Sastamala
Tiistai-iltaan asti näytti vahvasti siltä, että tämän kevään lentopallofinaalit ovat VaLePan suurta näytöstä.
Monet merkit viittasivat siihen, että sastamalalaisjoukkueen tarvitsee vain viimeistellä kuudes peräkkäinen Suomen mestaruutensa.
Toisin kävi. Kolmessa ensimmäisessä loppuottelussa ujostellut Akaa-Volley löysi vihdoin odotetun tason ja herätti kultakamppailun uudestaan eloon 1314-päisen yleisön edessä.
Voi hyvin olla, että Sastamalassa pelattaisiin vielä viides finaali ilman VaLePan supersyöttäjää Karli Allikia.
Virolaislaituri täräytti kauden tärkeimmässä ottelussa uskomattomat kymmenen ässää ja takasi näillä kultajuhlat jo tiistai-illaksi.
Allik tahditti VaLePan 3–2 (24–26, 25–11, 23–25, 25–14, 15–13) -voittoon ja samalla mestariksi voitoin 4–0.
”Karlin syöttö on ollut meille merkittävä ase koko kauden. Välillä ei ole tarvinnut tehdä muuta kuin katsella vierestä, kun Karli antaa pallolle kyytiä”, VaLePan kapteeni Mikko Esko suitsutti.
Karli Allik (kolmas vasemmalta) oli neljännen finaalin ykköstähti. Virolainen voitti ensimmäisen SM-kultansa.
Muistatko kymmentä ässää näin isosta pelistä?
”Ei tule mieleen kahdeksaa enempää”, Esko päivitteli.
Allikin hurjasta syöttövoimasta saatiin viitteitä jo Akaan finaaleissa, mutta se oli vasta esimakua. Tiistai- iltana jyrisi kunnolla.
Esko antoi Akaalle reilun tunnustuksen neljännen finaalin taistelusta.
”Akaa haastoi meidät hienosti. Jouduimme taistelemaan oikeasti. Siksi mestaruus maistuu paljon paremmalta kuin 3–0-voiton jälkeen”, Esko riemuitsi.
Akaa-Volley kirkasti viime kauden SM-pronssinsa nyt seurahistorian parhaimpaan saavutukseen eli hopeaan.
Loppuhuipennuksessa oli paljon samoja piirteitä kuin 2017 ja 2019. VaLePa voitti molemmat finaalisarjat 4–0, mutta niilläkin kerroilla neljäs voitto tuli 3–2. Ensimmäisellä kerralla Hurrikaania ja toisella ettaa vastaan.
”Katkaisupeli on aina vaikein. Joidenkin pelaajien ajatukset saattavat karata saunan lauteille ennen aikojaan. Voi olla, että niin kävi nytkin.”
Mikko Eskolle pokaalinnostelu on ollut viime vuosina tuttua puuhaa.
Näin nousee mestaruuspokaali.
Pelottiko jo, että sarja venyy viidenteen kamppailuun?
”Kyllähän tilanne näytti aika huonolta jossakin vaiheessa, mutta emme halunneet jatkaa sarjaa missään tapauksessa. Tässä oli jo ihan tarpeeksi”, seitsemännen kultamitalinsa kaapannut Esko huokaisi.
”Älä nyt... Olisin jaksanut vielä vaikka viisi peliä”, viidettä mestaruuttansa juhlinut Urpo Sivula heitti vierestä.
Mestaruusjuhlat soi sastamalalaisyleisölle. VaLePa on päässyt juhlimaan kultaa kotikentällään vain kerran aiemmin – keväällä 2017.
VaLePan keskitorjuja Severi Savonsalmi laittoi tanssiksi mestaruuden ratkettua.
Kuusi muuta täysosumaa on ratkennut muulla: Salossa, Kokkolassa, Loimaalla, Oulussa, Pielavedellä ja Kuopiossa.
VaLePa tarvitsee mestaruuden vielä ensi keväänä noustakseen legendaarisen PNMKY:n rinnalle. Pieksämäkeläisjoukkue nappasi seitsemän peräkkäistä kultaa vuosina 1975–81.
Akaa nousi taistelemaan mestaruudesta yllättävillä siirroilla. VaLePa alkoi horjua pääosin kotimaisin voimin.
Iranilaislaituri Mohammadreza Beyk hyytyi vaihtopenkille jo pelin alussa. Myös libero Elijah Risso katseli kentän laidalta ratkaisupallot.
Toisessa erässä nähtiin erikoisuuksia, kun runkosarjassa loistanut hakkuri Ali Fazli pyysi itse vaihtoon. Greg Petty pysyi kentällä, mutta hänelläkin oli pulmia vastaanoton kanssa.
Ja kuinka ollakaan – kamppailu päättyi Pettyn verkkosyöttöön.
Ratkaisevaa finaalia seurasi Sastamalassa yli 1 300 katsojaa.
Akaa-Volley nousi kahden selvän erätappion takaa, mutta ei aivan pystynyt voittoon.
VaLePalla oli oma rumpuryhmä tukena.
Mestaruuspokaali seurasi ottelua valmiina tositoimiin.
NÄILLÄ MIEHILLÄ
Suomen mestarit
Passarit: Mikko Esko (44 vuotta, 199 senttiä), Joel Laakso (28, 185).
Yleispelaajat: Karli Allik (26, 192) Ben-Simon Bonin (20, 201), Jiri Leinonen (19, 194), Sakari Mäkinen (28, 190), Raivis Oiguss (20, 190).
Keskitorjujat: Jacob Ekman (21, 210), Mikko Karjarinta (23, 210), Matti Köykkä (16, 198), Severi Savonsalmi (22, 210).
Hakkurit: Urpo Sivula (35, 195), Tino Vuori (27, 190).
Libero: Eetu Pennanen (30, 183).
Päävalmentaja: Janne Kangaskokko.
Apuvalmentaja: Ziga Copi.
Huoltaja: Mauno Soro.
