Sotilaskunnolla tarkoitetaan taistelijan suorituskykyä, johon kuuluu oleellisesti fyysinen kunto.
Puolustusvoimat tähtää jo varussotilaspalveluksen aikana siihen, että liikunta jäisi kotiuttamisen jälkeen pysyväksi tavaksi reserviläisen fyysisen kunnon ja suorituskyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Mutta, mutta. Kuntoilun tiedetään olevan hyvästä ja edistävän terveyttä, mutta aina ei vaan jaksa ja kunnon ylläpitäminen saattaa muutenkin jäädä syystä tai toisesta taka-alalle elämän kiireissä.
Puolustusvoimat on lisännyt tuntuvasti kertausharjoituksiaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Se on tarkoittanut sitä, että entistä useammalle reserviläiselle on tullut kutsuja kertausharjoituksiin. Kutsuja on tullut myös neli- ja viisikymppisille reserviläisille.
Mutta mitäs sitten, jos kuntoilu on unohtunut ja oma jaksaminen arveluttaa?
Puolustusvoimien mukaan kaikkiin sotilastehtäviin on määritettävissä ”tehtäväkohtainen fyysisen toimintakyvyn tavoitetaso”. Tätä tasoa toivotaan ylläpidettävän reservissä omatoimisesti.
”Puolustusvoimat tarjoaa kunnon ylläpitämiseen ja kohottamiseen ilmaisen Marsmars-älylaitesovelluksen. Sen avulla kuka tahansa osaa ylläpitää kuntoaan sodan ajan tehtävänsä edellyttämällä tasolla”, sanoo liikunta-alan osastoesiupseeri, majuri Lasse Torpo pääesikunnan koulutusosastolta.
Ainakaan kaikissa reservin kertausharjoituksissa ei ole lääkärintarkastusta tai kuntotestiä.
Majuri Torpo, perustuuko reserviläisten fyysisen kunnon tarkastelu pelkästään heidän omiin kertomuksiinsa vai teetetäänkö kuntotestejä myös reservistä kertausharjoituksiin tuleville?
”Reservin kertausharjoituksissa voidaan järjestää kuntotesti, jos harjoitus kestää vähintään neljä vuorokautta, ja koulutusohjelma mahdollistaa testien järjestämisen. Jos kuntotestejä ei voida järjestää, reserviläisiltä kartoitetaan liikunta-aktiivisuutta ja kuntoa kyselyllä.”
”Reserviläiset voivat osallistua kuntotestitapahtumiin myös vapaaehtoisen reservin koulutuksen tapahtumissa. Kuntotestejä ja sotilaan harjoittelun kursseja järjestää erityisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistys, jonka toimintaan kannustamme osallistumaan.”
Mikäli kutsu kertaamaan tulee, eikä kuntotestejä järjestetä, miten voidaan olettaa, että kertausharjoituksiin kutsuttu suoriutuu hänelle harjoituksissa määrätyistä tehtävistä, jos hänen fyysisestä suorituskyvystä ei tiedetä etukäteen käytännössä mitään?
”Tämä on yksi kertausharjoituksen arvioinnin kohteista. On mahdollista, että reserviläisen sodan ajan sijoitusta joudutaan muuttamaan, mikäli hän ei kykene selviytymään harjoituksessa tehtävänsä fyysisestä kuormituksesta.”
Kuva kertausharjoituksista.
Torpon mukaan reserviläisten fyysistä toimintakykyä on viimeksi tutkittu laajamittaisesti vuonna 2015. Hänen mukaansa tutkimuksen päätulokset osoittivat, että kestävyyskunnossa aiemmin havaittu negatiivinen kehitys oli taittunut vuosien 2008 ja 2015 välillä. Lisäksi kehon koostumuksessa ei havaittu eroja huonompaan suuntaan vuosien 2003 ja 2015 aikana.
Tutkimuksen mukaan kolmannes reserviläisistä oli edelleen ylipainoisia ja reilu kymmenesosa lihavia. Lisäksi yli puolet reserviläisistä ei saavuttanut kestävyyskunnossa Puolustusvoimien minimitavoitetta.
Toisaalta lihaskunnossa vähintään hyvän tuloksen saavutti noin puolet reserviläisistä ylä- ja keskivartalon osalta ja kaksi kolmasosaa alaraajojen osalta. Itseraportoitua vapaa-ajan liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa harrastavia reserviläisiä oli kolmannes tutkituista.
”Vapaa-ajan liikunnan osalta havaittiin kuitenkin positiivinen trendi: vähän tai hieman liikkuvien osuus oli pienempi ja kolme kertaa tai enemmän viikossa liikkuvien määrä suurempi vuonna 2015 verrattuna aiempaan tutkimukseen vuodelta 2008”, Torpo raportoi.
Tuoretta, laajaa tutkimustietoa reserviläisten kunnosta ei ole siis nyt saatavilla, mutta mitä voidaan lausua reserviläisten kunnosta nykyisin, kun kertausharjoitustenkin määrä on kasvanut?
”Uusia tutkimuksia pitäisi tietysti tehdä…”
”Mutta joka tapauksessa jokaisessa kertausharjoituksessa tehdään arvio siitä, että pitääkö fyysisen kunnon takia henkilöstöä vaihtaa tai tehdä muuten toimenpiteitä. Jos fyysinen kunto on vaikuttava tekijä, niin reservin tehtäviä voidaan sen takia vaihtaa”, majuri Torpo muotoilee.
Miehistö on reservissä 50-vuotiaaksi asti. Upseerit ja aliupseerit ovat reservissä 60-vuotiaaksi asti.
