Mika Lehtimäellä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin erota

Olympiakomitean hallitusta on vaikea syyttää Mika Lehtimäen valinnasta toiselle kaudelle huippu-urheiluyksikön johtajana.

29.3. 9:58

Tulos tai ulos.

Se on ollut periaatteena, kun suomalaisessa urheilussa on mitattu valmentajien ja valmennusjohdon onnistumista.

Mika Lehtimäki teki Huippu-urheiluyksikön johtajana kahdeksan mitalin tuloksen Pekingin talviolympiakisoissa ja neljä mitalia paralympialaisissa, mutta joutui silti ulos tehtävästään, tosin ryhdikkäästi omasta aloitteestaan.

Omaehtoinen lähtö oli looginen ja odotettu johtopäätös torstaina alkaneelle lähes vainoharhaisella tapahtumaketjulle, joka alkoi, kun Yle uutisoi Lehtimäen työyhteisön naisiin kohdistuneesta epäasiallisesta käyttäytymisestä.

Olisiko Lehtimäki välttynyt erolta, jos julkisuuteen olisikin kerrottu työnantajan ja työntekijän välisestä, tosin ilmeisen epäasiallisesta viestittelystä?

Jo viikonlopun aikana oli selvää, ettei Lehtimäellä ole muuta mahdollisuutta kuin erota, kun hänen sopivuutensa kyseenalaistettiin.

Vitkuttelu olisi pahentanut asiaa ja nakertanut Olympiakomitean puheenjohtajan Jan Vapaavuoren omaa asemaa.

Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen ja Vapaavuori sumplivat Lehtimäelle syksyllä varoituksen hyshys-meiningillä.

Juridisesti asia hoidettiin varmasti, kuten pitikin, mutta se oli kaukana kriisiviestinnän perusteista, kun varoitus paljastui puoli vuotta myöhemmin. Ilman Ylen uutista asia olisi todennäköisesti painettu villaisella.

Olympiakomitean muu puheenjohtajisto – varapuheenjohtajat Sari Multala ja Susanna Rahkamo – tiesi Lehtimäen saamasta varoituksesta, mutta valitsi hänet silti uudelleen tehtävään neljäksi seuraavaksi vuodeksi 1. heinäkuuta 2022 alkaen. Lehtimäen paikasta ei järjestetty julkista hakua.

Olympiakomitean hallitusta on vaikea syyttää asiasta, kun se ei siitä tiennyt eikä sille kerrottu.

Asiaa pohtinut Lehtimäki kertoi erostaan tiedotustilaisuudessa maanantaina Urheilumuseon kokoustiloissa, jonka toisella puolella on museon hienot näyttelytilat uudelleen rakennetulla Olympiastadionilla.

Museolla on haaveena, että se voisi jonain päivänä näyttää kokoelmissaan myös Pekingin mitaleita, kuten Iivo Niskasen ja Leijonien kultamitaleita – niitä mitaleita, joita Lehtimäki oli hankkimassa omalla työpanoksellaan.

Dramaattisten käänteiden ja eron ohella on hyvä muistaa, että Lehtimäki onnistui tehtävässään Huippu-urheiluyksikön johtajana.

Lehtimäen aikana urheilijoille ja valmentajille saatiin säälliset ja ammattimaiset työolot, tuet ja apurahat. Prosessi oli tosin käynnistetty jo aiemmin.

Yksikön tuleva johtaja pääseekin jatkamaan työtään varsin tukevalta näköalapaikalta. Olympiakomitea uusii kesällä muitakin keskeisiä valmennuspestejään, kuten lajiryhmävastaavia.

Lehtimäen tapaus osoitti jälleen kerran sen, kuinka paljon noin vastuullisessa tehtävässä olevalta henkilöltä vaaditaan hyvää pelisilmää ja tilannetajua.

Yöllisten tekstiviestin ajankohta ja sisältö eivät ole sitä, kun tänä päivänä lähes kaikki nostetaan enemmin tai myöhemmin tikun nokkaan.

Olympiakomiteassa on parhaillaan auki myös toinen huippuvirka, jonka täyttö alkaa olla loppusuoralla. Hakuaika päättyi helmikuun lopulla. Toimitusjohtaja Salonen jättää tehtävänsä kesään mennessä.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan yksi vahva nimi Salosen paikalle on entinen poliitikko ja urheiluministeri Antti Kurvisen (kesk) nykyinen valtiosihteeri Tuomo Puumala, 39.

Myös entisen Nuoren Suomen puheenjohtajan ja Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaation Valon ensimmäinen puheenjohtajan (2012) Petter Kilpisen nimi on tiettävästi ollut esillä.

Kilpinen, 58, on herättänyt huomiota väittämällä, että Suomi on pullollaan surkeita johtajia. Hän on tehnyt useita kirjoja johtamisesta.

Toimitusjohtajan valinnasta päättää Olympiakomitean hallitus.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut