Vimpelin Veto juhli kaato­sateessa mestaruutta, Manse PP:n kohtalo oli olla Suomen toiseksi paras: ”Se ei kuulosta nyt hyvältä”

SM-hopealle päätynyt Manse PP hävisi miesten Superpesiksen finaalisarjan suoraan kolmessa ottelussa.

Tunnelmat olivat vakavat tappion jälkeen Manse PP:n vaihtopenkillä.

17.9. 19:44 | Päivitetty 17.9. 19:50

Aamulehti, Vimpeli

”Olimme tänä vuonna Suomen toiseksi parhaita. Se ei kuulosta nyt hyvältä.”

Pelinjohtaja Juhani Lehtimäen sanat tiivistävät Manse PP:n miesten joukkueen lauantaina päättyneen kauden.

Suurimmalle osalle joukkueista SM-hopea olisi fantastinen tai jopa utopistinen saavutus. Mansen kohdalla kaikki tähtäsi kuitenkin viimevuotisen mestaruuden uusimiseen.

Siksi hopea tuntuu erityisen karvaalta. Ratkaisevaksi muodostunut kolmas loppuottelu Vimpelin Vetoa vastaan päättyi vieraskentällä Mansen tappioon jaksoin 0–1 (2–3, 2–2).

Samalla se tarkoitti ottelusarjan päättymistä vastustajan eduksi suoraan voitoin 3–0.

”Tietysti tämä on kauhea pettymys, eihän siitä mihinkään pääse”, sanoi Lehtimäki.

Tuo pettymys oli havaittavissa ottelun ratkettua jokaisen Mansen jäsenen kasvoilta. Kokeneet konkarit Henri Puputti ja Tuomas Jussila tuijottivat tyhjyyteen, tunteella pelin huipuissa ja aallonpohjissa elävän Juuso Myllyniemen silmille nousivat kyyneleet.

”Kova on harmitus. Hieman lohduttaa se, ettemme kyllä huonoille hävinneet”, Jussila totesi.

Mansen Henri Puputti onnitteli ottelun ja finaalisarjan ratkettua rehdisti vanhaa joukkuetoveriansa Severi Lassilaa.

Lauantain peli saattoi olla Tuomas Jussilan (oik.) viimeinen Manse-paidassa. ViVen nuoriin omiin kasvatteihin lukeutuva Aleksi Lassila juhli ensimmäistä Suomen mestaruuttaan.

Raskas vuosi

Peliä edeltänyt tihkusade yltyi heti kamppailun alettua todelliseksi kaatosateeksi. Toisella jaksolla sade hellitti, tullakseen vain ottelun ratkettua entistäkin suuremmalla vimmalla takaisin.

Avausjaksolla edettiin tasatahtiin ja sadepelille tyypillisesti melko vähäjuoksuisesti. Taululla näkyneistä onnistumisista valtaosa sisälsi myös pieniä virheitä ulkopelaajilta: muun muassa molemmat lukkarit epäonnistuivat vuorollaan vaikeiden polttoheittojen nappaamisessa.

Kotiyleisön vahingonilo oli ylimmillään, kun Mansen 2–3-tappiotilanteessa ratkaiseva kolmas palo tuli ykköspesään Perttu Ruuskasta, Saarikentän entisestä suosikista, joka siirtyi täksi kaudeksi Tampereelle suuren kohun saattelemana.

Kun vanhat joukkuekaverit nostivat mestaruuspokaalia ja juhlivat Savonjoen jäätävässä vedessä, joutui Ruuska pää painuksissa valmistautumaan synkkään kotimatkaan, jolle vierasjoukkue pyrki pääsemään niin pian kuin suinkin mahdollista.

”Kaikkemme teimme, emmekä mahtaneet Vimpelille mitään. 3–0 on ihan selvä tulos, he olivat tämän kesän paras joukkue”, Ruuska myönsi.

”On ollut raskas vuosi. Pitää muutama viikko ottaa happea.”

Uskoa loppuun asti

Harvoin toisella jaksolla pelin kuva on lähes identtinen ensimmäisen kanssa, mutta niin kävi tällä kertaa. Molemmat saivat ennen viimeistä vuoroparia ja Mansen tasoittavaa aikaan kaksi juoksua.

”Kuuluu asiaan, että tilanteita on vähänlaisesti tällaisessa ottelussa. Vimpeli pystyi niistä omista paikoistaan kovalla prosentilla juoksut lyömään”, totesi Jussila.

”Kriittisillä hetkillä he saivat aina lyötyä yhden juoksun sieltä täältä, emmekä pystyneet vastaamaan siihen. Kriittisissä käännekohdissa Veto oli huomattavan paljon parempi.”

Viimeisessä sisävuorossa Henri Puputin lyöntivuorolla 1–3-tilanteessa Manse kokeili yllätysottoa. Sen epäonnistuminen käytännössä sinetöi joukkueen hopeisen kohtalon, kun jaksotasurilla ei ollut Manselle enää minkäänlaista arvoa.

”Varmaan joka miehellä oli aivan loppuun asti sellainen olo, että tästä noustaan”, uskoi pelinjohtaja Lehtimäki.

Hopea oli Henri Puputille (vas.) uran 15:s aikuisten SM-mitali, vastapuolelta lukkari Teemu Kinnunen oli mitaleilla ensimmäistä kertaa.

ViVen Severi Lassila villitsi kotiyleisöä joukkueen onnistumisen jälkeen.

Kuudes mestaruus ViVelle

Suomen mestaruus oli kotijoukkueelle miehissä seurahistorian kuudes ja tämän vuosituhannen neljäs. Noista neljästä jokaisessa oli ollut mukana vain kaksi pelaajaa, Mikko Kanala ja Janne Mäkelä.

Mestareista kaikille riitti onnittelijoita ja yhteiskuvan haluavia vaikka kuinka, mutta erityisen suosittu oli juuri Mäkelä, 40-vuotias lyöjäjokeri, seuraikoni ja oman kylän poika, joka on sukujuuriaan myöten syvästi ”vetolainen”.

”Lähdimme tekemään omaa hiihtoa loppuun asti, se oli alussa meidän slogan. Vaikka meidät arvioitiin neljän–viiden sakkiin, tiesimme itse, että meillä on mahdollisuus mestaruuteen – ja tässä se nyt on”, Mäkelä hehkutti.

”Mestaruuksissa jokaisessa on oma hohtonsa. Tänä vuonna nostaisin meidän nuoret esille, jätkät pelasivat huikean kauden”, konkari ylisti joukkueen nuorta kaartia.

Vuoden 2010 ja 2022 mestaruuksien välinen ero onkin selkeä: 12 vuotta sitten avainroolissa olivat Henri Puputti ja muut muualta värvätyt tähtipelaajat.

Nyt joukkueen ydin muodostui kahta täsmähankintaa, lyöjäjokeri Jukka-Pekka Vainionpäätä ja lukkari Teemu Kinnusta lukuun ottamatta noin 2 700 asukkaan Vimpelin ja muiden samankaltaisten lähikylien kasvateista, joiden kehittymisessä pelaajina Veto on osunut varhain mukaan.

Manse PP on nuorena seurana kehityskulussaan vielä lähempänä takavuosien Vetoa. Juniorityöhön on myös Tampereella panostettu tosissaan, mutta sen hedelmien kypsyminen ottaa väistämättä oman aikansa.

Tuomas Jussilalla on nyt 12 aikuisten SM-mitalia, mutta hopea oli vasta hänen ensimmäisensä.

Jussilan jäähyväiset?

Yleinen uskomus on, että lauantaina nähtiin myös Tuomas Jussilan jäähyväiset Manse-paidassa. Oulussa perheineen asuva Jussila, 33, on yhdistetty varmasti Kempeleen Kiriin.

Joukkueen kantaviin voimiin kahden viime kauden ajan kuulunut tähti ei vielä halunnut kertoa tulevaisuudestaan.

”Annetaan pölyn laskeutua, en vielä kommentoi asiaa”, Jussila tyytyi vielä sanomaan.

Mikäli Jussila vaihtaa maisemaa, on hänen jättämänsä aukon tilkitseminen hyvin kinkkinen tehtävä. Muutoin Mansen nykyjoukkueen ydin pysyy hyvin kasassa ensi kesäksi, jolloin tamperelaisjoukkue lukeutuu varmasti jälleen muun muassa ViVen kanssa suurimpiin mestarisuosikkeihin.

Mitä tapahtui?

Vainionpää palkittiin

Manse teki otteluun rohkeita kokoonpano­muutoksia. Aku Kettunen ja Lauri Kivinen tekivät tilaa Riku Hokkaselle ja Severi Tikkakoskelle, jotka eivät aiemmin pudotuspeleissä ollut mahtuneet pelaavaan kaksitoistikkoon. Vaihdon vaikutukset jäivät vähäisiksi.

Yleisönpaljouden (3 876 katsojaa) vuoksi katsojia asetettiin jonkin verran kolmospuolelle nostettujen lisäverkkojen taakse, mutta jatkeet pysyivät kokonaan auki.

Pudotuspelien arvokkaimmaksi valittiin ViVen Jukka-Pekka Vainionpää. Lyöjämörssäri oli pitkällä urallaan ylipäätään ensimmästä kertaa mitalipeleissä.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut