Suomella maltillinen mitalitavoite vuoden 2024 olympialaisiin: ”Tavoitteen saavuttaminen Pariisissa on vähintään realistista”

Olympialajeissa ollaan poikkeuksellisessa tilanteessa, kun kesä- ja talvilajien olympiadit päättyivät puolen vuoden välein.

Matti Mattsson juhli pronssia ja Hollannin Arno Kammniga (oik.) 200 metrin rintauinnissa Tokion olympiakisoissa viime kesänä.

30.5. 18:22

Suomella on varsin maltillinen kahden mitali tavoite seuraaviin kesäolympialaisiin vuonna 2024 Pariisissa.

Pekingin talviolympialaisissa helmikuussa Suomi saavutti kahdeksan mitalia ja yksitoista pistesijaa. Tuloksen myötä Pariisiin jäi saavutettavaksi kaksi mitalia ja yhdeksän pistesijaa, kun Suomen kokonaistavoitteena on kymmenen olympiamitalia strategiakaudella 2021–2024.

Olympialajeissa ollaan poikkeuksellisessa tilanteessa, kun kesä- ja talvilajien olympiadit päättyivät puolen vuoden välein.

Tokion kesäolympialaisten tulos laskettiin koronapandemian takia vielä edellisen strategiakauden menestysseurantaan, jossa Suomi jäi kahden päähän kymmenen olympiamitalin tavoitteesta.

”Tokiossa tuloksemme oli kaksi mitalia ja kuusi pistesijaa, joten tavoitteen saavuttaminen Pariisissa on vähintään realistista. Etenkin, kun kesälajeissa suunta on tällä hetkellä lupaava”, Suomen olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön virkaa tekevä johtaja Leena Paavolainen sanoo tiedotteessa.

Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön perustamisen jälkeen on käyty viidet olympiakisat. Sotšin talvi- ja Rion kesäkisoista yhteistulos oli kuusi mitalia ja 14 pistesijaa. Pyeongchangin talvi- ja Tokion kesäkisat tuottivat yhteensä kahdeksan mitalia ja 20 pistesijaa.

Pekingin tuloksen myötä nousevalla käyrällä pysyminen Pariisin jälkeen on hyvin todennäköistä.

Samanlainen taitekohta on paralympialajeissa. Suomi saavutti Pekingin paralympialaisista neljä mitalia (kaksi kultaa ja kaksi hopeaa), mikä oli paras talvikisojen tulos 20 vuoteen.

Pariisin paralympialaisiin jäi saavutettavaksi kuuden mitalin lisäksi 13 pistesijaa.

Huippu-urheiluyksikkö julkisti maanantaina myös päätökset talvilajien tehostamistuista kaudelle 2022–2023.

Kymmenelle talviolympialajille ja hiihtosuunnistukselle jaettiin kaikkiaan 2,2 miljoonaa euroa ja neljälle talviparalympialajille 73 800 euroa.

Tukipäätöksissä on arvioitu menestysnäkymää paitsi tulevaan talveen myös neljän vuoden päähän, jossa häämöttävät Milano-Cortinan olympiakisat.

”Pekingissä Suomen joukkueen huippumenestyksestä vastasivat jääkiekko ja maastohiihto, kuten ovat suurimmaksi osaksi vastanneet läpi menneen olympiadin. Ne ovat ainoat talvilajit, jotka sijoittuvat kärkilajien tukiohjelmiimme”, Paavolainen sanoo.

Kesällä 2022 jaetaan vielä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät talvilajien urheilija-apurahat, joista Huippu-urheiluyksikön esitys on lähdössä ministeriöön.

Talvilajien tukia tarkastellaan seuraavan kerran keväällä 2023. Kesälajien tehostamistuista päätetään vastaavan prosessin kautta jälleen syksyllä 2022.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut