Ella Junnila uskoo, että kesäkaudella rävähtää – Hallikauden puolivaloilla tehdyt hypyt lupaavat hyvää tamperelaisen mielestä

Tulostaso jäi tasapaksuksi kolmen hyppytreenin rutiinilla. Junnila ja valmentaja Sallinen muotoilevat voimasta ilmavia hyppyjä kevään harjoituskaudella.

Tampereen Pyrinnön korkeushyppytähti Ella Junnila uskoo, että tuleva kesä on hänelle vahva.

4.4. 15:29 | Päivitetty 4.4. 15:50

STT

Korkeushyppääjä Ella Junnila esitteli talven hallikisoissa kovin keskeneräistä työtä. Hän keskittyi syksyn voimaharjoitteluun ja tupsahti tammikuussa kisoihin kolmen hyppyharjoituksen ujolla rutiinilla.

Tulos oli tavallaan odotettu. Hallikauden tulokset jäivät haarukkaan 184–190, mutta kisojen lähempi tarkastelu näyttää valoisammalta. Syksyn harjoittelu paransi voimatasoa, auttoi kestämään entistä tiiviimmän kilpailurytmin ja nosti parhaimmillaan hypyt korkeiksi.

Junnilan parhaat hallikisojen hypyt juorusivat kehityksestä. Ne eivät osuneet niukan hyppyrutiinin takia oikeisiin korkeuksiin, mutta nousivat Junnilan todistuksen mukaan ”tooosi” korkealle esimerkiksi SM-hallikisoissa Kuopiossa.

”Se oli... vietävän korkea hyppy”, Junnila muistelee 188:n ylitystään.

”Eikä se ollut ainoa. Myös 190:n ylitys Banska Bystricassa oli hyvä. Hallikauden ensimmäisissäkin kisoissa oli korkeita ylityksiä neljän askeleen vauhdilla, mutta rutiini puuttui.”

Talven kilpailut päättyivät Madridissa tulokseen 190 ja hieman noloihin pudotuksiin 193:sta sen jälkeen.

”Hypyt olivat korkeita, mutta ponnari, siis tukka, vetäisi riman alas. Oma vika”, Junnila tunnustaa.

Kesäksi hiukset leikataan kisaviritykseen.

Puolivaloilla korkealle

Junnila nielee tuomion tuloksellisesti ”tasapaksusta” hallikaudesta. Hän kuulostaa valoisammalta, kun keskustelu etenee kevääseen.

”Täältä on tulossa tosi hyvää”, Junnilalta karkaa.

Hetken harkittuaan hän päättää, ettei pakita sanojaan.

”Jos hyppään aivan puolivaloilla tuollaisia hyppyjä kuin hallissa tuli, on varmaa, että kesällä tulee paljon parempaa. En aio asettaa itselleni tavoitetta enkä myöskään mitään ylärajaa miettimällä”, paljonko voisin hypätä.

Junnilan valoisat odotukset ovat ilmeiset, kun hän jatkaa arviotaan kesän näkymistä.

”Voi tulla ihan mitä vaan. Toki se vaatii, että harjoituskausi onnistuu.”

Lähiviikot Junnila keskittyy valmentajansa Tuomas Sallisen kanssa hyppytekniikkaan. Voimaharjoittelu jatkuu ylläpitävänä ja tilalle tulee juoksua, loikkia ja hyppyharjoituksia.

”Alamme jalostaa voimaa lajisuoritukseen”, Junnila vahvistaa.

”Ensimmäinen kovempi jakso on jo tehty, ja treenit alkoivat hyvin. Ohjelmassa keskitytään juoksu- ja loikkapuoleen ja varsinkin hyppytekniikkaan.”

Ella Junnila yleisurheilun SM-hallikisoissa Kuopiossa 20. helmikuuta 2022.

Voima suojelee

Hallikauden parhaat hypyt ja hyvin kestänyt voimataso kilpailukauden jälkeen vahvistivat, että kaksikon suunnitelmat pitävät kutinsa.

Suunnitelmat ensi kesän MM- ja EM-kisoihin tehtiin syksyllä Junnilan vahvuudet ja heikkoudet kartoittaen.

Valmennusvastuuseen Jouko Kilven jäljiltä tarttunut Sallinen ja Junnila totesivat heti ankaramman voimaharjoitelun tarpeen. Johtopäätös perustui syksyllä 2020 todettuun välilevyn pullistumaan selässä.

”Keho ei kestänyt tehoja, jotka saan itsestäni irti eikä treenejä, joita nyt pitää tehdä. Totesimme, että kehoa täytyy vahvistaa. Ja silloin vielä 22-vuotiaana oli korkea aika tehdä se, jos voimapuolen haluaa kuntoon.”

Päätökseen liittyy Sallisen ajatus ”voima suojelee”.

”Korkeushyppy on kropalle raju laji. Siinä tulee vääntöjä ja kiertoja, kun nopeaa horisontaalia vauhtia siirretään vertikaaliksi. Se on keholle kovaa”, Junnila jatkaa aiheesta.

Sallisen valmennusajatuksessa voima suojelee urheilijaa, kun lihaksia oppii käyttämään oikein. Tämä taitovaatimus koskee voimaharjoittelun lisäksi yhtä lailla myös vauhdinjuoksua ja hyppysuoritusta.

”Olen esimerkiksi opetellut juoksemaan rauhallisesti”, Junnila selvittää.

”Olen osannut juosta korkeushyppääjäksi ihan hyvin täydellä teholla, mutten rauhallisesti ja rennosti. Nyt olen opetellut käyttämään lihaksia niin, että kaasussa olisi muitakin asentoja kuin on ja off. Se on ollut yksi osa tätä voimanhankintaprosessia. Juoksu ei välttämättä lisää voimaa, mutta olen oppinut käyttämään voimaa oikein.”

Kovuutta ja sitkeyttä

Sivutuotteena Junnila sai kovuutta, jolla hän kestää paremmin kilpailurasituksen. Se kävi ilmi talvella, kun hän saattoi ensi kertaa urallaan kilpailla viikon aikana kolmesti.

Sitkeys edellytti harjoittelua, jossa oli pakko poistua mukavuusalueelta.

”Olin ennen mennyt kaikkiin hyppytreeneihin ihan priimajaloilla. Nyt kehoa totutettiin siihen, että suoritus onnistuu, vaikka jalat tuntuisivat painavilta ja väsyttää”, Junnila paljastaa.

”Se oli minulle tosi vahva oppimiskokemus. Tajusin, että väsyneetkin lihakset suorittavat itse asiassa tosi hyvin. Keholla siis pystyy tekemään entistä enemmän.”

Se vaati kuitenkin tietyllä tapaa hallikauden uhraamisen voimaharjoitteluun.

”Tekniikkaharjoittelu ei mahtunut syksyn ohjelmaan. Se oli tietoinen valinta.”

Juuri hallikauden kynnyksellä Junnila teki kaksi lentävän kahden askeleen ja yhden lentävän neljän askeleen hyppytreenin.

”Niillä mentiin, ja se sitten näkyikin kilpailuissa. Tekniikka parani koko ajan, muttei ehtinyt millään muotoa valmiiksi ennen kuin kausi loppui.”

Harjoittelussa kymmenen ankaramman ja viiden palauttavan päivän rytmitykseen siirtynyt Junnila lähtee neljän viikon etelänleirille Portugaliin 23. huhtikuuta.

Päivitetty 4.4.2022 kello 15.49. Lisätty Junnilan kommentteja aiheesta.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut