Tuli seisoskeltua Takojankadulla yhtiön toimistolla. Helmikuussa tästä tuli kuluneeksi jo kuusi vuotta, mutta hetki on yhä kirkkaana mielessä. Pakkasta oli sen verran, että pipolle ja toppatakille oli tarvetta.
Pihalle kokoontui pieni joukko ihmisiä. Olivat yhtiön kanta-asiakkaita jo pitkältä ajalta, mutta heillä kuten monella muullakin oli alkanut usko ja toivo mennä. Vuosien aikana heille oli lupailtu parempia näkymiä, mutta kerta toisensa jälkeen he joutuivat pettymään. Kurjuutta seurasivat vain vielä synkemmät ajat. Samaan aikaan kilpaileva naapuriyhtiö kukoisti Suomen huipulla.
Ovi kävi tiuhaan, kun osakkaita lompsi paikalle. Osa heistä oli valtakunnallisestikin tunnettuja vaikuttajia, jotka olivat turhautuneet yhtiön menoon ja tilaan.
Ylimääräinen yhtiökokous herätti poikkeuksellisen paljon mielenkiintoa. Toiveet olivat jälleen tapissa. Mediaakin oli paikalla jo ennen kokouksen alkua.
Kuudelta illalla se alkoi. Kanta-asiakkaat jäivät ulos odottamaan. Osa oli ottanut töistä vapaata tätä varten. Samppanjat olivat mukana ihan kaikelta varalta. Jos tällä kertaa tärppäisi!
Toimiston sisäpuolella toimittajat odottelivat ja spekuloivat.
Ei mennyt kauan, kun oven takaa kuului taputuksia. Ei sitä vielä siinä voinut varmaksi julistaa, mutta historialliseltahan se kuulosti.
Salista asteli tyytyväisen näköisiä ihmisiä. Rakennusalan yrittäjä tuli kertomaan uutisen: pääomistaja oli luopunut kaikesta omistuksestaan. Kauppahinta oli ollut euron. Ei sillä olisi saanut edes kahvia, mutta tämän yhtiön sai. Vaihtoehtona oli ollut käytännössä konkurssi. Nyt oli vihonviimeinen hetki.
”Vähän liian syvälle on menty ja tulipaloja sammuteltu. Tämä kauppa olisi pitänyt tehdä ajat sitten”, rakennusalan yrittäjä sanoi häntä piirittäneille toimittajille.
Yhtiö kuitenkin pelastui. Jatkoaika oli venynyt jo liian pitkäksi. Neuvotteluja oli käyty, mutta ne tuntuivat aina venyvän ja peruuntuvan vuorotellen.
Kanta-asiakkaat poksauttivat ulkona kuohuvat auki varttia vaille seitsemän. Tulevaisuus kirkastui hetkessä. Nyt sai taas unelmoida.
Toimiston ulko-ovessa oli tarra: make Ilves great again.
Ja sellainen yhtiö nyt on. Jättiläiseksi kasvanut.
Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.