Tähdet ylistivät SM-hiihtojen tunnelmaa: ”Ihan kuin kansainvälisissä kisoissa” – Tampereella saatetaan hiihtää pian Suomen cupia

Sprinttiladut saivat monelta maajoukkuehiihtäjältä murskapalautteen. Kilpailusarjan päällikkö kertoo, että tunnelman ja yleisömäärän puolesta Tampereen SM-hiihdot menivät hänen 12-vuotisella kokemuksellaan TOP3:een Suomen cupin kisoista. Tampere on potentiaalinen Suomen cupin järjestämispaikka tulevaisuudessa.

Kisoihin palannut Ristomatti Hakola (oik.) oli perinteisen sprintin valtias. Hakola kehui kaiken menneen SM-kisoissa hyvin, eikä järjestelyissä ollut valittamista. Vasemmalla SM-hopealle kirinyt Joni Mäki.

22.1. 17:54

Aamulehti

Kaupissa Rise-huudot raikuivat kovaa, lehmänkellot kilisivät ja koko stadion kumisi, kun Jämin Jänteen Ristomatti Hakola kaarsi sunnuntaina perinteisen sprintissä ensimmäisenä loppusuoralle Pohti SkiTeamin Joni Mäki kannassaan.

Katsojia oli lauantain yleisöryntäyksen jälkeenkin löytänyt SM-hiihtoihin paljon, vaikka kisapäivä alkoi jo yhdeksältä aamulla. Kannustajia oli paitsi stadionin penkeillä, myös sprinttiladun varressa.

Suomen mestari Hakola kiitteli sitä, millaista energiaa yleisöstä sai. ”Heti kun tullaan vähän isompaan kaupunkiin, on yleisöäkin. Kisoja pitäisi olla enemmän isoissa kaupungeissa, tämä oli hyvä paikka.”

Hakolan faneja oli paljon Kaupissa viikonloppuna. Jänteen mies kertoi itse, että yksi kommellus viikonloppuun mahtui, sillä sunnuntaina huoltorekoilta katkesivat sähköt noin 45 minuuttia ennen starttia. ”Siinä meinasi tulla vähän kiire, että saatiin raudat kuumiksi ja pulverit pohjiin.”

Useat maajoukkuehiihtäjät jopa yllätti se, miten paljon yleisöä Kaupissa oli. Erityisesti lauantain normaalimatkojen tunnelma sai paljon kiitosta. Silloin metsässä oli satojen metrien matkalta katsojia tiiviissä rivissä molemmin puolin rataa.

”Siellä oli aivan mahtava tunnelma. Porukka huusi ja kellot kilkattivat. Ihan kuin kansainvälisissä kisoissa tunnelma”, kertoi nuori sprinttitykki Niilo Moilanen.

Samoilla linjoilla oli 10 kilometrin vapaalta SM-hopeaa hiihtänyt Jasmi Joensuu.

“Yleisön määrä yllätti todella paljon! Siellä nousussa, jyrkällä oli ihan älyttömästi yleisöä. Tuli oikein hymy huulille, että mahtavaa, kun Suomessa pääsee tällaiseen hiihtämään.”

Hiihtäjien näkökulmasta järjestelyt toimivat moitteettomasti. Verryttelyladut olivat lähellä ja riittävät sekä puitteet, kuten stadion ja huoltotilojen määrä, hyvät.

Sprinttiradasta paljon kritiikkiä

Suurinta kritiikkiä osa maajoukkuehiihtäjistä antoi odotetusti sprinttiradasta. Tampereella oli paljon pelissä, sillä SM-kisojen pohjalta jaettiin kisapaikat tulevan viikonlopun Ranskan maailmancupiin. Les Roussesin jälkeen sprinttijoukkue Planican MM-kilpailuihin lyödään todennäköisesti jo lukkoon, kertoi A-maajoukkueen päävalmentaja Teemu Pasanen. Tämä johtuu siitä, että MM-kisoissa hiihdettävää perinteisen sprinttiä ei ole maailmancupin kalenterissa enää lähempänä arvokisoja.

Joensuu antoi miinusta siitä, että sprinttirata on liian pitkä suhteutettuna kansainvälisiin kisoihin. Esimerkiksi vuodenvaihteessa Val di Fiemmen maailmancupissa perinteisen sprintin voittaja hiihti naisissa radan lähes kolmeen minuuttiin, miehissä mentiin reilusti alle. Sunnuntaina Johanna Matintalon voittoaika oli 3.46,64 ja Hakolan 3.16,00.

Loppusuoralla meinasi tulla sunnuntaina ahdasta. Johanna Matintalo (vas.) venytti kuitenkin mestaruuteen paraatimatkallaan ennen Katri Lylynperää.

Vielä pitkää rataa isompi ongelma tähtien mielestä oli se, ettei radalla ollut jyrkempää nousua. Etenkin loppuun olisi kaivattu työpätkää, kun nyt stadionille lasketeltiin alamäkeä.

”Pikkuisen maaliintulo on sprinttiradassa ongelmallinen. Se kaipaisi kovempaa nousujaksoa, joka katkaisisi lopun laskun. Sitten olisi vähemmän pelkoa kolareista ja ehkä lopussa pystyisi tekemään enemmän ratkaisuja, mutta Kaupin maasto on vähän haastava alkaa sellaista rakentamaan. Kun sitä ei ole, sitä ei ole”, mietti hopeamitalisti Katri Lylynperä, joka hiihti loppusuoran ladun vieressä.

Tiukan palautteen antoi Matintalo, jonka mielestä Kaupin radoilla ei olisi pitänyt ratkoa lähtijöitä tärkeisiin kisoihin. ”Lähellä seuraan tätä miesten kisojen valintaspekulaatiota, niin eihän tämä minun mielestäni ollut millään tavalla oikein miehille, että tällaisella radalla ja kisalla katsastetaan maailmancupiin.”

Rovaniemellä asuva Lauri Vuorinen sanoi, ettei olisi valmis lähtemään uudelleen kansallisiin kisoihin Tampereelle, ellei olisi ihan pakko tai kyseessä SM-kisat.

Matintalon puoliso Lauri Vuorinen oli sunnuntaina neljäs. Sprinttiin keskittyvä Vuorinen kertoi jo lauantaina, että hänen mielestään ylipäätään Suomen kansallisissa kisoissa hiihdetään liian helpoilla laduilla sprinttejä. "Sitten mennään Rukalle hiihtämään maailmancupia, joka on myös Suomen maalla, ja aina vähän ihmetellään, kuinka emme pääse viimeistä nousua muiden mukana välttämättä ylös. Parantamisen varaa siinä on.”

Sunnuntaina maajoukkuemiehet hiihtivät sprintin ylämäkineen tasatyöntönä. “Jos hiihdetään etenkin pertsan sprinttiä, siinä pitäisi olla yksi sellainen nousu, jossa ei tarvitse miettiäkään, onko tuo tasuria vai ei. Toisin sanoen siinä pitäisi olla yksi iso nousu, jossa hiihdetään 20–30 sekuntia vuorohiihtoa. Silloin se on oikeasti hyvä rata”, Vuorinen selitti mieleistä latuprofiiliaan.

Puolustajiakin sprinttiradalle löytyi. ”Kyllä siinä aika puhki tuon mäen päällä oli”, Hakola sanoi, mutta kaipasi nähtyä pidempää loppusuoraa.

Pyrintö haluaa uudet kisat

Kilpailujohtaja Pasi Rajalalla hymy oli herkässä, kun viimeiset SM-mitalit oli jaettu ja kisapaikan purku aloitettu. ”Meni aivan loistavasti.”

SM-kisat järjestettiin Tampereella 17 vuoden tauon jälkeen, mutta seuraaviin Kaupissa käytäviin kovan tason hiihtokisoihin tuskin menee niin pitkää aikaa. Pyrintö on kiinnostunut järjestämään jatkossa hiihdon Suomen cupia, tai ainakin kisajärjestelyt laitetaan Rajalan sanoin vakavaan harkintaan.

Pasi Rajala olisi mielellään ottanut Iivo Niskasen, Kerttu Niskasen ja Perttu Hyvärisen SM-kisoihin, mutta hän kunnioittaa huippuhiihtäjien poisjäämispäätöstä. Kolmikon päätavoite tällä kaudella on Planican MM-kisat. ”Me kaikki haluamme nähdä, että he ovat siellä parhaassa tikissä. He tietävät, mitä tekevät sen eteen.”

Rajala ymmärtää radoista tulleen kritiikin. SM-kisoissa Pyrintö halusi ottaa huomioon sen, että Kaupin läheisyydessä liikkuu valtavasti ulkoilijoita. Siksi kisaladut haluttiin pitää tietyllä, rajatulla alueella.

Pyrintö ei myöskään halua tehdä kisalatuja hinnalla millä hyvänsä, vaikka suuremmat korkeuserot voisivat tuoda lisäjännitystä. ”Urheilu ei ole ainoa asia. On luontoarvoja ja myös täällä, kun on reittejä tehty, olemme pitäytyneet lähes sataprosenttisesti kymmeniä vuosia olemassa olleilla reiteillä, joita on levitetty ja parannettu. Ne ovat sitten sellaisilla korkeuseroilla ja profiileilla kuin ne ovat”, Rajala sanoi.

Aamulehti esitti Hakolalle ja Lylynperälle kysymyksen, pitäisikö sprintti viedä esimerkiksi Tampereen keskustaan tai Pyynikille, mikäli kisoja vielä järjestetään. Hakola puolusti Kaupin stadionia. Sammossa urheilulukion käynyt ja vuosia Kaupissa harjoitellut Lylynperä taas innostui ajatuksesta. ”Kyllähän tuohon ihan keskustaan voitaisiin pistää kaupunkisprintti. Se olisi tosi siistiä.”

Rajala ei hevillä siirtyisi keskustaan. ”Haaveillahan saa. Mutta pitää muistaa aika monta muutakin asiaa. Ihan ensimmäinen juttu, mitä näitä kaikenlaisia ratoja miettiessä pitää ottaa huomioon, on turvallisuus. Se on ihan ykkösasia. Pitää olla turvalliset radat sekä hiihtäjille että kaikille ulkopuolisille.”

Tampere vahvoilla Suomen cupiin

Ensi kaudelle on myönnetty jo hiihdon SM-kisat, mutta kaikki Suomen cupin paikkakunnat eivät ole selvillä. Yhteensä kisaviikonloppuja on kuusi. Kisoja käydään eniten alku- ja loppukaudesta, sillä kisakalenteri määräytyy sen mukaan, milloin maailmancupia ja Scandinavia cupia hiihdetään.

Kisapaikkakuntien valinnassa isoimmassa roolissa on lumivarmuus, kertoi kilpailusarjan päällikkö Hannu Koivusalo Aamulehdelle. Alkukauden kisat ovat käytännössä aina Pohjois-Suomessa, koska maajoukkue leireilee ennen maailmancupin alkua pohjoisessa. Tällöin on logistisesti järkevää pitää marraskuulle sijoittuvat Suomen cupin kilpailut esimerkiksi Vuokatissa ja Taivalkoskella, jotta Suomen kirkkaimpia tähtiä saadaan mukaan.

Koivusalo painotti, että Etelä-Suomi on kuitenkin tärkeä paikka Hiihtoliitolle ja Tampere Suomen cupille mahdollinen paikkakunta, mutta sarjan osakilpailujen järjestämisestä ovat kiinnostuneet monet paikkakunnat ympäri Suomen. ”Hiihtoliitossakin on huomattu, että Tampereella urheilutapahtumat ja hiihtotapahtuma ovat hyvässä kurssissa.”

SM-kisoista Koivusalolle jäi todella positiivinen kuva. "Olen 12 vuotta vastannut Suomen cupista. Tämä kisa meni ihan TOP3:een yleisömäärän ja fiiliksen näkövinkkelistä.”

Sprinttiladun profiilia Koivusalo ei pitänyt Suomen cupin järjestämisen kantilta ongelmallisena. Hän huomautti, että kriittistä palautetta tuli suureksi osaksi valmentajilta, minkä hän ymmärtää. Viime aikoina kisoja on peruttu, joten kilpailijat olisivat halunneet hiihtää mahdollisimman kovatasoisilla radoilla.

Asiaan liittyy toinenkin puoli. Suomen cupin yksi tavoite on viedä lajia eteenpäin sekä nostaa esille urheilijoita ja seuroja kärjen takana. ”Niin tämä päivä kuin perjantai varsinkin, olivat tv-tuotteena ja hiihdon markkinointipläjäyksenä todella huikeita ja varmasti yleisöön meneviä.”

Ensi kauden Suomen cupin päivämäärät ja paikkakunnat alkavat ratketa toukokuun puolivälin paikkeilla.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut