Helsinki
Anna-Julia Kontio palaa lokakuussa Helsinki Horse Show'n kilpa-areenalle puolitoistavuotiaan Leon-pojan äitinä ja urallaan monenlaisia vaiheita kokeneena urheilijana. Kontio on käynyt tapahtumassa 5-vuotiaasta ja kilpaillut 12-vuotiaasta. Nyt hän kilpailee Helsingissä vihdoin omilla hevosillaan.
Kontiolla on kaksi ”ykköshevosta”. Jay Jay Van De Mottelhoeve kilpaili jo viime vuonna kerran maailmancupissa. Myös Lopez vd Oude Heihoef alkaa olla valmis cupin haasteisiin.
”Olen kilpaillut noin vuoden verran äitiysloman jälkeen, ja nyt uudet hevoset alkavat olla siinä kunnossa, että niiden kanssa on mukava nousta viiden tähden tasolle”, Kontio kertoi kuulumisistaan Horse Show'n tiedotustilaisuudessa tiistaina Helsingissä.
”Molemmat hevoset ovat nousseet sellaiselle tasolle, että niiden kanssa on mukava kohdata uusia haasteita. Luokittelen molemmat ykköshevosiksi, mutta Jay Jay on hirveän varma. Luultavasti se hyppää maailmancupin ja Lopez grand prix'n.”
Ilman omistajan paineita
Kontio aloittaa maailmancupin suomalaisista ensimmäisenä, Oslossa lokakuun puolivälissä. Sen jälkeen ohjelmassa on Helsingin maailmancup 23. lokakuuta. Jatko tarkentuu menestyksen perusteella.
”Suunnitelmat voivat elää”, ylöjärveläinen vahvisti.
Kontiolla loppuvuoden vaihtoehdot ovat Madridin, La Corunan, Lontoon ja Mechelenin kilpailut. Varsinkin Mechelenin kilpailu kiinnostaisi, sillä se olisi hänelle toinen kotikisa Helsingin lisäksi, sillä Kontio pitää Belgiassa hevostallia puolisonsa kanssa.
Jay Jay ja Lopez ovat tallin omia hevosia, joten Kontio lähtee kauteen ilman omistajan paineita.
”Nyt ei tarvitse pelätä, että hevoset myydään muuten kuin omalla päätöksellä”, Kontio huomautti.
Kontio kokee tilanteen ilmeisen helpottavana.
”Olen ratsastanut hyvin, vaikka on ollut se paine”, Kontio muistutti.
”Nyt olen tavallaan itseni pomo, kun hevoset ovat omia. Paine tulee itsestä ja samalla olen saanut tehdä omistajana erilaista työtä. Siihen liittyy paljon pieniä asioita.”
Voitto on vain pieni hetki
Kansainvälisen ratsastajainliiton FEI:n nettisivuilta löytyvät Kontion neljä vuotta sitten kertomat ajatukset urheilusta ja kilpailemisesta. Kontio korostaa edelleen samoja asioita.
”Olen ollut aina aika realistinen. Olen jotenkin automaattisesti kokenut, etteivät virheet ole urheilussa pelkästään huono asia. Niistä voi oppia, jos ne kohtaa oikealla tavalla.”
Kontio yrittää oppia yhtä lailla voitoista ja epäonnistumisista.
”Jokaisessa epäonnistumisessa on jotain, jota voi hyödyntää. Enkä voi aina olla tyytyväinen, vaikka voittaisin kilpailun, koska mielessäni on aina päällimmäisenä kehitys.”
Kontio pyrkii rakentamaan menestyksestä kestävää.
”Haluan tehdä perustyön niin, että myös pysyisin isoissa kilpaluokissa, kun sinne pääsen. Sillä tavalla ratsastus on pitkän tähtäimen toimintaa”, Kontio muistutti.
”Mentaliteettini on aina ollut tällainen, mutta asian ymmärtää kokemuksen ansiosta koko ajan paremmin.”
Voitto on seuraus ja palkinto hyvästä työstä.
”Voiton hetkellä päällimmäisin fiilis on pieni helpotuksen tunne. Silloin tietää, että ne tehdyt tunnit on uhrattu oikeaan asiaan. Se minuutin suoritus siellä radalla on pieni hetki. Sen eteen on tehty tuhansia tunteja hommia.”