Yhdistetty saattaa poistua olympialaisista – ”Voi olla kuolinisku koko lajille”, toteaa Petter Kukkonen

Naiset eivät saa kilpailla olympialaisten yhdistetyssä, joten laji saatetaan poistaa kisoista kokonaan.

Petter Kukkonen Jyväskylässä maaliskuussa 2022. Kukkonen jätti tehtävänsä yhdistetyn maajoukkueen päävalmentajana viime kauden päätteeksi.

16.6. 10:52 | Päivitetty 16.6. 12:49

Yhdistetyn maajoukkueen entinen päävalmentaja Petter Kukkonen ei yllättynyt torstaiaamun uutisesta, jonka mukaan yhdistetty saatetaan poistaa talvi­olympialaisten ohjelmasta Milano-Cortinan olympialaisissa 2026. Asiasta uutisoi muun muassa ABC.

ABC:n mukaan Kansainvälinen olympiakomitea päättää lajin tulevaisuudesta 24. kesäkuuta järjestettävässä kokouksessa.

ABC kertoo yhdistetyn mahdollisen poissulkemisen johtuvan tasa-arvon puutteesta. Laji on olympialaisten ainoa, jossa naiset eivät ole mukana. Kukkonen ei kuitenkaan usko tämän olevan oikea syy KOK:n rajuille suunnitelmille.

”Tasa-arvo on vain sellainen kiva asia, josta kerrotaan mediaan, mutta monesti taustalla on kasvupaineita”, Kukkonen sanoo.

”Joitain muita lajeja halutaan sisään, jotka ovat seuratumpia tai tuovat enemmän rahaa Kansainväliselle olympiakomitealle.”

Reagoinnin nopeus yllätti

Kukkonen odotti KOK:n harkitsevan yhdistetystä luopumista vasta vuodeksi 2030, mutta hän ei voi syyttää heitä nopeammasta reagoinnista.

”On kaikille selvää, että yhdistetty on pieni laji moneen muuhun verrattuna. KOK:n näkökulmasta yhdistetty ei ole ykköslajeja, jotka määrittelevät heidän suuntaansa.”

Kukkonen on kuullut laji-ihmisiltä huolestuneita kommentteja, kun asiasta on liikkunut huhuja.

”Tietenkin se on herättänyt paljon huolta, jos näin kävisi. Se voi olla kuolinisku koko lajille.”

”Kiinnostavuusarvo tippuu ja miten käy sitten esimerkiksi rahoituksen? Miten Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö suhtautuu sitten yhdistettyyn?”

Huippu-urheiluyksikkö jakaa yhdistetyn maajoukkueelle tukea 265 000 euroa ensi kaudelle. Se on melkein puolet yhdistetyn joukkueen koko budjetista.

”Jos yhdistetty ei olisikaan olympialaji ja tämä tuki jäisi pois, niin se tarkoittaisi, että toiminta olisi hyvin pienimuotoista tai se pitäisi lopettaa”, Kukkonen pelkää.

”Ja jos tv ei kiinnostu lajista enää, silloin urheilulajien evoluutio on ajanut yhdistetyn yli. Sellainen uhkakuva on olemassa, kun mennään muutama vuosi eteenpäin.”

Naiset eivät ole mukana olympialaisten yhdistetyssä, koska kisan kansainvälinen taso olisi hyvin matala muihin lajeihin verrattuna.

Naisten kilpailuja on alettu järjestää viime vuosina enemmän, mutta aikaa lajin kehittymiseen ei ole välttämättä enää riittävästi, jotta olympiapaikka pelastuisi.

”Yhdistetty tarvitsee vielä pikkuisen aikaa siihen, että naisten taso nousee riittävän kovaksi. Sama nähtiin naisten mäkihypyssä. Kesti oman aikansa, että syntyi riittävän kova kansainvälinen kilpailu”, Kukkonen sanoo.

Suomen yhdistetyn kärkiurheilijat Ilkka Herola (vas.) ja Eero Hirvonen Salpausselän kisoissa maaliskuussa 2018.

”Traagista ja lyhytkatseista”

ABC:n tietojen mukaan Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) neuvottelee naisten sarjan lisäämisestä yhdistettyyn, tai lajin poistamisesta olympialaisista kokonaan.

KOK lupaa ratkaisun syntyvän 24. kesäkuuta järjestettävässä kokouksessa.

Yhdysvaltojen yhdistetyn joukkueen hallituksessa istuva Billy Demong kommentoi asiaa ABC:lle. Demong ei pidä suunnitelmasta.

”Olen kuullut monesta suusta, että ratkaisu sukupuolien eriarvoisuuteen yhdistetyssä on ottaa miehet kokonaan pois vuoden 2026 kisoista”, hän sanoo.

”Talvikisojen alkuperäislajin poistaminen olisi traagista ja lyhytkatseista.”

”Lajit, kuten vuorihiihto pääsevät mukaan, ja olen kuullut, että KOK ei halua lisätä kisoissa mukana olevia urheilijoita. Ratkaisu olisi ottaa miehet pois yhdistetystä.”

Kansainvälisen hiihtoliiton yhdistetyn kisajohtaja Lasse Ottesen sanoo ABC:lle, ettei ole kuullut KOK:lta virallista ehdotusta yhdistetyn sulkemisesta olympialaisista.

Suomen menestyslaji

Yhdistetty on ollut mukana olympialaisissa vuodesta 1924 lähtien. Suomi on kahminut lajista takavuosina roppakaupalla arvokisamitaleita.

Suomen yhdistetyn ykkösurheilija Ilkka Herola nappasi MM-hopeaa Oberstdorfin MM-kisoissa 2021 normaalikisassa ja Pekingin olympialaisissa hän ylsi parhaimmillaan kuudenneksi.

Samppa Lajunen voitti 2000-luvun vaihteessa kaikkiaan 13 arvokisamitalia, joista kolme oli olympiakultaa. Hannu Manninen voitti puolestaan yhdeksän arvokisamitalia ja neljästi maailmancupin kokonaiskisan.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut