Urheilussa Venäjä-linja on pääosin tiukka, mutta poikkeuksiakin löytyy – professori arvioi, että valtionjohdossa pitää tapahtua muutoksia ennen kuin maan urheilijat pääsevät kisoihin

Tenniksen ammattilaisjärjestöt ovat ottaneet Venäjän ja Valko-Venäjän pelaajien suhteen sallivan suunnan.

Corey Sipkin / Lehtikuva

18.10. 13:51

Kansainvälinen urheilu otti Venäjän suhteen kovan linjan, kun maa aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuun lopulla. Vuoden ja etenkin syksyn mittaan urheilun kirjavalla kentällä on paljastunut myös poikkeavia linjanvetoja, joista kenties merkittävimmän teki Kansainvälinen nyrkkeilyliitto IBA.

IBA kumosi lokakuun alussa venäläisen puheenjohtajansa Umar Kremlevin johdolla Venäjän ja tämän liittolaisen Valko-Venäjän sulun lajin kilpailutoiminnasta. Syyskuussa omia Venäjä-ajatuksiaan esitteli myös muun muassa Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Thomas Bach, jonka mukaan sotaa vastustavat venäläisurheilijat voitaisiin kenties ottaa jatkossa mukaan urheiluliikkeeseen.

Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian emeritusprofessori Hannu Itkonen arvioi, että urheilun toimijakenttä on niin pirstaleinen, että täysin yhteneväistä linjaa Venäjä-kysymyksen suhteen on vaikeaa löytää.

”Urheilussa on paljon erilaisia toimijoita, jotka ovat erilaisissa positioissa ja tekevät omista lähtökohdistaan omia päätöksiään. Mutta Venäjän suhteen nämä ääripäät rupeavat varmaan olemaan tässä”, Itkonen sanoo.

”Tarkoitan, että on selkeästi ehdottomia lajeja, jotka sanovat, ettei venäläisurheilijoiden paluuta voida harkitakaan niin kauan kuin sota jatkuu. Sitten toisessa ääripäässä on tämä nyrkkeilyliitto, jota johtaa varsin todennäköisesti oligarkkirahalla venäläinen henkilö.”

Suomen nyrkkeilyliitto päätti IBA:n linjauksen jälkeen, etteivät suomalaisnyrkkeilijät osallistu lajin kansainvälisiin kilpailutapahtumiin, joissa venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat saavat edustaa maataan.

Ammattilaisjärjestöt määräävät tenniksessä

Suurista urheilulajeista tennis on ollut kenties Venäjä-aiheen näkyvin poikkeus. Venäjän ja Valko-Venäjän ammattilaispelaajat ovat saaneet pitkin vuotta osallistua neutraalitunnuksin rahakkaisiin yksilöturnauksiin, ja kun Wimbledon päätti poikkeavasti sulkea maiden urheilijat tämän vuoden kilpailusta, päätös herätti ammattilaisjärjestöissä ja lajiväessä ennemminkin vastustusta.

Suomen tennisliitto vastustaa venäläisten ja valkovenäläisten kilpailemista, mutta ammattilaisjärjestöt ATP ja WTA ovat päättäneet toisin.

”ATP ja WTA ovat pelaajien omistamia ammattilaisjärjestöjä, eikä Kansainvälisellä tennisliitolla (ITF) ole siellä päätösvaltaa. ITF keskustelee heidän kanssaan, mutta yhteistä päätäntämekanismia ei ole, millä pystyisimme vaikuttamaan”, Suomen tennisliiton toimitusjohtaja Teemu Purho kommentoi.

”Jos olen tulkinnut oikein ammattilaisjärjestöjen kommentteja, he perustavat päätöksensä siihen, että pelaajilla pitäisi olla yhdenvertainen oikeus ammattinsa harjoittamiseen. He eivät ole päätyneet sulkemaan pelaajia pois kilpailuista, kuten monessa muussa lajissa on tehty”, Purho jatkaa.

Itkonen arvelee, että tenniksen linjanveto voi selittyä osin sillä, että Venäjän tennispelaajien sidokset kotimaahansa ovat löyhempiä kuin monessa muussa lajissa.

”Heitä ei ole ihan samalla tavalla valjastettu Venäjän propagandistisiin pyrkimyksiin, kuten esimerkiksi hiihtäjiä. Se on minun hypoteettinen ajatukseni”, Itkonen pohdiskelee.

Valko-Venäjä mukana jalkapallossa

Jalkapallossa Venäjä on suljettu tiukasti kansainvälisen kilpailun ulkopuolelle, mutta Valko-Venäjän maa- ja seurajoukkueet ovat saaneet osallistua Euroopan jalkapalloliitto Uefan kisoihin. Hiljattain maa oli vähällä päätyä samaan EM-karsintalohkoon Suomen kanssa.

Suomi on ollut Valko-Venäjän osallistumista vastaan.

”Käsittääkseni kattojärjestöt eivät ole nähneet perusteita Valko-Venäjän osallistumisen kieltämiselle. Raja on vedetty siinä mielessä Venäjän ja Valko-Venäjän väliin. Me olemme eri mieltä”, Suomen palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande kommentoi toissa viikolla Ylelle.

Hiihdossa kansainvälisen lajiliitto FIS:n pääsihteeri Michel Vion myötäili syyskuussa Bachin Venäjä-ajatuksia, mikä herätti kovaa vastustusta pohjoismaisissa lajiliitoissa. FIS:n on määrä tehdä Venäjä-linjauksensa tulevalle maailmancup-kaudelle lähiaikoina.

Demokratiakysymykset tapetilla

Itkonen arvioi, että Venäjän valtionjohdossa pitää todennäköisesti tapahtua muutoksia ennen kuin maan urheilijat voisivat päästä täysimääräisesti mukaan kisakentille. Ukrainan sodan loppuminen lienee paluun ehdoton vähimmäisehto.

”Se tuntuu aika kaukaiselta, että venäläiset olisivat maatunnuksilla mukana urheilussa”, Itkonen sanoo.

Hän muistuttaa Venäjän ja Valko-Venäjän toimien rinnalla Qatarissa järjestettävästä jalkapallon MM-turnauksesta, joka häämöttää enää kuukauden päässä.

”Nämä tapahtumat nostavat urheilun lajiliitoille kovan kysymyksen siitä, miten urheilussa suhtaudutaan demokratiaan ja millä ehdoilla kansainvälistä urheilua ylipäänsä pyöritetään.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut