Maailmanmestaruuden jo neljästi peräkkäin voittanut Suomen naisten cheerleadingmaajoukkue on virittänyt kisaohjelmansa äärimmilleen kauden kohokohdan eli MM-kisojen kynnyksellä. Kokeneessa joukkueessa on peräti kahdeksan nelinkertaista maailmanmestaria, joista yksi on kapteeni Tuuve Häkkinen, 23.
”Olemme lisänneet vaikeutta monellakin osa-alueella, erityisesti stunteissa ja heitoissa. Lisäksi meillä on ohjelmassa enemmän akrobatiaa kuin aikaisempina vuosina. Meillä on niin kokenut joukkue, että uskalsimme vaikeuttaa ohjelmaa ja lisätä tempoa”, Häkkinen arvioi Suomen Cheerleadingliiton järjestämässä lehdistötilaisuudessa.
Suomi suisti lajin emämaan Yhdysvallat MM-valtaistuimelta 2018, ja viides peräkkäinen mestaruus on hakusessa 19.–21. huhtikuuta Floridan Orlandossa järjestettävissä kisoissa. Päävalmentajan paikalla kultaputkea todistanut Maria Wahlroos toteaa, ettei menestyksen taustalla ole yhtä selkeää tekijää.
”Kyse on kokonaisuudesta, jossa urheilijat ja valmentajat ovat sitoutuneet tekemiseen ja voittamiseen. Olemme aina olleet pyramideissa hyviä, ja niillä saimme aikanaan tehtyä eroa jenkkeihin. Se mahdollisti ensimmäisen MM-voiton, ja nyt olemme kaikissa muissakin osa-alueissa kirineet edelle”, Wahlroos sanoi itsevarmasti.
Lue lisää: Suomi jyräsi cheerleadingin maailmanmestariksi neljännen kerran peräkkäin – ”Aivan mieletön veto”
Menestys on hälventänyt ennakkokäsityksiä
Seuratasolla helsinkiläistä HAC Elite -joukkuetta edustavan Häkkisen mukaan cheerleadingin arvostus ja näkyvyys on lisääntynyt viime vuosien menestysputken ansiosta.
”Kun aloitin harrastamisen 2013, ihmisille piti selittää todella usein, mistä lajissa on kyse. Aika usein törmäsi siihen, että laji sekoitettiin urheilujoukkueen tanssiryhmään, ja piti korostaa lajin olevan kilpacheerleadingia. Sitä ei ole enää tarvinnut selittää. Tosi moni tietää nykyään, että Suomi on hyvin menestynyt tässä lajissa.”
Wahlroos ja lääketieteen opintoja neljättä vuotta suorittava Häkkinen toivovat, että jatkossa cheerleadereilla olisi mahdollisuus elättää itsensä ammattilaisina. Matka on kuitenkin pitkä, sillä pelkkä maajoukkueen vuosimaksu on urheilijalle tänäkin vuonna yli 2 000 euroa.
Harrastamisen kalleus johtaa cheerleadingissa myös verrattain lyhyisiin uriin.
”Monet maksavat harrastusmaksuja opintolainallaan, ja usein muu elämäntilanne vaikuttaa siihen, kuinka pitkä urasta tulee. Loputtomiin ei voi maksaa tuhansia euroja vuodessa. Senkin takia ehkä se urheilu-ura jää lyhyemmäksi kuin teoriassa voisi olla mahdollista”, Häkkinen pohtii.
Tanssijoukkue löysi rentouden
MM-kisoissa mitellään paremmuudesta myös sekacheerissä ja cheertanssissa niin aikuisten kuin junioreidenkin osalta, ja suomalaisjoukkueiden tavoitteena on kaikissa sarjoissa se kirkkain mitali.
Suomi sijoittui viime vuonna aikuisten sekacheerissä ja cheertanssissa MM-pronssille.
”Tänä vuonna emme halua puristaa mailaa, vaan menemme kisoihin vähän rennommin rantein. Viime vuonna yritimme mennä kohti kultaa hampaat irvessä, mutta tällä kaudella meitä on ohjannut enemmän ilo ja into”, tanssijoukkueen kapteeni Lyyra Simpura kiteytti.
Tamperelainen Akseli Lintulaakso edustaa Suomea MM-kisojen sekacheerleading-joukkueessa.
