Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisat käynnistyvät ensi viikolla Slovenian Planicassa.
Yksittäisistä urheilijoista suomalaisten mitalitoiveet kohdistuvat kisoissa ennen kaikkea Iivo ja Kerttu Niskaseen sekä Krista Pärmäkoskeen.
Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen viestitti aiemmin, että mitalibonukset on urheilijasopimukseen kirjattu asia, jota liitto ei aio paljastaa.
Ratkaisu on vähintään erikoinen, sillä Hiihtoliitto saa merkittäviä valtionapuja, jotka maksetaan nykyisin valtion budjetista, eli veronmaksajilta. Eikä korvamerkittynä veikkausvoittovaroista kuten aiemmin.
Ilta-Sanomat sai haltuunsa urheilijasopimuksen sen kohdan, jossa menestysbonukset määritellään.
MM-kullasta saa liitolta 10 000 euron bonuksen, hopeasta tienaa 5 000 ja pronssista 2 500 euroa. Sijoille neljästä kahdeksaan päätyneet urheilijat saavat 1 000 euron bonuksen.
Joka kisasta bonukset maksetaan erikseen, eli mitä enemmän mitaleja ja kärkipään sijoituksia, sen enemmän rahaa tilille tulee. Bonussummat ovat samat maastohiihdossa, yhdistetyssä ja mäkihypyssä.
MM-kisojen joukkuekisoissa mitaleista maksettavat bonukset ovat kooltaan yhtä suuria kuin yksilökisoissa. Mitalibonus jaetaan sitten joukkueen jäsenten kesken.
Vertailun vuoksi esimerkiksi maailmancupin kokonaisvoitosta liitto maksaa vain 8 000 euron bonuksen, eli vähemmän kuin MM-kullasta.
Urheilijoilla on lisäksi bonussopimuksia henkilökohtaisten sponsoreidensa ja välinevalmistajien kanssa, mitkä luonnollisesti lisäävät heidän ansaitsemiaan mitalibonuksia.
Hiihtoliiton maksamissa bonuksissa on myös katto. Hiihtoliitto maksaa bonuksia korkeintaan 20 000 euroa urheilijaa kohden per kausi.
MM-kisoista poiketen maailmancupissa palkintorahoja maksaa kansainvälinen hiihtoliitto FIS.
Yksittäisen kisan voitosta saa 15 000 frangia, mikä on euroissa liki saman verran. Toiseksi sijoittunut saa 10 000 frangia ja kolmonen 5 000.
Vielä yksittäisen maailmancupin kisan kymmenenneksi sijoittunut saa FIS:ltä 1 000 frangin palkintopotin.
