Keskitysleirivanki johti Ukrainan menestysparaatia Helsingin olympialaisissa 1952 – Neuvostoliiton propaganda­voitto olisi ollut hyvin laimea ilman ukrainalaisia

Helsingin olympialaisten päättäjäisiä vietettiin tasan 70 vuotta sitten 3.8.1952. Neuvostoliitto oli mitalitilastossa toinen, mutta ukrainalaiset urheilijat voittivat ison osan maan mitaleista.

Paavo Nurmi toi olympiasoihdun Helsingin olympialaisten avajaisiin vuonna 1952.

3.8. 8:00

Helsingin olympialaisten päättymisestä tulee kuluneeksi tänään tasan 70 vuotta. Kun Helsingin olympialaiset 3. elokuuta 1952 päättyivät, urheilumaailma oli saanut uuden mahtitekijän. Ensimmäistä kertaa olympiakisoihin osallistunut Neuvostoliitto kamppaili loppuun saakka jopa kisojen parhaan maan tittelistä. USA:n asema horjui.

Amerikkalaiset pystyivät vasta kovalla loppukirillään kukistamaan Neuvostoliiton johtajan Josif Stalinin suojatit: Yhdysvallat voitti 76 mitalia, Neuvostoliitto 71. Totuttu järjestys säilyi, mutta urheilumaailma jäi ihmettelemään. Maat olivat mitalitaulukon kaksi parasta.

Miten ja millaisin panostuksin lähes tyhjästä aloittanut Neuvostoliitto oli kyennyt runsaan olympiadin aikana näin nopeaan nousuun? Lontoon olympialaisiin vuonna 1948 Neuvostoliitolla ei ollut vielä asiaa. Urheilun propaganda-arvon haistanut Stalin lähetti paikalle vain kymmenkunta ”tarkkailijaa”.

Mutta mitä neuvostotasavaltaansa Josif Stalinin olikaan kiittäminen propagandavoitostaan? Ilman Ukrainaa ja muita 30 vuotta sitten itsenäistyneitä neuvostotasavaltoja Neuvostoliitto olisi jäänyt Helsingin mitalitaulukossa seitsemännelle sijalle. Miettiä voi, miten Stalin olisi sen kestänyt, kun hän ei historian mukaan sulattanut jalkapallojoukkueenkaan Jugoslavia-tappiota. Joukkueen lopullinen sijoitus uskallettiin kertoa lehdissä vasta vuosi Stalinin kuoleman jälkeen.

Voimistelija mitalirohmuna

Ukrainan riemumarssia 14 kultaa, 11 hopeaa ja kaksi pronssia johti 1950-luvun paras voimistelija, Viktor Tšukarin. Hän syntyi vuonna 1921 ja kuoli 1984. Tšukarin voitti Helsingissä neljä kultaa ja kaksi hopeaa, Melbournen olympialaisissa vuonna 1956 vielä kolme kultaa, hopean ja pronssin. Yhteensä siis 11 mitalia ja siinä välissä vuonna 1954 kolme maailmanmestaruutta.

Aikamoinen lista miehelle, joka parikymppisenä sotilaana joutui Pultavan lähellä saksalaisten vangiksi. Hän vietti neljä vuotta keskitysleireillä, muun muassa Buchenwaldissa. Kotiin vaelsi nälkiintynyt ruipelo, mutta Tšukarin oli ennättänyt näyttää voimistelijan kykynsä jo ennen sotaa. Siinä mahdollisesti selitys, ettei häntä antautujana passitettukaan Siperiaan, vaan harjoittelemaan omaa lajiaan. Tästä voisi päätellä, että urheilun merkitys oli valjennut Stalinille ehkä jo Adolf Hitlerin pr-kemuissa, Berliinin vuoden 1936 olympialaisissa.

Helsingissä Ukraina rohmusi voimisteluvoittoja tasan tusinan. Loput kaksi kultaa tulivat painimatolta. Muista lajeista mitaleille ylsivät vain soutu ja yleisurheilu. Juri Litujev otti hopean pitkistä aidoista ja 10 000 metrillä Oleksander Onufrijev voitti pronssin suomalaisen Hannu Postin nenän edestä.

Olympialaiset 1952

Mitalitilasto

Jos Helsingin olympialaisten mitalitilastosta erottaa ukrainalaisten urheilijoiden mitalit Neuvostoliiton mitalisaldosta, näyttää mitalitilasto tältä.

1. USA 40 kultaa, 19 hopeaa, 17 pronssia, yhteensä 76 mitalia

2. Unkari 16–10–16–42

3. Ukraina 14–11–2–27

4. Ruotsi 12–13–10–35

5. Italia 8–9–4–21

6. Tšekkoslovakia 7–3–3–13

7. Neuvostoliitto 6–7–10–23

8. Ranska 6–6–6–18

9. Suomi 6–3–13–22

Koko Neuvostoliiton mitalisaalis 22–30–19–71.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut