Huimaa ilotulitusta: Mäkelä loikki SE:llä mitaleille – Raitanen toisti Keskisalon sensaation – ”Tämä oli täydellinen kisa”

Topi Raitainen juoksi taktisesti loistavasti ja kiihdytti viimeisellä kierroksella Euroopan mestariksi. Kristiina Mäkelä täydensi huiman illan kolmiloikan hopeallaan.

Topi Raitainen voitti vakuuttavalla tavalla esteiden Euroopan mestaruuden.

19.8. 22:57 | Päivitetty 20.8. 1:07

Aamulehti, München

Se oli lähes kuin 50 vuotta sitten olympialaisissa. Sama stadion, eri kisat, mutta kaksi suomalaista huippu-urheilijaa taistelee yleisurheilun arvokisamitalit samana iltana.

Münchenissä 1972 tempun tekivät Lasse Virén ja Pekka Vasala, jotka voittivat 5 000 metrin ja 1 500 metrin olympiakultaa.

Nyt perjantaina oli Topi Raitasen ja Kristiina Mäkelän tähtihetki.

Sinivalkoisen näytöksen aloitti Raitanen, joka juoksi huimalla esityksellä 3 000 metrin esteiden Euroopan mestariksi. Mäkelä täydensi myöhemmin illan kolmiloikan hopeallaan.

Raitanen sai kenties jopa omaksi yllätyksekseen pitää vauhtia ensimmäisen reilun kilometrin. Suomalainen juoksi hallitusti tasaisia kierroksia maltillisella vauhdilla.

Vasta, kun Italian Osama ja Ala Zoghlami nousivat kärkeen, vauhti kasvoi ja kierrosajat tippuivat kolmesta viiteen sekuntia.

Tämä ei Raitasta hetkauttanut. Hän otti paikkansa kärkimiesten takana. Kun viimeinen kierros alkoi, Raitanen teki pari nopeaa ohitusta ja nousi kolmanneksi. Ratkaisevan iskunsa hän teki toiseksi viimeisen kuivaesteen jälkeen takasuoralla.

Kun vesieste sujui ongelmitta, Raitanen sai kiihdyttää huimaan voittoon ajalla 8.21,80. Toiseksi tuli italialainen Ahmed Abdelwahed ja kolmanneksi Osama Zoghlami.

Tämän jälkeen alkoi se juoksuosuus, josta Raitanenkin oli pitkään haaveillut: hän sai kiertää Münchenin olympiastadionia ympäri Suomen lippu käsillään.

”Tämä oli täydellinen kisa. Odotin vain tilaisuuttani, ja oli mahtavaa nähdä, että kukaan ei tule ohi”, Raitanen sanoi kenttähaastattelussa.

Topi Raitanen toteutti yhden unelmansa.

Etukäteen oli tiedossa, että Raitasella oli eväät jopa Jukka Keskisalon ja vuoden 2006 EM-sensaation toisintoon. Tuolloin Keskisalo yllätti kaikki, hyödynsi sopivasti kiihtyvän vauhdinjaon ja kiri viimeisellä kierroksella 3 000 metrin esteiden Euroopan mestariksi.

Myös Raitasen menestyssaumat nojasivat samanlaiseen taktiikkaan. Tiedossa oli, että hän on lopussa vaikeasti voitettava Euroopan tasolla. Toiveita nosti se, että vastassa ei ollut tämän kauden tilastojen perusteella ylivoimaisia juoksijoita.

Viimeinen kierros oli lähes identtinen Keskisalon kultajuoksun kanssa.

"Tänään oli Topin näytöstä. Siinä vaiheessa, kun verkkakentällä hän veti viimeisen aukkarin, niin sanoin hänelle, ettei hänen juoksunsa ole koskaan näyttänyt noin hyvältä”, Raitasen valmentaja Janne Ukonmaanaho sanoi Ylelle Münchenissä.

Raitanen oli jo viime vuoden Tokion olympialaisissa yksi Suomen joukkueen parhaita urheilijoita. Hän juoksi finaalin kovassa seurassa kahdeksanneksi ja oli paras eurooppalainen.

Tämä kausi ei ollut sujunut täysin odotusten mukaisesti. MM-kisoissa hän kärsi pahoinvoinnista ja alkuerä meni täysin pipariksi.

Nyt tuli palkinto.

Kristiina Mäkelä tuuletti huippuhyppyään valmentajansa Tuomas Sallisen kanssa.

Kristiina Mäkelä tarrasi toisen kierroksen hypyllään hopeasta kiinni naisten kolmiloikan finaalissa. Mäkelän loikat kantoivat uuteen Suomen ennätykseen 14,64.

Tuon sijan suomalainen piti loppuun asti. Kovan sarjan tehnyt Maryna Bekh-Romanchuk vei kullan tuloksella 15,02.

Senni Salminen oli seitsemäs. Hän hyppäsi ensimmäisellään 14,13, mutta astui loput yli.

Mäkelä on hakenut nappionnistumista arvokisoissa jo pitkään. Hän on osallistunut kaikkiin arvokisoihin vuodesta 2015 lähtien. Mäkelä on päässyt aina hyvällä prosentilla finaaliin, jossa jatkokierroksille yltäminen on kuitenkin ollut kiven alla.

Suomalaiset ovat loistaneet Münchenin olympiastadionin loikkapaikalla ennenkin. Heli Koivula jysäytti elämänsä ylivoimaisesti pisimmän hypyn vuoden 2002 EM-kisojen kolmiloikan finaalissa.

Koivula loikki ensimmäisellä kierroksella hieman liian kovan myötätuulen takana peräti 14,83 ja oli viimeiseen kierrokseen asti mestaruudessa kiinni. Lopulta Britannian Ashia Hansen nousi ohi.

Koivulan viralliseksi ennätykseksi jäi 14,39.

Myös Viivi Lehikoinen oli mitalitaistelussa 400 metrin aidoissa. Lehikoiselle melkeinpä mestaruutta lukuun ottamatta kaikki oli mahdollista. Kulta oli pedattu hollantilaishuippu Femke Bolille.

Finalisteista Carolina Krafzik oli joutunut urakoimaan jo alkuerät, mikä käytännössä pudotti hänet kärkitaistelusta.

Bol ottikin omansa. Lehikoinen paranteli asemiaan loppusuoralla, mutta puristus ei riittänyt mitaleille. Hän oli kuudes ajalla 55,58. Pronssiin jäi eroa 72 sadasosaa.

Viivi Lehikoinen nousi jo nuorena suomalaisen yleisurheiluväen tietoisuuteen. Nuorten arvokisamenestyjän ura ei kehittynyt odotetusti, ja esimerkiksi ennätys jämähti neljäksi vuodeksi sijoilleen.

Siirto sveitsiläisen huippunimen Laurent Meuwlyn valmennettavaksi käänsi Lehikoisen kurssin. Vihdoin tällä kaudella meni myös rikki matkan Suomen ennätys.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut