Tuomo Salonen seuraamassa yleisurheilun gp-kisoja kesän alussa Tampereella.

Ihmisdynamo johtaa joukkoja Eugenessa

Tuomo Salonen johtaa Suomen joukkuetta MM-kisoissa, jonne hän ei urheilijana koskaan yltänyt. Hän on monen toimen mies ja ihmisenä varsinainen dynamo.


15.7. 7:00

Suomen Urheiluliiton (SUL) valmennus­päällikkö Tuomo Salonen sai parhaan mahdollisen palkinnon ennen kuin yleisurheilun MM-kisat ehtivät edes alkaa.

Saloselle ja hänen puolisolleen – myös entiselle juoksijalle Karin Storbackalle – syntyi kesäkuun lopulla esikoistytär.

Sunnuntaina Salonen matkasi ensimmäisiin MM-kisoihinsa Eugeneen Suomen 36 urheilijan joukkueenjohtajana. Urheilijana moninkertainen maaottelujuoksija ei koskaan päässyt arvokisoihin, vaikka yritystä oli.

Salosen 800:n ja 1 500 metrin ennätykset 1.49,39 ja 3.46,38 ovat Suomen mittapuulla yhä kovaa tasoa. Vielä viime vuonna Salosen ennätystuloksilla oltaisiin oltu Suomen tilaston kärkipäätä molemmilla matkoilla.

Aktiiviuransa Salonen lopetti vähän ennen kuin hänet valittiin nykyiseen tehtäväänsä syksyllä 2020. Urheilemista valinta SUL:n valmennuspäälliköksi ei lopettanut. Salonen innostui triathlonista, jossa hän myös kilpailee.

Salonen on oikeustieteiden maisteri ja yleisurheilumanageri. Hän on auttanut monta suomalaista yleisurheilijaa kansainvälisille kentille.

Kuka?

Tuomo Salonen

Syntynyt 20. huhtikuuta 1989 Espoossa.

Entinen keskimatkojen juoksija, lopetti aktiiviuransa vuonna 2020. Kalevan kisoista 800 ja 1 500 metriltä yhteensä kolme SM-hopeaa ja kaksi SM-pronssia.

Suomen Urheiluliiton valmennuspäällikkö syksystä 2020 lähtien.

Koulutukseltaan oikeustieteiden maisteri.

Marraskuussa 2018 Salonen sanoi, ettei vielä tiedä, mihin hänen matkansa vie.

Jutun mukaan Salosesta kuullaan varmasti lisää, kun oma urheileminen loppuu. Ja niin kävi.

Salonen on ihmisenä varsinainen dynamo – virtaa riittää enemmän kuin omaksi tarpeeksi.

Nyt vajaat neljä vuotta myöhemmin on aika kysyä, onko matka vienyt sinne, mihin Salonen on tähdännyt?

”Varmaan tavallaan. Vaihtoehtoja on ollut paljon, mihin matka olisi voinut mennä. Ainakin olen urheilun ja huippu-urheilun tehtävissä. Siinä mielessä ihan hyvä tilanne”, 33-vuotias Salonen sanoo.

Entiset huippu-urheilijat ovat muutenkin nousseet johtaviin asemiin suomalaisessa urheilussa. Hiihtäjä Matti Heikkinen valittiin äskettäin Huippu-urheiluyksikön johtajaksi tehtävästä eronneen Mika Lehtimäen seuraajaksi.

Heikkisen valinta herätti arvostelua sosiaalisessa mediassa, vaikka hän aloittaa tehtävässään vasta syksyllä.

Myös Salosta arvosteltiin valintansa jälkeen jonkin verran siitä, ettei hänellä ole kokemusta valmentamisesta. Silti hän sanoo olevansa tavallaan unelmatyössään.

”Niin voi sanoa, mutta työssä on paljon vaihteluväliä. Ei ole pelkkiä arvokisoja ja glamouria, vaan arjen vääntämistä. Ei tarvitse makoilla laakereilla. Pitää hoidella kaikenlaista. Siinä mielessä työ on mielenkiintoista.”

”Joskus harmittaa, että ihmiset ottavat kantaa asioihin, joista eivät tiedä tarpeeksi. Helposti puhutaan, että SUL:ssa on tehty sitä tai tätä. Aika paljon joutuu oikomaan asioita. Totuutena liikkuu asioita, jotka eivät aina ole niin yksioikoisia.”

Salonen on käynyt ruotsinkielisen valmentajan ammattitutkinnon Kuortaneella. Lisäksi hän sai syksyllä 2019 valmiiksi etänä toisen oikeustieteen maisterin tutkinnon urheilujuridiikasta brittiläisessä Sheffield Hallamin yliopistossa.

”Kyselyjen ja yhteyden­ottojen määrä urheilijoilta on valtava.”

Tuomo Salonen urheilee yhä paljon. Hänen uusi harrastuksensa on triathlon, jossa hän myös kilpailee.

Valmennuspäällikön tehtävänä on nimenomaan vastata huippu-urheilutoiminnoista ja pitää läheisiä välejä urheilijoihin. Salosen esimies Jarkko Finni puolestaan johtaa valmennus- ja koulutustoimintaa.

Finni veti yleisurheilijoiden MM-kisojen valmistavan leirin, kun Salonen jännitti perheenlisäystä.

”Jos odotus olisi mennyt heinäkuun puolelle, en ehkä olisi lähtenyt lainkaan joukkueenjohtajaksi”, Salonen sanoo.

Finni vastaa toiminnan kehittämisestä ja suurista linjoista, kun Salonen hoitaa käytäntöjä. Kaksikko valitsee arvokisajoukkueet yhdessä muun valmennusjohdon kanssa.

Salonen tulee hyvin toimeen urheilijoiden kanssa. Yhteistyötä helpottaa, että Salonen on itse entinen juoksija.

”Kyselyjen ja yhteydenottojen määrä urheilijoilta on valtava. Joskus tuntuu siltä, ettei sellaista asiaa olekaan, josta ei voisi kysyä SUL:n valmennusjohdolta.”

Iso osa kyselyistä koskee urheilijan käytännön asioita sekä kisojen teknisiä tietoja ja sääntöjä. Salonen tuntee hyvin myös kansainvälisen rankingjärjestelmän, josta urheilija ei välttämättä ole selvillä.

Kauden alussa Salonen rauhoitteli urheilijoita korostamalla, ettei heidän tarvitse seurata jatkuvasti, miten rankingpisteet kertyvät ja riittävätkö ne kisapaikkaan. Sen sijaan kannattaa vain keskittyä omiin tuloksiin.

”Urheilijan paineiden kannalta on helpompi, jos MM- tai EM-kisoihin menee tulosrajalla, mutta itse kisoissa se ei ratkaise mitään”, Salonen sanoo.

Tänä vuonna Salonen hoitaa noin 50 suomalaista yleisurheilijaa kansainvälisiin kisoihin, joiden järjesteleminen on osa Salosen toimenkuvaa.

Manageritutkinnon Salonen suoritti aikanaan Lontoossa, jossa vain muutama muu läpäisi kokeen samaan aikaan kuin hän.

”Managerointi on yksi osa työtäni ja tarkoitukseni on auttaa urheilijoita mahdollisimman kattavasti. Tarjoan urheilijoita kisajärjestäjille. Juhannukseen mennessä hoidin yhteensä noin 80 ulkomaista kilpailumahdollisuutta suomalaisurheilijoille. Kilpailutoimintaa menee paljon kauttani. Onneksi kärkiurheilijoilla on myös omia managereita.”

Salonen on myös kansainvälisesti sertifioitu juoksu- ja kävelyreittien mittaaja. Suomessa Salosen lisäksi toinen kansainvälisen tason mittaaja on Tero Töyrylä.

”Kansallisesti Suomessa on paljon mittaajia. Viime vuonna mittasin Tampereella Kalevan kisojen kävelyreitin, mutta en mieluummin ota mittauksia tällä hetkellä. Kiirettä riittää muutenkin.”

Keväällä Salonen kävi tapaamassa urheilijoita Portugalin-leirillä, mutta se oli osin myös omaa vapaa-ajan matkaa. Salonen osallistui paikalliseen triathlon-kisaan.

”En voi sanoa, että olen triathlonista tosissani. Enemmän pitäisi ehtiä harjoitella. Triathlon vaatii tunteja, ja sitä ei oikein ehdi tässä työssä.”

Viime syksynä Salonen teki puolimatkojen triathlonin Kreikassa.

”Valmistuminen meni muuten hyvin, mutta itse kisassa hakkasin pyöräilyssä jalkani tukkoon, mikä ei ollut kovin kaunis kokemus. Puolimaratoniin meni uinnin ja pyöräilyn osalta tunti ja 37 minuuttia, vaikka olin silloin pelkällä puolikkaalla varmaan tunnin ja 12 minuutin kunnossa.”

Pyöräily ja uinti olivat Saloselle tuttuja entuudestaan. Hän käytti niitä juoksemisen oheisharjoitteluina.

”Jalkani kestivät aika huonosti juoksua. Talvella hiihdin paljon ja sitten, kun aloin pyöräillä, lonkka tulehtui ja piti vain uida pari viikkoa”, Salonen kertoo urheiluharrastuksestaan.

Täysmatkojen triathlon on suunnitelmissa, mutta ei vielä. Entisellä huippu-urheilijalla riittää kilpailuviettiä.

”Täytyisi harjoitella vielä enemmän, varsinkin pyöräilyä. Se on sinällään helppoa, mutta täysmatka on niin pitkä.”

Puolimatkan sijoituksellaan Kreikassa Salonen olisi saanut paikan Ironmanin MM-kisaan syksyllä yli 30-vuotiaiden sarjassa.

”Jätin paikan ottamatta, kun kisa on Utahissa Yhdysvalloissa. Se ei ollut niin houkutteleva. Kisan piti ensin olla Uudessa-Seelannissa. Sinne olisin saattanut jopa lähteä, kun en ole siellä päin koskaan käynyt.”

”EM-kisat ovat laajemmin katsottuna tärkein mittari Suomen tasolle.”

Kesällä triathlon jää työkiireiden ja matkustamisen takia vähemmälle. Tosin matkapäiviä on ympäri vuoden.

Marraskuussa Salonen toi viimeiset suomalaisurheilijat Etelä-Afrikasta Suomeen. Alkujaan Etelä-Afrikassa piti olla vain pari viikkoa, mutta uusi koronavirusmuunnos siirsi paluumatkaa.

”Tavallaan hyvä niin. Muuten Viivi Lehikoinen olisi joutunut olemaan siellä yksin viimeiset päivät. Kannatti tuoda Viivi kotiin. Hänellä näyttää jalka kulkevan”, Salonen nauraa.

Lehikoinen on juossut tänä kesänä ennätyksensä 54,80 aidatulla ratakierroksella. Matkan Suomen ennätys 54,62 on Tuija Helanderin juoksema kohta 35 vuoden takaa. Lehikoinen voi rikkoa sen jo MM-radalla Eugenessa.

Vaikka Suomi kisaa Eugenessa isolla joukkueella, elokuussa pidettävissä Euroopan mestaruuskilpailuissa Münchenissä urheilijoiden määrä voi Salosen arvion mukaan nousta jopa 50:een.

”Se on mahdollista, jos oikein hyvin menee. EM-kisat ovat laajemmin katsottuna tärkein mittari Suomen tasolle.”

Yleisurheilun MM-kisat alkavat Yhdysvaltojen Eugenessa perjantaina 15. heinäkuuta ja päättyvät sunnuntaina 24. heinäkuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut