Suomen MM-kisajoukkueen tuntemattominta urheilijaa on pidetty ”liian viisaana juoksemaan” – Kristiina Halonen ei osannut edes toivoa MM-kisapaikkaa: ”Kun paikka aukesi, minun piti miettiä hetki”

Aitajuoksija Kristiina Halonen on Suomen MM-joukkueen yllättävin urheilija. Hän ei edes ole ollut kertaakaan mitaleilla Kalevan kisoissa.

Kristiina Halonen ei aluksi edes ajatellut pääsevänsä MM-kisoihin.

19.7. 8:00

Eugene

Kristiina Halonen on taatusti Suomen yleisurheilun MM-joukkueen tuntemattomin urheilija. Hänellä ei edes ole yhtään mitalia Kalevan kisoista.

Eugenen MM-kisat eivät missään vaiheessa olleet Halosen mielessä. Hän osallistui kesäkuussa viiteen 400 metrin aitakisaan kerätäkseen sijoituspisteitä elokuun EM-kilpailuihin.

Viiden kisan putki päättyi 26. kesäkuuta Ouluun, jossa Halonen juoksi ennätyksensä 56,76.

Ja kun MM-kisojen ranking sulkeutui, Halonen olikin mukana listoilla.

”Onhan tämä iso bonus. Kun paikka aukesi, minun piti miettiä hetki, mutta lopulta päätin lähteä”, 25-vuotias Halonen sanoo.

Suomen Urheiluliiton valmennusjohtaja Tuomo Salonen soitti Haloselle jo samana päivänä, kun ranking sulkeutui ja kertoi MM-paikasta. Kansainväliseltä yleisurheiluliitolta (WA) tullut kirje vahvisti asian.

”Tuntui hienolta, että pääsin. Tosin en olisi yhtään pettynyt, vaikken olisi. Minulla ei ollut hirveästi varaa epäonnistua yhdessäkään rankingkisassa, että pääsin seuraavaan. Olihan siinä iso haaste.”

”En ole enää mikään nuori arvokisakävijä. Mutta ei auta muu kuin ottaa haaste vastaan, kun linnunpoikasena tuonne heitetään. Reittejä voi olla monenlaisia, vaikkei aina nuorena onnistuisikaan tai nuorten kisat menevät ohi. On hyvä, että pystyy nousemaan aikuisenakin.”

Muita lajeja

Missä Halonen sitten on luurannut, kun hänestä ei löydy paljon tietoa yleisurheilun tilastoista?

Kalevan kisoissa hän on ollut parhaimmillaan neljäs vuonna 2019 kotikaupungissaan Lappeenrannassa. Saman vuoden talvella hän voitti hallissa Suomen mestaruuden 300 metrin aidoissa. Tulos 40,99 on Suomen ennätys.

Yleisurheilun Halonen kertoo aloittaneensa jo nelivuotiaana, mutta lapsuuteen mahtui paljon muutakin urheilua, kuten moniotteluja ja pikajuoksuja.

Aluksi Halosta ohjasi aitajuoksuun Pia Bryggare, aitajuoksija Arto Bryggaren sisko.

”Pialta olen perinyt taidon lukea aitaa. Hän istutti minuun siemenen ja palon juosta aitoja. Samoin opin sisukkuuden ja päättäväisyyden mennä maaliin vaikka pää kainalossa. Koskaan ei kannata luovuttaa. Kun jaksaa, palkintokin voi tulla jonain päivänä”, Halonen sanoo.

Valmentaja Petri Ruotsalainen näki Halosen lahjakkuuden 400 metrin aitajuoksuun. Ruotsalaisen ja Halosen yhteistyö on jatkunut yksitoista vuotta. Toisena valmentajana on Jonne Mustonen, joka on mukana Eugenessa.

Valmentaja Jonne Mustonen ja 400 metrin aitajuoksija Kristiina Halonen yliopistoalueen kampuksella Eugenessa.

”Vasta vuonna 2018 aloin treenata sen mukaan, mitä on kiertää aidattua ratakierrosta. Tähän asti ei ole tehty mitään ihmeellistä tai suurta. On vain tuotu se potentiaali esille, joka on ollut minussa monta vuotta”, Halonen sanoo.

”Vasta tämän kesän jälkeen nähdään mistä kohdasta harjoittelu alkaa. Sitten pitää tosissaan alkaa tehdä töitä. Nyt olen tehnyt sen, mitä olen terveenä pystynyt.”

Paljon vammoja

Halosella onkin ollut paljon jalkavammoja ja rasitusmurtumia, jotka tulivat liiallisesta harjoittelusta.

Loukkaantumisten aikana Halonen opiskeli Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, josta hän valmistui kaksi kuukautta sitten tuotantotalouden diplomi-insinööriksi.

”Maisteriopinnot vedin vuodessa. Kaikkiaan opintoihin meni neljä ja puoli vuotta. Loukkaantuneena oli aikaa opiskella. Olen saanut siitä kettuilua, että olen liian viisas juoksemaan, ha-haa”, Halonen nauraa.

MM-kisojen stadionille Hayward Fieldille Halonen lähtee ilman isoja tavoitteita. Kauden tavoitteena on hilata ennätys 56 sekunnin alle.

Mutten tiedä pystynkö vielä siihen. Valmistautuminen MM-kisoihin ei ole onnistunut. Kesäkuu vedettiin aika lailla rutiinisuorituksilla. En pysty yhtään sanomaan, missä se tulospiikki voisi olla. On juostava, mitä lähtee.”

Halonen ei halua miettiä, mitä hän on mahdollisesti menettänyt, kun täystehoinen ja -painoinen harjoittelu on vasta edessä.

”Olen menettänyt tietyt herkkyysominaisuudet, kun loukkaannuin nuorena ja on ollut vammoja. Toisaalta oikeita asioita tekemällä voi kehittyä. Se vaatii tietyn genetiikan pohjalle. Yritän ajatella, että niin on tarkoitettu minun kohdallani.”

Prosessin alku

Kysytään valmentaja Mustoselta, millainen lahjakkuus hänellä on käsissään.

”Olemme vasta prosessin alkuvaiheessa. Kristiina on äärimmäisen vaativa valmennettava. Hänen kanssaan saa keskustella. Hän kyseenalaistaa kaiken. Hänestä paistaa kunnianhimo, mikä motivoi myös valmentajaa. Ei tarvitse potkia eteenpäin”, Mustonen sanoo.

Kuinka hyvä urheilija Halosesta voi vielä tulla?

”Vielä ollaan alkuvaiheessa. Lähdetään hiljalleen niittämään satoa. Kyllä me parit olympialaiset vedetään, Pariisi 2024 ja sitten on seuraavat 2028 täällä Amerikassa [Los Angeles].”

Naisten 400 metrin aitojen alkuerät keskiviikkona kello 3.15.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut