Täysin ilman opetusministeriön urheilija-apurahaa tänä vuonna jäänyt aituritähti Annimari Korte on ällistynyt kohtelustaan.
Pika-aitojen SE-nainen kertoo jättäneensä päätöksestä oikaisuvaatimuksen perjantaina.
Apurahapäätöksistä vastaa käytännössä Suomen olympiakomitea, jonka rankinglistan mukaan opetusministeriö jakaa apurahoja.
Vakiintuneen tavan mukaisesti Suomen urheiluliitto lähetti Olympiakomitealle oman ehdotuksensa apurahansaajien paremmuusjärjestyksestä.
Tällä kertaa Olympiakomitea kuitenkin mylläsi listaa tuntuvasti uusiksi. Uhriksi jäi muun muassa Korte, joka ei saanut hakemaansa 10 000 euron apurahapottia.
”Minulle on kerrottu, että Urheiluliitto on lähettänyt Olympiakomitealle rankinglistan urheilijoista, jotka ansaitsisivat apurahan kriteerien perusteella. Se on perustunut faktoihin, eli tuloksiin ja arvokisasijoituksiin. Minä olen ollut sen listan puolessavälissä ja minut on sieltä näköjään vedetty yli”, Korte tilittää Ilta-Sanomille yleisurheilun halli-SM-kisoissa Helsingissä.
Olympiakomitean uusiksi laittama rankinglista on aiheuttanut paljon hämmästystä yleisurheilupiireissä. Kortteen käsitys päätösprosessista maalaa tilanteesta erikoisen kuvan.
”Olympiakomitealla ei ole ollut arvionteihin käytettävissä ollenkaan yleisurheilun asiantuntijaa. Siellä on kuulemma pari henkilöä päättänyt nämä asiat, muokannut listaa ja lähettänyt sen ministeriöön, joka on vain allekirjoittanut sen mitä Olympiakomitealta on tullut”, Korte sanoo.
Vielä vuonna 2022 Korte sai ministeriön apurahaa kymppitonnin verran, sitä edeltävänä kahtena vuonna täydet 20 000 euroa.
”Hain nyt kymppitonnia, koska täytän sekä omastani että SUL:n mielestä sen kriteerit. Vielä pari vuotta sitten täytin 20 000 euron apurahan kriteerit, mutta aitojen taso maailmalla on noussut hurjasti viime vuosina.”
”Olin saanut Urheiluliitolta tiedon, että sen kymppitonnin pitäisi olla itsestäänselvyys, koska olen rankingin keskipaikkeilla.”
Kortteen viime kesä meni pipariksi kahden koronataudin ja niistä päälle jääneiden jälkioireiden takia. Hän ehti juosta toukokuussa kauden parhaakseen ajan 13,10. Se olisi riittänyt Oregonin MM-kisoissa välieriin eli 24 parhaan joukkoon.
Muidenkin kriteerien osalta Korte kokee olleensa vahvoilla.
”Kriteerinä urheilija-apurahoissa pidetään myös olympiapaikkoja. Suomessa on tällä hetkellä kymmenen yleisurheilijaa, jotka ovat koskaan tehneet Pariisin olympialaisten tulosrajan rikkovan tuloksen. Olen heistä ainut, joka ei saanut apurahaa. Kaikki yhdeksän muuta saivat apurahan”, suurin osa 20 000 euroa.
”20 000 ja 10 000 potit saaneiden joukossa on 16 urheilijaa, jotka eivät ole koskaan tehneet tulosta, joka riittäisi Pariisin olympialaisiin. Minut on viivattu yli sieltä keskeltä.”
Korte sanoo, ettei ole saanut kyselyistään huolimatta vielä perusteluita pudottamiseensa ulos apurahoilta. Hän epäilee, että syy saattaa olla hänen ikänsä. Yksi Olympiakomitean käyttämistä kriteereistä on urheilijan kehityspotentiaali.
”Olen vähän pettynyt siihen, että Olympiakomiteassa varmaankin ajatellaan, että 34-vuotiaana ei voi kehittyä. En tietenkään tiedä faktoja, mutta voi olla että siinä on ikä kyseessä. Olen näyttänyt, että tämänkin ikäisenä voi vielä kehittyä”, Korte sanoo.
Kuin tätä alleviivatakseen Korte juoksi lauantaina Liikuntamyllyssä SM-välieräjuoksussaan 60 metrin uudeksi ennätyksekseen ajan 7,55.
Korte ei ole suinkaan ainoa, joka on saanut ikävän yllätyksen apurahapäätöksistä. Aiturin lisäksi muun muassa miesten 100 metrin tuore SE-mies Samuli Samuelsson jäi kokonaan ilman apurahaa.
Vähintään yhtä kummallisena voi pitää sitä, että 400 metrin aitojen SE-nainen ja viime kesän EM-finalisti Viivi Lehikoinen sai vain puolikkaan apurahapotin eli 10 000 euroa.
”Siellä on muitakin, joiden olisi yleisurheilun asiantuntijoiden tekemän rankingin mukaan saada rahaa. Järjestys on muuttunut, ja koskaan ennen tällaista ei ole kuulemma käynyt”, Korte ihmettelee.
Kortteelle kymppitonnin putoaminen budjetista on iso ongelma.
”Aiemmin tuki on riittänyt siihen, että sillä voi suurin piirtein elää ja päälle käydä ne leirit mitä haluaa. Nyt minulla tippui myös olympiakomitean Sulin kautta jakama tuki paljon aiemmista vuosista. Yhteensä tukeni putosivat yhteen kolmasosaan aiemmasta. Jouduin jo SUL:n tuen tipahtaessa päättämään, että jätän tammikuun leirin välistä. Nyt budjetti riittää vain yhteen lyhyeen leiriin keväällä.”
Korte joutui kaivamaan omiakin taskujaan saadakseen treeniolosuhteensa haluamalleen tasolle jo viime talvena, kun vuoden 2021 takareisileikkauksien jäljiltä jalat tarvitsivat kuntoutusvaiheessa lämpimiä olosuhteita.
”Viime vuonna jo kulutin omaa rahaa yli 20 000 euroa leireihin, koska takareisivammani vaati lämpöä”, hän sanoo.
Tänä vuonna useista ulkomaanleireistä on turha haaveilla.
”Pärjään kyllä sillä yhdellä leirillä myös, mutta tietenkään se ei ole optimaalinen tilanne.”
Nyt Kortteen ei auta kuin odottaa oikaisuvaatimuksen lopputulosta. Oletettavasti hän ei ole ainoa, joka valittaa saamastaan päätöksestä.
”Olympiakomitean valitsijoilla voi olla omat mielipiteet, mutta ne eivät perustu faktoihin”, SE-nainen lataa.
