MM-huumaa ennen ja nyt: kisasankari pääsi tv-viihteen tähdeksi, Kalervo Kummola sai kesken pelin erikoisen anomuksen – Tampereen kisojen suurin tähti voi olla vielä rapakon takana

Hakametsän viimeiseksi jääneessä Leijonien MM-kisapelissä 28.4.2003 oli iloinen meininki kaikilla muilla paitsi vierasjoukkueella.

14.5. 19:00

Maailma muuttuu ja se on enimmäkseen hyvä asia. Tuskin kukaan Suomen ensimmäisissä MM-kisoissa Hakametsässä 1965 käyneistä osasi kuvitella, miltä Tampere ja uusi areena näyttävät 57 vuotta myöhemmin.

Aikalaistarinoiden mukaan kiekkoväki istui aluksi Hakametsän uudessa hallissa hiljaa kuin kirkossa. Kesti tovin ennen kuin Koulukadun kentän meteli hoksasi muuttaa yleisön perässä Hakametsään.

Nokia-areenassa ei tunnelma kohonnut vielä avausviikonloppuna Ilveksen ja Tapparan pudotuspelikamppailujen hurmokseen, mutta eihän vielä ollutkaan ”isoja pelejä”. Saa nähdä, millainen on tunnelma keskiviikkona, kun Leijonat kohtaa Ruotsin. Joko räjähtää?

Maaliskuussa 1965 Suomen ja Ruotsin kamppailu oli suurenmoinen näytelmä. Matti ”Mölli” Keinonen teki kaksi maalia ja Suomi venyi yllätykselliseen tasapeliin 2–2. Väitetään, ettei Keinosella olisi ollut pelin jälkeen mitään mahdollisuutta selvitä kävelystä Hämeenkadulla. Joka kuppilassa olisi ollut sata kiekkofania tarjoamassa ilmaisen ryypyn ”Ruotsin tappajalle”.

Tänä päivänä MM-kisoissa onnistunut maalitykki voi saada NHL-sopimuksen (jos hänellä ei sitä vielä ole). Matti Keinoselle onnistuminen avasi oven tv-viihteen huipulle. Jukka Virtanen ja Matti Kuusela houkuttelivat Keinosen viihdeohjelma Katapulttiin. Se oli oman aikansa Kummeli, jolla oli parhaina päivinä 1,7 miljoonaa katsojaa. Keinonen näytteli Marjatta Leppäsen ja Anna-Liisa Ruotsin kanssa ja ”joutui” laulamaan.

Vuonna 1965 19-vuotias tamperelaismies ryntäsi Itä-Saksa–Norja-ottelussa kaukaloon töhrimään laitamainoksia. Vieläpä niitä ruotsalaisia, jotka olivat maksaneet kaikkein eniten. Kaupallisuutta vastustaneen nuorukaisen taltuttamiseen vaadittiin kolme kentällistä järjestysmiehiä.

Tänä päivänä kisat ovat häpeämättömän kaupalliset. Jääkiekkoliitto rakentaa kisavoittojen varaan tulevat budjettinsa. Liput parhaille paikoille maksavat satoja euroja, hotellien hinnat ovat pilvissä. Taistelu kaupallisuutta vastaan on hävitty aikapäiviä sitten. Kenties hyvä niin.

Vuonna 1982 maailman kaikkien aikojen paras jääkiekkoilija Wayne Gretzky pelasi Kanadan joukkueessa MM-kisoissa Tampereella ja Helsingissä. Gretzky taituroi kisoja edeltäneellä NHL:n runkosarjakaudella ällistyttävät tehot: 92 maalia ja 120 syöttöä, yhteensä 212 pistettä. Kukaan ei ollut ikinä aiemmin yltänyt lähellekään tuollaisia teholukuja.

Suomalaiskaukaloissa supertähti näytti aluksi eksyneeltä. Tehoja ei tullut odotetusti ja media otsikoi Gretzky-juttunsa ”Prinssi muuttui rupisammakoksi”. Lopulta Gretzky löysi tehonsa, teki kymmenessä ottelussa 14 tehopistettä ja voitti MM-kisojen pistepörssin. Kanada jäi kuitenkin pronssille, eikä Gretzkyä nähty enää koskaan pelaamassa MM-kisoissa.

Näiden MM-kisojen suurin tähti saattaa olla vielä rapakon takana. Joukkueet, Suomi mukaan lukien, odottavat yhä täsmävahvistuksia NHL:n pudotuspeleissä jatkosta tippuneista joukkueista.

Vuonna 2003 kotikisoissa Suomen ykkösnimi oli Teemu Selänne. Harmi, ettei Patrik Laine päässyt nyt mukaan. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä millaisen hurmoksen hän olisi saanut aikaan kotikaupungissaan.

Suomen MM-avausta seurasi Nokia-areenassa 11 413 katsojaa ja kisatunnelma oli varsin mainio.

Selänteen ja kumppanien kisat päättyivät 19 vuotta takaperin karuun Ruotsi-tappioon puolivälierässä (7.5.) Helsingissä. Hakametsän viimeiseksi jääneessä Leijonien MM-kisapelissä 28.4.2003 oli kuitenkin iloinen meininki kaikilla muilla paitsi vierasjoukkueella.

Suomi rusensi Slovenian 12–0, ja Slovenian liiton johtaja kävi kesken pelin pyytämässä Kalervo Kummolalta, voisiko Suomi jo lopettaa maalinteon.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut