Suomalaisen rokottamattoman mäkihyppääjän valitus koronatestauksesta aiheutuneista kuluista kumottiin Urheilun oikeusturvalautakunnassa. Lautakunta teki päätöksensä viime torstaina.
Mäkihyppääjä, jonka sukupuolta ei ole kerrottu, valitti lautakuntaan, koska Suomen hiihtoliitto ei maksa ilman täyttä koronarokotussarjaa olevien urheilijoiden jälkitestausta maailmancupin kisojen jälkeen. Kansainvälisen hiihtoliiton ohjeistuksen mukaan rokottamattomien urheilijoiden pitää tehdä tämä jälkikoronatesti.
Suomen hiihtoliiton linjaus on, että se ei maksa testejä, jotka on vältettävissä koronarokotuksella.
Lisäksi mäkihyppääjä koki, että Hiihtoliiton linjaukset pakottavat ottamaan koronarokotuksen. Hänen mielestään kyse on syrjinnästä ja urheilijoiden asettamisesta eriarvoiseen asemaan.
”Siten kysymys oli päätöksestä, joka koski urheilijan arvokilpailuihin valitsematta jättämistä”, mäkihyppääjä toteaa.
Hiihtoliitto toteaa omassa vastauksessaan, että se ei ollut edellyttänyt eikä edes voinut edellyttää, saati pakottaa urheilijoita tai ketään muutakaan ottamaan koronarokotetta.
”Hiihtoliitto oli pelkästään suosittanut koronarokotteen ottamista. Hiihtoliiton päätös ei ollut loukannut valittajan tai kenenkään muun tahon oikeutta koskemattomuuteen”, Hiihtoliitto toteaa vastauksessaan.
Hiihtoliiton mielestä koko asia ei edes kuulu Urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan, mutta lautakunta oli tästä eri mieltä eli sen mielestä mäkihyppääjällä oli valitusoikeus.
Oikeusturvalautakunnan mukaan Hiihtoliiton johtokunnan linjaus jälkitestien kustannusten maksattamisesta rokottamattomilla urheilijoilla ei ole perustuslain tai yhdenvertaisuuslain tai minkään muunkaan lain tai kansainvälisen sopimuksen pakottavien säännösten vastainen. Lautakunnan mukaan päätös ei myöskään ole kohtuuton.
Mäkihyppääjä vetosi myös siihen, että Hiihtoliiton päätös tuli myöhään eli jo kilpailukauden alettua. Lautakunta on tässä kohtaa samaa mieltä, mutta se on selitettävissä Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) vasta lokakuussa antamasta ohjeistuksesta.
”Kysymys on myös pandemiasta, jossa ohjeistukset viruksen leviämisen estämiseksi muuttuvat nopeasti ja ennakoimattomasti”, lautakunta toteaa ratkaisussaan.
”Toisaalta koronapandemian kestettyä jo toista vuotta myös urheilijoiden on tullut ymmärtää, että koronaohjeistukset ja -käytännöt voivat muuttua hyvinkin lähellä yksittäistä kilpailua tai kilpailukautta.”
Koska valitukselle oli perusteltu syy, molemmat osapuolet maksavat omat lautakuntakulunsa.
Maailmancupia tiukemmat vaatimukset ovat helmikuun Pekingin olympialaisissa. Suomen olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen kertoi HS:lle, että rokottamattomia urheilijoita ei voi valita olympialaisiin.
”Yksilö voi tehdä valinnan, että ei tavoittele olympiapaikkaa, kun ei halua koronarokotteita”, Valtonen totesi.
