramaattisempi.
”Todella iso pettymys. Tuli tyhjä olo, kun TPS iski voittomaalin verkkoon. Piti hengähtää hetki ja kerätä itseä. Vähään aikaan ei ollut minkäänlaisia ajatuksia”, Johansson kuvaili.
Johansson piti hopeamitalia kaulassaan vain pakollisen seremonian ajan. Sen jälkeen se katosi nopeasti näkymättömiin.
”Tottakai haluan kultamitalin, mutta se ei ole mikään pakkomielle. Pystyn elämään, vaikka en saisi sitä koskaan. En luovuta vielä.”
Mikä saa jatkamaan edelleen?
”Nautin yhä pelaamisesta. Ja kun vielä pärjäänkin, ei ole mitään syytä lopettaa”, Johansson vastasi.
Henri Johansson mietti pelin jälkeen pitkään tapahtunutta.
Veteraani asuu Akaassa ja kulkee sieltä KrP:n tapahtumiin.
”Minulla on hiukan erilainen ohjelma kuin muilla. En käy kaikissa harjoituksissa. Teen tietyt treenit oman fysiikkavalmentajan kanssa.”
KrP johti tämän kevään finaalisarjaa jo 3–1 ja sai kolme tilaisuutta mestaruuden ratkaisemiseen.
”Kahdessa edellisessä pelissä oli havaittavissa pientä jäpitystä. Nyt pystyimme parantamaan selkeästi, mutta sekään ei riittänyt. Kaikki kunnia vastustajalle – se tylsytti meidän hyökkäyksen finaalisarjan aikana”, Johansson summasi.
Perjantai-illan jännitysnäytelmä oli parasta mahdollista peeärrää salibandylle. Kamppailu veti Hakametsän lehtereille peräti 5 107 katsojaa.
Se on historian toiseksi korkein yleisömäärä ”normaaleissa” finaalissa. Josban ja Oilersin kamppailu keräsi keväällä 2002 vielä komeamman lukeman 5 580.
”Vähän pelkäsin, kuinka väki lähtee liikkeelle. Hienosti lähti. Tämä oli hieno tilaisuus tulosta lukuun ottamatta”, Johansson kiitteli.
Johansson on pelannut KrP:ssä kaudesta 2009–10 lähtien ja nähnyt nokialaisseuran nousun Suomen huipulle. Ylöspäin on kivuttu askel kerrallaan.
TPS aloitti mestaruusjuhlansa villisti Hakametsässä ja tiivistää varmasti tahtia entisestään Turussa.
Minkälaiset suunnitelmat Johanssonilla on?
”Nyt huilataan hetki ja vietetään aikaa perheen kanssa. Olen ollut niin paljon kotoa poissa.”
TPS:n Olli Laine laukoi ottelun ensimmäisen maalin tarkasti yläkulmaan.
Mestaruuden ratkaissut Mikko Hautaniemi nosti mestaruuspokaalia.
KrP:n Joona Rantala ja Miro Tuomala hakivat toisistaan voimaa tappion hetkellä.
TPS:n Peteris Trekse nousi isoon rooliin finaalisarjassa.
TAUSTA
Mestarit 2010–23
2010: SSV.
2011: SSV.
2012: SPV.
2013: SPV.
2014: Happee.
2015: SPV.
2016: Classic.
2017: Classic.
2018: Classic.
2019: Classic.
2020: korona keskeytti.
2021: Classic.
2022: Classic.
2023: TPS.
