Aamulehti
Aluksi täytyy miettiä, olemmekohan oikeassa paikassa. Seisomme Tampereen Lahdesjärvellä teollisuusrakennuksen parkkipaikalla. Autoja on, mutta ei ihmisiä. Sisälle pitäisi päästä. Sitten parkkipaikalle kurvaa auto.
Autosta nouseva herra on Oskari Sivula. Mukanaan hänellä on pieni, metallinvärinen laukku. Se saa arvaamaan, että hän on kaipaamamme henkilö.
”Etsimme Tampereen Urheiluampujia. Täälläkö ammutaan airsoft-aseilla?”
Sivulan kättely on jämerä. Hän kertoo, että paikka on oikea. Sivula on yksi kolmesta Tampereen Urheiluampujien jäsenestä, jotka ovat lupautuneet esittelemään meille action airia.
Action air on ampumaurheilulaji, jossa kilpailijoiden tavoite on selvittää sisätiloihin rakennettu rata läpi mahdollisimman nopeasti, samalla ampuen mahdollisimman tarkasti. Rata koostuu erilaisista maalitauluista, joihin kilpailijan on osuttava. Käytännössä laji on siis vauhdikasta tarkkuusammuntaa. Välineenä on kaasukäyttöinen 6 mm airsoft-pistooli, joka ampuu muovikuulia.
Mikä?
Action air
Kuvassa action airissa käytettyjen airsoft-aseiden lippaita.
Action air on toiminnallisen ammunnan, eli practicalin muoto.
Toiminnallinen ammunta koostuu erilaisista ampumatehtävistä, jotka kilpailija yrittää ratkaista mahdollisimman nopeasti.
Action airissa ammutaan kaasutoimisilla 6 mm - airsoft-pistooleilla sisätiloihin rakennetuilla radoilla.
Laji on osa ammuntaurheiluliitto IPSC:n lajikirjoa ja siinä noudatetaan samoja sääntöjä pienin eroin kuin ruutiaseilla ammuttavissa lajeissa.
Antti Syrjä näyttää, miten kaasua pumpataan ulos airsoft-aseen lippaasta.
Tärkeintä on turvallisuus
Sivula johdattaa meidät sisään teollisuusrakennukseen. Yläkerrassa on pieni eteistila, kahvihuone ja vaneriseinä, jonka takana on Tampereen Urheiluampujien action air -tila. Siellä tapaamme Antti Syrjän ja Lilian Telanteen. Lajioppaamme ovat kasassa.
Itse tila on kohtuu pieni, kahtia jaettu huone. Ennen sisään astumista Syrjä antaa suojalasit. Toinen puoli on varattu valmisteluille, toinen on kisa-alue. Sieltä löytyy puusta ja verkoista rakennettuja seiniä sekä metallisia ja pahvisia maalitauluja. Näitä palasia siirtelemällä huone muuttuu erilaisiksi radoiksi. Kilpailutilanteessa alueelle pääsevät ainoastaan kilpailija ja tuomari. Tänään rata on koottu siten, että voimme kuvaajan kanssa seurata toimintaa turvallisesti.
Ennen kuin ehdimme muuta, on aika keskustella juuri turvallisuudesta. Aloite tulee harrastajilta. He kertovat, että tärkein asia lajissa on nimenomaan turvallisuus. Seura järjestää uusille harrastajille pakollisia aloituskursseja, joissa aseen oikeaoppista käsittelyä harjoitellaan. Myös kilpailuissa turvallisuus on viety ymmärrettävistä syistä äärimmilleen.
Syrjä kertoo tilanteesta, jossa harrastaja oli SM-kisoissa laittanut kuulilla ladatun lippaan pöydälle alueella, jossa saa käsitellä vain pistooleja. Tästä seurasi automaattinen hylkäys ja käsky kotimatkalle. Sivulan mukaan aina, kun kyse on aseista, asiat täytyy ottaa vakavasti. ”Täällä ei tehdä eroa siihen, onko kyseessä airsoft-ase vai ruutiase. Ase on ase jota käsitellään aina siten.”
Turvallisuuden korostamiseen syitä tulee myös ulkomaailmasta. Aika ajoin lajiaktiivit lukevat lehdistä, että joku on liikkunut julkisella paikalla airsoft-aseen kanssa. Sivulan mukaan ainoastaan kokenut harrastaja pystyy erottamaan sellaisen oikeasta aseesta. Hänen mukaansa seura julkaisee jäsenilleen tiedotteen aina, kun tällaisia uutisia julkaistaan.
Ennen lajin harrastamista aloittelijat käyvät kurssin, jossa opetellaan aseiden turvallista käsittelyä. Harjoittelussa käytetään muovista harjoitusasetta. Vaikka kyseinen näköiskappale ei teekään mitään, Antti Syrjä pitää sormensa silti poissa liipaisimelta. Tämä on yksi turvallisuuden perusteista.
Hurjaa vauhtia
Hetken juttelun jälkeen saamme esimerkkisuorituksen. Kilpailijat, tässä tapauksessa Telanne ja Sivula, saavat minuutin aikaa hioa strategiansa kuntoon. Molemmat mallailevat rataa harkituin askelin, osoittaen vuorollaan jokaista maalitaulua. Käsiään he pitävät kuin niissä olisi ase. Ei tosin saa olla. Lajissa pistooli on pidettävä vyöllä niin kauan, että tuomari antaa luvan sen nostamiseen.
Minuutin jälkeen on valmista. Sivula asettaa jalkansa punaiselle lankulle. ”Teen tämän nyt hitaasti”, hän huikkaa. Syrjä asettuu hänen taakseen, ja käskee englanniksi lataamaan ja valmistautumaan. Sitten hän kysyy, taas englanniksi, onko valmista. Sivula nyökkää. Seuraa sekuntien hiljaisuus.
Lähtömerkki on korvia ärsyttävä piip-ääni. Sivula ampuu, syöksyy pari askelta toiseen suuntaan ja ampuu taas. Syrjä juoksee perässä. Muovikuulat osuvat tauluihin ja sinkoilevat sinne tänne. Sekunneissa koko homma on ohi, Sivula pysähtyy. Syrjä käskee poistamaan latauksen ja näyttämään aseen olevan tyhjä.
Aikaa koko suoritukseen kului noin kuusi sekuntia. ”Todella hidasta”, Syrjä naureskelee. Radasta riippuen vastaavaan 12 laukauksen suoritukseen kuluisi kilpailuissa nopeimmillaan vajaat neljä sekuntia.
Tampereen ampujien Lilian Telanne harrastaa monipuolisesti erilaisia ampumalajeja, joista action air on yksi. Hän on mukana myös maajoukkueessa. Toiminnallinen ammunta, johon myös action air lukeutuu, on Suomen nopeimmin kasvava ammuntalaji.
Oskari Sivula kertoo, että lajin harrastajien mukaan airsoft-aseista voidaan puhua näköisaseina. ”Leluaseiksi näitä ei pidä kutsua. Nämä eivät ole leluja”, hän kertoo. Aktiiviharrastajana Sivula ampuu airsoft-aseilla noin 40 000 laukausta vuodessa.
Aamulehti näyttää Tampereen Urheiluampujien action air -kevätkisat suorana lähetyksenä tilaajilleen sunnuntaina 19. maaliskuuta. Kisat pääset katsomaan alla olevasta jutusta.
