Entinen joukkuevoimistelija Pihla Kaivo-oja on suomalaisen nyrkkeilyn suurlupaus - Urheilu - Aamulehti

Nyrkkeilijä Pihla Kaivo-ojan kova ja kiireinen kevät käynnistyy parin viikon kuluttua kotikehässä eli Tammer-turnauksessa.

Vahvat jalat kantavat nyrkkeilijää

Aikuisten SM-kulta ja nuorten EM-pronssi kruunasivat tamperelaisen Pihla Kaivo-ojan viime vuoden. Tänä vuonna entinen joukkuevoimistelija opettelee olemaan armollisempi itseään kohtaan.


9.1. 9:00

Aamulehti

Ainakin yhdessä suhteessa Pihla Kaivo-oja, 19, on ainutlaatuinen urheilija. Nimittäin hän on taatusti Pirkanmaalla, Suomessa ja miksei koko maailmassakin ainoa, joka on vaihtanut lajia joukkuevoimistelusta nyrkkeilyyn.

Kaiken lisäksi tamperelaisiskijä on varsin lyhyessä ajassa noussut painoluokkansa Suomen parhaaksi (toinen SM-kulta joulukuussa), ikäluokkansa top kolmoseen Euroopassa (EM-pronssi alle 22-vuotiaissa) ja kuuden joukkoon maailmassa (kuudes sija 18-vuotiaiden MM-kisoissa).

Ei ihme, että Kaivo-ojaa on kutsuttu huippulahjakkuudeksi ja suomalaisen nyrkkeilyn suurlupaukseksi.

Silti: aivan ensimmäiseksi on kysyttävä, että mitä ihmettä? Miksi moinen hyppy estetiikkaa huokuvasta lajista kovien kehäkamppailujen maailmaan?

Päällimmäinen syy lopettaa joukkuevoimistelu olivat – loukkaantumiset. Kaivo-ojalla oli hankaluuksia nilkkojensa kanssa ja hän joutui toistuvasti jättämään kisoja väliin.

”Kyllä sen takia motivaatio laski ja halusin koittaa jotain muuta.”

Ja se muu oli niinkin hellä laji kuin nyrkkeily. Kaivo-oja ehti harrastaa joukkuevoimistelua kahdeksan vuotta Tampereen Työväen Naisvoimistelijoiden Stella-ryhmässä.

”Se oli ihanaa aikaa. Olin henkeen ja vereen voimistelija, enkä olisi halunnut ikinä lopettaa. Joukkue oli mahtava, ja päätös lopettaa oli todella rankka.”

Toisaalta nyrkkeilijänä Kaivo-oja on löytänyt uuden piirteen itsestään.

”Olen huomannut olevani kuitenkin yksilöurheilija. Saan ja voin vain itse vaikuttaa siihen, miten asiat menevät. Se on vain minusta kiinni. Olen niin kilpailuhenkinen, että yksilölaji sopii minulle paremmin.”

Kaivo-ojalle joukkuevoimistelutausta on liki supervoiman kaltainen asia nyrkkeilyssä.

”Vahvat jalat ja ponnistusvoima tulevat sieltä, kun narua hypittiin jokaisessa treenissä. Hyvästä koordinaatiosta ja kehon hallinnasta saan myös kiittää joukkuevoimistelua.”

Nyrkkeilystä on löytynyt myös se joukkue eli Tampereen Voimailuseuran treenikaverit.

”En ole yksin, vaikka kyse on yksilölajeista.”

Nyrkkeilyä ja joukkuevoimistelua yhdistäviä asioita pitää kaivella vähintään kaksi tovia ennen kuin jotain sentään löytyy: Tuomarit arvostavat nyrkkeilyssä hyvää tekniikkaa ja siistejä lyöntejä. Samoin tekniikka on arvossaan myös joukkuevoimistelussa.

Voisitko suositella nyrkkeilyä Mineteille, jos joku heistä kaipaa vaihtelua?

”Todellakin!”

Pihla Kaivo-oja tuli kuutisen vuotta sitten tutustumaan Nääshallin junioriryhmään ja kotiutui välittömästi.

Ei vain hullun lailla

On tavallinen tammikuinen keskiviikkoaamu. Kello on hiukan yli yhdeksän, ja Kaivo-ojan aamutreeni takana. Tunti kovalla tempolla, aluksi lämmittelyä, sitten Nääshallin mäessä juosten tiukkoja vetoja, kuntopallon heittoa ja lopuksi nyrkkeilysäkille kyytiä.

”Olotila on tosi hyvä. Treeni kulkee ja fiilis on hyvä”, Kaivo-oja hymyilee.

Seuraavaksi Kaivo-ojan ohjelmassa on kävely kotiin, ruokaa ja lepoa. Takaisin Nääshallin nyrkkeilysaliin hän palaa puoli neljäksi.

Seuraavana päivänä sama toistuu. Ja sitä seuraavana. Kaivo-oja harjoittelee 9–11 kertaa viikossa. Yksi kerta vie tunnin tai puolitoista.

”Ehdin toki palautua. Sunnuntait ovat täysin lepopäiviä. Ja kropassa sen huomaa, kun menee riittävän ajoissa nukkumaan. Uni on todella tärkeää”, Kaivo-oja vastaa huoleen kovasta treenimäärästä.

Kaivo-ojalle riittävän ajoissa tarkoittaa iltayhdeksää tai viimeistään kymmentä.

Nyrkkeilyä ja sirkusta lapsille

Kuka: 19-vuotias nyrkkeilijä sekä Varalan urheiluopistosta valmistunut liikuntaneuvoja ja personal trainer. Syntyisin Kangasalta, asuu nyt poikaystävänsä kanssa Tampereella.

Seura: Tampereen Voimailuseura.

Valmentaja: Askar Sarsenbajev.

Sarja: Alle 50-kiloiset.

Ottelut: 38 ottelua, 25 voittoa ja 13 tappiota.

Saavutuksia: Aikuisissa kaksi SM-kultaa. Alle 22-vuotiaiden EM-pronssi 2021. Saman ikäluokan MM-kisoissa kuudes 2021.

Entinen laji: Harrasti ennen nyrkkeilyuraansa kahdeksan vuotta joukkuevoimistelua.

Muuta: Ohjaa viikonloppuisin lasten sirkuskerhoa. Suunnittelee omaa liikunta-alan yritystä.

Loppiaisviikko on vielä soveliasta aikaa katsoa menneeseen vuoteen ja miksei myös tulevaan. Vuotta 2021 Kaivo-oja kutsuu ”superkivaksi”. Perusteiden listaus tulee tässä:

1. Muutto Kangasalta Tampereelle Nääshallin lähelle, jotta treenimatka olisi lyhyt.

2. Valmistuminen Varalan urheiluopistosta liikuntaneuvojaksi ja personal traineriksi.

3. Kesällä uran ensimmäinen arvokisamitali alle 22-vuotiaiden EM-kisoista.

4. Saman ikäluokan MM-kisoissa kuudes ja viimein ensiharmituksen jälkeen myös hyvien hetkien näkeminen niissä kisoissa.

5. Siirtyminen aikuisten sarjaan.

Muutakin viime vuoteen mahtui:

”Opin aikatauluttamaan treenaamista ja kiinnittämään huomiota ruokaan ja lepoon, enkä vain harjoittele hullun lailla. Toki sitäkin olen tehnyt.”

Viime vuosi muutti Kaivo-ojaa myös ihmisenä. Muutto omilleen tarkoitti itsenäistymistä.

”Oli pakko aikuistua ja oppia arjen pieniä asioita. Jääkaappi ei olekaan aina täynnä, vaan pitää itse mennä kauppaan.”

Joku saattaa kehään!

Tänä vuonna ensimmäisenä Kaivo-ojaa odottaa Tammer-turnaus tammikuun lopulla.

”Olen junnuna ollut siellä talkoissa. Uskomatonta, että pääsen nyt astumaan kehään. Yleensä olen saattanut ottelijoita kehään, mutta nyt joku saattaa minut. Toivottavasti kotiyleisö pääsee paikalle.”

Muutakin on luvassa: Maaliskuussa taas alle 22-vuotiaiden EM-kisat Kroatiassa, naisten MM-kisat toukokuussa Turkissa ja todennäköisesti myös aikuisten EM-kisat kesällä.

”Kiireinen ja kova kevät on tulossa”, Kaivo-oja sanoo.

Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2022 on kaksi tärkeää kohtaa ylitse muiden. Ensimmäinen on se supervoima eli jalat.

”Tosiaan, vahvuuteni ovat jalat. Haluamme valmentajan kanssa saada ne toimimaan koko matsin ajan. Liikun kehässä jo nyt paljon, pompin päkiöillä edestakaisin.”

Mutta aina voi parantaa. Kenties vielä tärkeämpi kehityskohde on armollisuus itseä kohtaan.

”Käyhän se pääkopalle raskaaksi, jos ja kun aina vain kritisoi itseään. Voisihan sitä olla joskus myös tyytyväinen. Olen todella itsekriittinen. Voittokaan ei maistu, jos suoritus ei ole ollut niin hyvä kuin olisin halunnut.”

Pihla Kaivo-oja treenaa 9–11 kertaa viikossa. Yksi treenikerta kestää 1–1,5 tuntia.

Entäpä nyrkkeily?

Nyrkkeilyn Kaivo-oja löysi isänsä entäpä nyrkkeily -kysymyksen johdattelemana. Sen verran ”sukurasitetta” oli taustalla, että Kaivo-ojan isoisä oli harrastanut nuorena miehenä nyrkkeilyä.

Kaivo-oja lähti kuutisen vuotta sitten tutustumaan Tampereen Voimailuseuran junioriryhmään Nääshallissa ja on edelleen sillä tiellä.

”Heti treenien jälkeen minulla oli niin hyvä fiilis, että tiesin löytäneeni oman juttuni. Nyrkkeily on valtavan monipuolinen laji, eikä siinä ikinä ole valmis. Eikä ikinä ole tylsää, vaan saa treenata kovaa ja pistää itsensä äärirajoille.”

Ensimmäisen virallisen ottelun Kaivo-oja nyrkkeili 6. marraskuuta vuonna 2016 Ruskeasuon liikuntahallissa Helsingissä. Vastassa oli Veera Karlsson ja saaliina debyytistä oli voitto.

”Muistan hämärästi ainakin sen, että olin innoissani, ja tempo ottelussa oli kova.”

Tuosta Ruskeasuon liikuntahallin sunnuntaista on kulunut hieman yli viisi vuotta. Se saa Kaivo-ojan mietteliääksi.

”Tuntuu, että aika on mennyt nopeasti, mutta olen myös kasvanut superpaljon, teinistä aikuiseksi nyrkkeilyn parissa. Se on pitänyt minut poissa kaikista tyhmyyksistä.”

Kaivo-ojan mukaan suurin ero Ruskeasuon liikuntahallin ja loppiaisaaton 2022 nyrkkeilijän välillä on kasvanut itsevarmuus.

”Enää en välitä siitä, jos joku sanoo, että noin pieni tyttö ei voi nyrkkeillä. Nyt vastaan, että todellakin voin, katsokaa minua!”

Vuosi 2040

Entä seuraavat viisi vuotta. Missä Kaivo-oja on silloin?

”Ai kauhea, en ole tuollaista miettinyt. Toivottavasti minulla on käytynä yhdet olympialaiset ja olen valmistautumassa seuraaviin. Olen varma, että nyrkkeilen vielä pitkään.”

Yhtä pitkään kuin esikuva Mira Potkonen, joka päätti uransa Tokioon nelikymppisenä. Saman kaaren toistaessaan Kaivo-ojan viimeiset mahdolliset olympialaiset koittaisivat vuonna 2040.

Kyllä olympialaiset ovat Kaivo-ojan mielessä, mutta vuodelle 2040 hän ei ajatuksia ole uhrannut. Potkoseen sen sijaan on.

”Mira on tuonut salille positiivisuutta ja hyvää energiaa, mutta hän tekee kaiken täysillä. Hän on hyvä esimerkki meille kaikille. Positiivinen asenne vie pitkälle.”

Aikaisemmin hyvin itsekriittinen Pihla Kaivo-oja opettelee olemaan itselleen armollisempi.

Yhtä kaikki, uutta Potkosta Suomi kaipaa ja odottaa. Kaivo-oja voisi olla oikea henkilö siihen hommaan, onhan hänet julistettu nyrkkeilyn huippulupaukseksi. Entäpä jos julistukset nousevat hattuun?

”En ota niistä paineita. Teen omaa juttuani niin kauan kuin nyrkkeily on intohimoni. Olen sen verran jalat maassa -tyyppi, etten ala leijumaan saavutuksillani. Se tulee itsekriittisyydestä. Ja toivotaan, etteivät otsikot nouse hattuun. Siinä tapauksessa minua pitää kopauttaa päähän.”

Vielä yksi asia: mikä mahtaa olla Kaivo-ojan oma arvio siitä, miksi juuri hän on saavuttanut nyrkkeilymenestystä varsin lyhyessä ajassa.

Kaivo-oja hiljenee hetkeksi ennen kuin vastaa.

”Ehkä se on palava intohimo lajia kohtaan. Tykkään aidosti siitä, mitä teen ja se vie eteenpäin. En jaksaisi treenata näin kovaa, jos en tykkäisi. Haluan tulla treeneihin, haluan treenata, haluan herätä aikaisin treenaamaan. Kehä on minulle ihana paikka.”

41. Tammer-turnaus otellaan poikkeuksellisesti 21.–23. tammikuuta Pyynikin palloiluhallissa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut