Mikä yhdistää Pasi Mustosta, Toni Koskelaa ja Anna Signeulia? Valmentajien iso haaste, joka erottaa ”normaalin” työpaikan huippu-urheilusta

Globaalissa huippu-urheilussa menestyminen vaatii äärimmäistä vaatimustasoa. Vaatimustasoon kuuluu, etenkin kovien paineiden alla, joskus kielenkäyttöä ja rangaistusmenetelmiä, jotka eivät tule kysymykseen ”normaalilla” työpaikalla.

26.10. 17:30

Aamulehti

Päävalmentaja huippu-urheilussa. Siinä on yksi ammatti, jonka edustajia ei kovin usein käy kateeksi.

Ellet menesty, sataa rapaa lehtien palstoilla ja internetin syövereissä. Työpaikka voi hyvin lähteä alta kesken kaiken. Ja vaikka menestyisit, saattaa rapaa sataa silloinkin.

Jälkimmäistä kategoriaa ovat kuluvan vuoden aikana edustaneet esimerkiksi Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen entinen päävalmentaja Pasi Mustonen sekä jalkapallovalmentajat Anna Signeul ja Toni Koskela. Kaikkia heitä yhdistää hienon urheilumenestyksen lisäksi syytökset epäasiallisesta käytöksestä joko valmennusryhmän tai pelaajiston jäseniä kohtaan.

Heihin tiivistyy menestyksekkään huippu-urheiluvalmentamisen ja 2020-luvun yhteiskunnan yhtälön iso haaste. Nimittäin nyky-yhteiskunnassa vaalitaan ihmislähtöistä johtamista, jossa työntekijöitä mieluummin ymmärretään kuin annetaan jalkapallon valmentajaikoni Sir Alex Fergusonin tunnetuksi tekemiä ”hiustenkuivaajakäsittelyjä”.

Suuntauksessa on todella paljon hyvää, mutta siinä on piirteitä, jotka eivät sellaisinaan sovellu huippu-urheiluun, kuten ne soveltuvat vaikkapa toimistotyöhön. Mikä on epäasiallista käytöstä muussa työelämässä ei välttämättä ole sitä huippu-urheilussa.

Huippu-urheilussa menestyminen vaatii äärimmäistä vaatimustasoa. Urheilijan on uhrattava iso osa elämästään urheilulle ja oltava itsekäs, valmentajan on vaadittava suojatiltaan tai suojateiltaan lähes kaikki – joskus enemmänkin. Jos vaatimustaso laskee, laskee myös tulostaso. Koska aina löytyy jostain päin maailmaa lukemattomia kollegoja, joiden vaatimustaso ei laske.

Äärimmäiseen vaatimustasoon kuuluu, etenkin kovien paineiden alla, joskus kielenkäyttöä ja rangaistusmenetelmiä, jotka eivät tule kysymykseen ”normaalilla” työpaikalla. Suomessa tuskin on yhtään toimistoa, jossa pienestä virheestä juostaan viivoja?

Suomalaisessa huippu-urheilussa useampi nimekäs valmentaja on puhunut humaanin valmennusajatuksen puolesta. Se on hyvästä, mutta on turha kuvitella, etteikö esimerkiksi leijonakuningas Jukka Jalosen joukkueissa saisi raakaakin palautetta, jos takakarvaus jää antamatta täydellä sykkeellä. Suomen koripallomaajoukkueen pitkäaikainen päävalmentaja Henrik Dettmann uskoo vakaasti ihmislähtöiseen valmentamiseen, josta hän muun muassa luennoi yrityksille.

Dettmann, 64, tosin ansaitsi kannuksensa 1980- ja 1990-luvuilla olemalla pelaajilleen täysi mäntti, minkä hän on myös myöntänyt kirjassaan Johtamisen taito. Mestaruuksia voitettuaan hänellä oli varaa rauhoittua.

Otetaan esimerkiksi tekstin alussa mainitusta kolmikosta Signeul, joka sai potkut Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen peräsimestä kohun saattelemana viime heinäkuussa. Kokenut ruotsalaisvalmentaja vei Suomen EM-kisoihin ensimmäistä kertaa yhdeksään vuoteen. Urheilullisesti hän kiistatta onnistui tehtävässään.

Hänen suurimmiksi virheikseen tiedetään apuvalmentaja Maiju Ruotsalaisen äitiyden kritisointi, apuvalmentajiensa työllistäminen aamukolmeen asti, raivokohtaukset ja valtava pikkutarkkuus yksityiskohdissa.

Moniko mainituista asioista olisi huonoa johtamista ”normaalilla” työpaikalla? Ainakin ensimmäiset kolme. Entä huippu-urheilussa? Mielestäni vain ensimmäinen.

Huutaminen ei ole tavoiteltavaa, mutta huippu-urheilussa sitä tulee sietää tiettyyn rajaan asti. Vaatimustason on oltava mieluummin hieman yli kuin hieman ali. Sen myös Signeulin, Mustosen ja Koskelan ansioluettelot todistavat.

Nyky-yhteiskunta ei ole palaamassa – eikä sen tarvitsekaan palata – autoritäärisempään johtamistapaan. Huippu-urheilussa todellisuus on hienoisesti toinen. Tästä syystä valmentajakohuilta ei tulla välttymään jatkossakaan.

Korjaus 28.10.2022 kello 17.18: Muokattu Henrik Dettmannia käsittelevää kohtaa. Hän on kertonut vanhoista toimintatavoistaan kirjassaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut