Mira Potkosen Rion olympiamitalissa kaikki tähdet osuivat kohdalleen – Nyrkkeilyhistoriasta kertova kirja kertoo, kuinka Potkosen mitali ratkesi

Christer Sarlinin kirja Mitalisadetta ja mustia silmiä – Suomen nyrkkeilyn olympiahistoria kertoo kattavasti suomalaisen olympianyrkkeilyn vaiheista ja sisältää paljon tilastotietoa.

Mira Potkonen varmisti Riossa olympiamitalin voittamalla Irlannin Katie Taylorin 15.8.2016.

1.8. 18:00

”Helppo on suuta piestä kerskata kunnostaan – onkos sinusta miestä sanoistas vastaamaan.”

Urheilulajien tasa-arvopyrkimysten aikana Ylen pitkäaikaisen urheilutoimittajan Christer Sarlinin miehiin viittaava poiminta runoilija Yrjö Jylhän urheilurunojen Viimeinen kierros –kokoelmasta kääntyy päälaelleen.

Sarlinin kirja Mitalisadetta ja mustia silmiä – Suomen nyrkkeilyn olympiahistoria (Docendo 2022) kertoo paitsi nyrkkeilyn merkityksestä Suomelle olympiakisojen mitalilajina myös suuresta muutoksesta menestyksen tuojien joukossa.

Nyrkkeilijät ovat tuoneet Suomelle viidenneksi eniten kesäolympiakisojen mitaleita. Yhteensä 16 olympiamitalista kaksi viimeistä on voittanut nainen, ja hänen valmentajansakin on ollut nainen.

Tampereen Voimailuseuran olympiakävijöiden joukosta raskaan sarjan Pekka Ruokolan (Montrealin kisat vuonna 1976) ja kahden olympiapronssimitalin (Rio de Janeiro 2016 ja Tokio 2021) Mira Potkosen arvokilpailu-urat voi nähdä menestysedellytyksiltään hyvin vastakkaisina.

Siksi ne sopivat Sarlinin teoksen pirkanmaalaiseksi rungoksi.

Nyrkkeilyä töiden ohessa

Ruokola teki poliisin ammatissaan lähes kaikki työvuoronsa ja käytti nyrkkeilyn vaatimiin poissaoloihin lomiaan. Ruokolan avautumisesta Sarlinille aistii ylpeyttä siitä, että hän sai palkallista virkavapaata ainoastaan edustustehtäviin.

Potkonen valmentautui, leireili ja kilpaili monta vuotta määrätietoisesti ja oli uransa loppuajan päätoiminen urheilija.

Hikipisaroita ja tunteja laskematta, eikä hänen valmentajansa Maarit Teurosen menestyksen eteen tekemiä tunteja voi kukaan vähätellä.

Ruokolan olympiaurakka Kuuban kivinyrkkiä Teofilo Stevensonia vastaan oli lyhyt – nopea keskeytystappio ja kolme luvunlaskua ajassa 1.55, mutta sitä ennen Ruokolalla oli ollut yksi lepovuoro ja yksi luovutusvoitto.

Aikansa ylivoimaisimman amatöörinyrkkeilijän vastustajaksi Ruokola ei kuitenkaan päässyt ansioitta: hän lähti Montrealiin Suomen ja Pohjoismaiden mestarina ja oli otellut tasaväkisesti Suomi–Puola-maaottelussa vuoden 1975 Euroopan mestaria vastaan.

Ruokola tiivisti kilpailuvuotensa Sarlinille:

”Nyrkkeily oli minulle aina vain harrastus, ja mukava harrastus olikin.”

Pekka Ruokola täytti 60 vuotta vuonna 2011.

Ruokolan alku nyrkkeilijänä ei ollut lupaava. Poikavuosien ensimmäisen kilpailuottelun Ruokola hävisi myöhemmin Voimailuseuran puheenjohtajana pitkään olleelle Aarno Laukkaselle.

Kasvutarina

Mira Potkosen olympiakisakäynneistä Sarlin poimii ison kasvutarinan.

Ensimmäinen yritys olympiakehään Lontooseen 2012 murskaantui karsintaturnauksen pistehäviöön Brasilian Adriana Araújolle. Rion kisoissa vuonna 2016 Araújo oli olympiatulen soihdunkantaja. Hänen tähtihetkensä päättyi tappioon Potkoselle, joka voitti hajaäänituomiolla 2–1.

Toisessa ottelussa Potkonen kukisti sarjaa 60 kiloa vuosia hallinneen Lontoon 2012 kisojen olympiavoittajan irlantilaisen Katie Taylorin myös tuomariäänin 2–1.

”Kaikki tähdet olivat kohdallaan” -sanontaan viitaten Sarlin hehkuttaa mitalia, sillä arpa pudotti pois viidestä arvostelutuomarista kahden Taylorille voiton tuominneen tuomarin arvostelun. Ja kuin sinetiksi kaikelle Sarlin korostaa toisen Potkosta puoltaneen arvostelun tasaisuutta: +38–38. Plussa Potkoselle. Näin varmistui Suomen ainoa mitali Rion olympiakisoista.

Toisen olympiapronssin saavuttaakseen Potkosen piti voittaa kolme ottelua. Ja tällä kertaa kaikkien viiden tuomarin arvostelu ratkaisi tuloksen.

Sarlin on koostanut kirjansa laajasta lähdeaineistosta ja lukuisista haastatteluista. Pirkanmaalaisista kannattaa mainita myös kaksissa olympiakisoissa otellut ja myöhemmin ansioitunut kansainvälinen kehätuomari Jouko Lindberg.

Olympiavoittajien Sten Suvion (Berliini 1936) ja Pentti Hämäläisen (Helsinki 1952) urakertomusten ohella säväyttää erityisesti ainakin Jyri Kjäll (olympiapronssia Barcelonassa 1992 ja MM-hopeaa Tampereella 1993), jonka epätoivoinen puuskahdus Kuuban Héctor Vinentiä vastaan olympiafinaalissa erätauolla välittyi kameramikrofonin kautta kotikatsomoihin.

Teos

Pala nyrkkeilyhistoriaa

Nimi: Mitalisadetta ja mustia silmiä – Suomen nyrkkeilyn olympiahistoria

Kirjoittanut: Christer Sarlin

Julkaistu: maaliskuussa 2022

Sivumäärä: 511 sivua

Kustantaja: Docendo oy

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut