Emma Jokiaho yllätti ja toi arvokisadebyytillään Suomelle EM-pronssia.

Emma Jokiahon pronssilla on surureunus

Isän yllättävä kuolema varjosti Emma Jokiahon EM-kisamatkaa. Alkuun hän ajatteli, ettei halua lähteä mihinkään, mutta päätti lopulta tavoitella nyrkkeilyunelmaansa.


7.11. 20:00 | Päivitetty 7.11. 20:50

Nyrkkeilijänä Emma Jokiaho on vielä kokematon, mutta se ei ole estänyt häntä tekemästä tulosta.

Alle 30 ottelua urallaan iskenyt suomalainen voitti EM-pronssia naisten 52 kilon sarjassa Montenegron Budvassa runsas viikko sitten.

Ottelukaavio oli Jokiaholle suosiollinen. Ensimmäisellä kierroksella hän pääsi arvalla eteenpäin.

Toisella kierroksella mitali varmistui voitolla Unkarin Hanna Lakotarista. Semifinaalissa Bulgarian Venelina Poptolevan kokemus vei voiton, ja tulokseksi jäi pronssimitali.

Jokiaholla oli turnauksessa ripaus arpaonnea, mutta kun kuulee, millaisista lähtökohdista mitalille ponnistettiin, on suoritus vertaansa vailla.

Ensimmäiset kansainväliset nyrkkeilyn arvokilpailut Jokiaho koki toukokuussa naisten MM-kisoissa urheiluhierojan roolissa. Kokeneempien seurakaverien huoltajana hän pääsi näkemään, millaista isoissa kisoissa on.

Työmatka kääntyi painajaiseksi heti alkumetreillä. Ensimmäisen päivän aamuna Jokiaho sai kuulla, että hänen isänsä oli kuollut. Hän oli tietoinen isän sairastelusta, mutta kuolema oli yllätys.

”Se koko reissu oli yhtä suoriutumista. Tiesin, miten tärkeässä paikassa olin, yritin tsempata ja skarpata, etten sotkisi muiden fokusta kisoissa.”

Emma Jokiaho kuuli suru-uutisen kesken työmatkan, joka muuttui selviytymistaisteluksi.

Loppukeväästä Jokiaholle oli kerrottu, että hänellä olisi mahdollisuus päästä EM-kisoihin. Mutta toukokuinen matka oli niin iso järkytys, että ensimmäinen ajatus oli: en halua lähteä mihinkään.

”Kun palasin Suomeen, piti miettiä, onko EM-kisoihin lähdössä mitään järkeä. Minulla oli pää ja kroppa sekaisin ja painoluokan vaihtokin pienempään sarjaan edessä.”

Asiaa puitiin yhdessä perheen kanssa. Lopputulos oli se, että haaveita lähdetään havittelemaan.

”Päätin, että minä yritän, niin iskäkin olisi halunnut.”

Koko matka nyrkkeilyn pariin on ollut hyppy tuntemattomaan. Jokiaho kokeili kuntonyrkkeilyä ensimmäisen kerran opiskellessaan liikuntaneuvojaksi Kuortaneen urheiluopistolla. Jokiaho oli liikuntakokeilusta ”ihan kikseissä”.

Hän on pelannut lentopalloa kymmenen vuotta Alajärven Ankkureissa, mutta se ei enää tarjonnut samanlaisia kiksejä. Välissä Jokiaho kokeili vapaaottelua mutta nautti siinäkin eniten lyömisestä.

”Tämä on ollut aikamoista hullunmyllyä. Yritän nyt rauhoittaa elämäni ennen kuin pakka leviää käsiin.”

Hän päätyi harrastamaan kuntonyrkkeilyä kotiseudullaan Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla. Siellä ohjaaja veti hänelle yksityistunteja ja rohkaisi hakemaan kunnon valmennusta.

”Hän sanoi, että jos haluan ihan tosissaan nyrkkeillä, niin minun kannattaa lähteä Tampereelle. Siellä on hyvää valmennusta ja satsataan naisiin.”

Tampereen Voimailuseuran toimistolta Jokiaho ohjattiin soittamaan Mira Potkosen valmentajana tunnetulle Maarit Teuroselle. Jokiaho näppäili kädet täristen numeron ja esitti asiansa.

Pian hän jo treenasikin porukan mukana. Puoli vuotta Jokiaho kävi viikonloppuja Alajärveltä Tampereella treeneissä. Vuoden 2019 syksyllä hän muutti Tampereelle.

”Ei minulla ollut Tampereella muuta kuin nyrkkeily. Jätin Alajärvelle unelmaduunin, perheen ja ystävät. Mutta ajattelin, että kokeillaan nyt tämä kortti. Joukkueurheilu oli jo nähty. Olisiko tämä sitä, mitä oikeasti haluan?”

Useampia lajeja kokeillut Emma Jokiaho on löytänyt paikkansa nyrkkeilysalilta.

Alajärvellä Jokiaho toimi liikunta-alan yrittäjänä ja hänellä oli vakiintuneet asiakkaat. Tampereella ei ollut tuttua asiakaskuntaa. Niinpä hän aloitti työt ruokakaupassa. Pikkuhiljaa hän on vähentänyt vuoroja kaupalla ja tehnyt enemmän töitä yrittäjänä.

”Aloitin viime syksynä taas tekemään urheiluhierontatöitä, luin myös järjestyksenvalvojakortin ja aloin tehdä niitä keikkoja. Lisäksi olen tehnyt liikunnanohjaustöitä. Kaikenlaista, että pystyn treenaamaan ja saamaan ruokaa pöytään.”

”Olen nähnyt paljon vaivaa nyrkkeilyn eteen, jättänyt kaiken, kestänyt työruljanssin. Ja minkälaisiin positiivisiin asioihin tämä voikaan johtaa.”

Välillä Jokiaho on tehnyt neljää työtä yhtä aikaa. Arki on ollut lähinnä sitä, että selviytyy viikonloppuun. Silloin helpottaa, sillä sunnuntait ovat lepoa treeneistä, on vain töitä.

”Tämä on ollut aikamoista hullunmyllyä. Yritän nyt rauhoittaa elämäni ennen kuin pakka leviää käsiin. Tähtäin on ollut siinä, että kunhan EM-kisat ovat ohi, niin on aika saada asiat järjestykseen.”

Kiire on toisaalta auttanut pitämään Jokiahon kasassa ja selviämään isänsä kuolemasta. Mutta nyt kun suuri tavoite on ohi, on aika käsitellä asioita ja antaa surun tulla.

”Ei asioita ehkä olisi pitänyt ihan niin radikaalisti vain sivuuttaa. Vähän pelotti, että millainen romahdus nyt tulee. Mutta jos se tulee nyt, niin antaa sen tulla.”

Tukka putkella on menty, Emma Jokiaho kuvailee viime kuukausia.

EM-kisojen jälkeen Jokiaho lähti Alajärvelle perheen ja ystävien luokse. Kun sisarukset ja sisarusten lapset kokoontuvat lapsuudenmaisemiin, väkeä riittää.

Jokiaholla on kolme isosiskoa ja isoveli. Tammikuussa hän on yhteensä 13 lapsen täti.

”Meillä on hyvin läheiset välit perheen kesken. Osalla sisarusten lapsista on jo tyttö- ja poikaystäviä, koiria ja kissoja. Se on aika hullunmylly, kun kokoonnumme”, Jokiaho nauraa.

Montenegrossa Jokiaho tajusi varmistaneensa mitalin vasta, kun muu joukkue riemuitsi siitä voitetun ottelun jälkeen. Kisoissa Jokiaho ei halunnut asiaa enempää miettiä, keskittyä vain otteluun kerrallaan.

Alajärvellä kotitalon seinälle levitetty iso lakana toivotti EM-mitalistin tervetulleeksi kotiin. Perheen kesken mitalisaavutusta on juhlittu illallisella ja kakkukesteillä. Yhdessä on puhuttu paljon, itkettykin.

Pikkuhiljaa saavutus ja kaikki sitä edeltänyt on alkanut konkretisoitumaan. Ehkä asiat kääntyvät parhain päin, ainakin EM-mitali tuo mahdollisuuden saada jotain tukea urheilemiseen.

”Onneksi kaikki kääntyi hyvin kaiken paskan jälkeen. Olen nähnyt paljon vaivaa nyrkkeilyn eteen, jättänyt kaiken, kestänyt työruljanssin. Ja minkälaisiin positiivisiin asioihin tämä voikaan johtaa.”

Seuraava tavoite ovat joulukuun SM-kisat. Niissä Emma Jokiaho havittelee ensimmäistä Suomen-mestaruuttaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut