Psyykkinen valmentaja Hanna-Maari Päkk auttaa suomalaisia selviytymään MM-kisojen jännityksestä: ”On kuluttavaa jännittää liian kauan”

Hanna-Maari Päkkin työ ei ole pelkkää henkistä valmennusta, vaan siihen kuuluu myös juomapullojen ja kylmäliivien kantamista. Yhdeksän vuotta sitten Päkk (o.s. Latvala) juoksi vielä itsekin MM-kisoissa.

Hanna-Maari Päkk haluaa, että urheilijalla on joukkueessa hyvä ja rento olo.

24.7. 20:00

Eugene

Hanna-Maari Päkk, omaa sukua Latvala, oli viimeksi mukana yleisurheilun MM-kisoissa yhdeksän vuotta sitten.

Hän oli mukana Moskovassa 100:lla ja 200 metrillä, jolla hän ylsi välieriin ajallaan 23,21. Alkuerissä meni vähän kovempaa: 23,07. Satasen alkuerissä hän juoksi ajan 11,45.

Nyt Päkk on jälleen mukana, tällä kertaa aivan eri roolissa.

Päkk on Suomen joukkueen psyykkinen valmentaja, jolle urheilijat voivat käydä puhumassa ja purkautumassa luottamuksellisista asioista.

Aiemmin urheilijoiden henkisenä tukena oli kisapappi. Viimeksi tehtävää hoiti Leena Huovinen ja aiemmin jo edesmennyt Göran Hellberg.

”Oman urani loppuvaiheessa joukkueessa oli urheilupsykologi ja sitä ennen kisapappi, jonka rooli nimestään huolimatta ei ollut uskonnollinen, vaan olla urheilijan keskustelukumppani ja toimia ilmapiirin luojana”, Päkk kertoo Eugenen yliopistokampuksella, jossa joukkueet majoittuvat MM-kisoissa.

Päkkin oma ura loppui jalkaleikkaukseen. Hän yritti jatkaa sen jälkeen harjoittelua, mutta kipeä jalka ei kestänyt pikajuoksuharjoittelun kovaa ”iskutusta”.

Vielä heinäkuussa 2020 Päkk toivoi kuntoutuvansa Tokion olympiakisoihin, jotka siirtyivät pandemian takia vuodella eteenpäin.

Syksyllä 2021 päätös oli kypsä: hän päätti lopettaa urheilemisen.

Hanna-Maari Päkkin juoksu-ura päättyi jalkaleikkauksen jälkeen.

Työnantaja Jyväskylässä

Lopettamisesta huolimatta työ urheilun parissa jatkuu. Vuoden 2020 elokuussa Päkk aloitti Jyväskylän Urheiluakatemian urheilijakoordinaattorina.

”Suuntaan energiaani muiden urheilijoiden auttamiseen. Toivon, että voisin olla jeesaamassa kilpaurheilun toisella puolella ja näyttää kaiken osaamiseni. Urheilu on muutakin kuin pelkkää suoritusta”, Päkk sanoi Helsingin Sanomille vuoden 2021 syyskuussa.

Maajoukkueen psyykkiseksi valmentajaksi hän päätyi nimenomaan Urheiluakatemian kautta.

”Yhteistyö Suomen Urheiluliiton kanssa jatkuu. Työnantajani on Jyväskylän Urheiluakatemia, jonka kautta minua pyydettiin mukaan”, Päkk kertoo.

Eli jatkossa Päkk nähtäneen myös tulevissa arvokisoissa.

Talvella Päkk kävi tutustumassa työympäristöönsä pohjoismaisessa maaottelussa Uppsalassa.

”Se oli nopea keikka. MM-kisat on ensimmäinen pitempi.”

Tuttuja kasvoja

Mitä Päkkin rooliin sitten kuuluu? Onko se pelkkää psyykkistä valmennusta?

”Työ on pitkälti turvallisen ja rennon ilmapiirin luomista ja keskustelutuen tarjoamista, mutta rooliin kuuluu paljon muutakin. Olen johdon tukena ja teen käytännön juttuja, jotta kaikki menee urheilijoiden kannalta mahdollisimman sujuvasti ja he voivat keskittyä siihen, mitä osaavat”, Päkk kertoo.

”Välillä se on juomapullojen ja kylmäliivien kantamista tai kuljetusjuttuja, tosi monipuolisesti kaikkea.”

Koska Päkkin oman uran lopettamisesta on niin vähän aikaa, hän tuntee ison osan joukkueen urheilijoista, vaikka uusiakin on mukana.

”Se auttaa, että tunnen urheilijoita. Koen, että minulle on tultu hyvin juttelemaan. Mietin ensin vähän, että miten se sujuu, mutta hyvin on mennyt.”

Tämän päivän urheilijat osaavat ehkä myös puhua tunteistaan helpommin kuin ennen. Heitä kannustetaan siihen.

”Urheilijat puhuvat avoimemmin asioista, ja psyykkisestä valmennuksesta on tullut normi. Urheilijat ovat taitavampia ja valveutuneimpia painetilanteissa kuin ennen. Onneksi monella on käytössään myös oma psyykkinen valmentaja tai urheilupsykologi.”

Sopivasti jännitystä

Monet urheilijat ovat puhuneet MM-kisoissa jännittämisestä enemmän kuin ennen. Jännitys luo urheilijalle painetta ja stressiä mutta vapauttaa myös suorituksessa tarvittavaa adrenaliinia.

Jännittäminen onkin yleisin syy tai kysymys, kun Päkk tapaa urheilijan.

”Jännitystä pitää olla sopiva määrä. Se pitää saada oikealle tasolle, ja sitä tulisi osata säätää ja hyödyntää. On kuluttavaa jännittää liian kauan tai liian aikaisin.”

Millainen jännittäjä Päkk itse oli?

”Olin paikka paikoin superjännittäjä. Tykkäsin jännittää. Tiesin, että kun jännittää, lataus paranee. Jos en saanut jännityksen tuomaa latausta, kisa meni yleensä huonommin.”

Myös psyykkistä valmentajaa jännittää – joskus se, kuinka urheilijat onnistuvat, ja joskus taas aikataululliset ja logistiset asiat käytännön valmisteluissa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut