Anni Vuohi­joki ja Laura Peippo toivat Suomeen kymmeniä Ukrainasta paenneita – Apua Ukrainaan toimitettavan avustus­paketin kanssa tarjosi yllättäen entinen ulko­ministeri Timo Soini

Olympiaurheilija Anni Vuohijoki ja Laura Peippo veivät Puolaan ukrainalaisille kymmenientuhansien eurojen arvoisen avustustarvikelähetyksen ja toivat Suomeen 55 naista ja lasta.

Liikuntayrittäjä Laura Peippo ja painonnoston olympiaurheilija Anni Vuohijoki kaksi päivää sen jälkeen, kun he olivat saapuneet Suomeen Puolasta avustusmatkalta.

11.3. 20:18

Yli kaksi miljoonaa ukrainalaista on lähtenyt kotimaastaan muualle Eurooppaan pakoon Venäjän hyökkäyssotaa. 55 heistä, lapsia ja naisia, saapui tiistaina Suomeen olympiaurheilija ja lääkäri Anni Vuohijoen ja liikuntayrittäjä Laura Peipon bussin kyydillä.

Se oli suuri teko pienelle ryhmälle, mutta samalla matka herätti avustajissa turhautumisen tunteita. Laura Peippo sanoo kokeneensa jopa raivon tunnetta siitä, että ukrainalaisia pitäisi pystyä auttamaan enemmän ja järjestelmällisemmin.

”Tuli turhautuminen siitä, miten pientä määrää ihmisiä pystyimme auttamaan. Yksi keino muuttaa asioita on puhua matkastamme”, Peippo sanoo.

Laura Peippo ja Anni Vuohijoki matkalla Puolaan.

Kaksikko alkoi suunnitella matkaa toissa viikon sunnuntaina. Viime viikon keskiviikkona suunnitelmat olivat niin pitkällä, että matkaa olisi ollut mahdotonta perua. Viime sunnuntaina he lähtivät matkaan bussilla kuskin ja tulkin kanssa.

Peippo vastasi Suomeen kuljetettavista maastaan pakenevista ja Vuohijoki Ukrainaan vietävistä avustustarvikkeista. Tehtävä oli selkeä, mutta matkan organisoiminen oli hyvin vaikeaa.

”Mistään ei saanut mitään yksiselitteistä tietoa. Yhden tiedonmurusen sai yhdestä paikasta ja toisen toisesta. Ajattelimme, että teemme kaiken niin virallisesti kuin mahdollista, mutta ei ole olemassa minkäänlaisia virallisia ohjeita tällaiseen”, Peippo sanoo.

Vuohijoki kertoo siitä, miten heille selvisi viime viikon torstaina, että he saisivat kuljetettavakseen sadantuhannen euron arvoisen lähetyksen lääke- ja sairaalatarvikkeita.

”Siitä tuli ongelma, että miten hoitaisimme sen turvallisesti perille. Onneksi Timo Soini otti yhteyttä”, Vuohijoki kertoo yllättävästä käänteestä.

”Yritykseeni tulleessa viestissä luki, että tarjoaisin Annille diplomaattiapua.”

Entisen ulkoministerin Timo Soinin (ps/sin) avulla järjestyivät yhteydet suurlähetystöihin, ja lopulta Ukrainan suurlähetystö Suomessa huolehti koko lähetyksestä ja hoiti tarvittavat tullaukset.

”Avustuslähetyksessä oli leikkaussali-instrumentteja, neuloja, katetreja, sidostarpeita, nesteytysnesteitä ja lääkkeitä. Olimme saaneet suurlähetystöltä listan tarpeista”, Vuohijoki sanoo.

Ukrainasta tuli myös muunlaisia toiveita. Peippo kertoo saaneensa yhteyden rintamalla olevaan ukrainalaiseen, joka sanoi, että Ukrainassa tarvittaisiin kipeästi sodassa tarvittavia asepukuja ja suojavarusteita.

Ukrainalainen painonnoston olympiamitalisti Dmytro Tshumak kysyi Vuohijoelta, voisiko tämä tuoda hänelle luotiliivit ja kypärän. Vuohijoki sai lahjoituksena kypärän, joka lähti matkaan rekkakuskin matkassa.

Peippo ja Vuohijoki sopivat, että bussi ei pysähdy menomatkalla mihinkään turvallisuuden takia.

”Meidän bussimme tyhjennettiin Puolassa suoraan ukrainalaiseen rekkaan, joka lähti ajamaan Ukrainaan”, Vuohijoki sanoo.

Laura Peipon ja Anni Vuohijoen bussin kyydissä ollut avustuslähetys lastattiin Puolassa ukrainalaiseen rekkaan, joka lähti välittömästi Ukrainaan.

Avustuslähetyksen luovuttamisen jälkeen he lähtivät hakemaan kyytiin pakolaisia Varsovasta.

He olivat etukäteen ilmoittaneet kaikille kyytiin tuleville, että heidän pitää jotenkin päästä Varsovaan. Peippo oli ollut yhteydessä kaikkiin mukaan tuleviin ihmisiin, ja hänellä oli tiedossa ihmisten nimet ja syntymäajat. Tietoa kyytiin tulevista oli kerätty kymmeniltä tahoilta.

Peipon ja Vuohijoen mukaan pakolaisten tilanne vaikutti osin hyvinkin kaoottiselta Puolassa. Sitä selittänee Ukrainasta pakolaisiksi lähteneiden määrä. Vuohijoen mukaan kyytiin tulevat pakolaiset olivat tapaamispaikalla kaksi tuntia etuajassa.

”Meidän oli pakko syödä ensin ja hoitaa itsemme siihen kuntoon, että pystyimme huolehtimaan muista. Oli aikaa synkkää sulkea ovet, kun ihmiset koputtelivat ikkunoihin lumisateessa”, Vuohijoki sanoo.

Peipon mukaan paikalla oli paljon hätääntyneitä ihmisiä, jotka olivat valmiita tekemään mitä tahansa päästäkseen pois kadulta.

”He antoivat lastensa henkilöpaperit ja sanoivat, että viekää meidät pois täältä. Siellä oli hirveästi ihmisiä, jotka odottivat jotain kyytiä. Kukaan ei päässyt bussiin ennen kuin olimme katsoneet, että passissa on se nimi, joka oli listassani”, Peippo sanoo.

”Se oli aika rajua.”

Lähes kaikilla paluumatkalle mukaan tulleilla oli jokin kontakti Suomeen, esimerkiksi sukulainen, tuttava tai jokin työpaikka valmiina.

”He olivat hirveän pahoillaan, että he ovat vaivaksi meille. Heitä pelotti ja he häpesivät, että he olivat tilanteessa, jossa heitä pitää auttaa”, Peippo sanoo.

”Ihmiset olivat niin väsyneitä, että he eivät heränneet, vaikka päät kolisivat ikkunoihin muhkuraisella tiellä.”

Vuohijoen mukaan seuraavana aamuna ihmiset ottivat heihin enemmän kontaktia. Kunkin kyydissä olleen kanssa käytiin keskustelu siitä, kuka on menossa mihinkin Suomessa. Ihmiset huomasivat, että Peippo ja Vuohijoki huolehtivat heistä.

”He helpottuivat siitä, että heitä ei hylätä”, Peippo sanoo.

Suomessa bussia oli vastassa rajavartio-, tulli- ja poliisihenkilöstöä. Peippo ja Vuohijoki olisivat kaivanneet paikalle myös jotakuta esimerkiksi Maahanmuuttovirastosta kertomaan, mitä mahdollisuuksia pakolaisilla on Suomessa.

Lapset katselivat Tallinnan laivalla merta matkalla Suomeen.

UKRAINASTA paenneille oli järjestynyt Suomesta valmiiksi vastaanottajia, joihin Peippo oli ollut yhteydessä.

”Kerroimme pakolaisille heidän oikeuksistaan, ja muutama sitten sanoi, että he eivät halua lähteä näiden majoitusta tarjonneiden luokse”, Peippo sanoo.

”Me tiedämme nyt kaikkien kyydissämme tulleiden osalta, mihin he ovat menneet. Soitin useimmille majoittajille ja halusin puhua heidän kanssaan.”

Nyt yksi heistä on matkustamassa Peipon mukana tämän kotipaikkakunnalle Kittilään. Vuohijoki taas järjestää oman yrityksensä avulla töitä yhdelle. Peippo ja Vuohijoki aikovat pitää yhteyttä Suomeen tuomiinsa ihmisiin vielä matkan jälkeenkin.

”Tämän reissun jälkeen oman elämän murheilla on aika pieni merkitys. Oman elämän arvot muuttuivat aika rajusti”, Vuohijoki sanoo.

Peipon mukaan he eivät tehneet sen suurempaa urotekoa.

”Nämä ihmiset ovat jättäneet koko elämänsä taakseen, ja heidän veljensä ja puolisonsa ovat sotimassa. Me emme ole sankareita.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut