Kun nyt jo 16. kertaa alkavaa hiihdon maailmancupin bränditapahtumaa Tour de Ski -kiertuetta ideoitiin aikoinaan norjalaisessa saunassa, idealistisena esikuvana toimi –kuten nimikin sanoo – toisen vaativan kestävyyslajin maantiepyöräilyn kuuluisin kilpailu Tour de France eli Ranskan ympäriajo.
Kesän ja talven Toureilla ei ole kovin paljon yhteistä, mutta löytyy sentään joitakin samoja piirteitä.
Molemmissa suurin huomio kiinnittyy luonnollisesti kokonaiskilpailuun. Sekä pyörän satulassa että suksien päällä on lähtöviivalla kuitenkin enintään puoli tusinaa urheilijaa, joilla on realistinen mahdollisuus kokonaiskilpailun voittoon.
Maantiepyöräily on pohjimmiltaan joukkuelaji. Suurissa ympäriajoissa, siis myös Italiassa ja Espanjassa, suurin osa joukkueen urheilijoista on apuajajia, joilla ei ole edes lupaa pyrkiä voittoon.
Hiihto on sentään tässä yhteydessä puhtaasti yksilölaji, mutta siinä voittajaehdokkaat rajaa vähiin fyysinen ulottuvuus.
Kyse on paitsi monipuolisia ominaisuuksia edellyttävästä suorituskyvystä myös kyvystä palautua ja sietää kuormittumista.
Pyöräilyssä suurten ympäriajojen sisällä pyörii muutamia arvostettuja sivukilpailuja, kuten kirimiesten pistekilpailu ja kamppailu ”vuorten kuninkaan” tittelistä.
Tour de Skillekin on kehitetty sprinttereitä suosiva ja välikireihin kannustava pistekilpailu.
”Lähtöviivalla kuitenkin enintään puoli tusinaa urheilijaa, joilla on realistinen mahdollisuus kokonaiskilpailun voittoon.
Mutta sitten ovat erikseen etappivoitot. Pyöräilyn suurissa ympäriajoissa niitä on jaossa 21, ja ne ovat suuressa arvossa. Osa talleista pyrkii pelkästään etappivoittoihin.
Hiihdossa etappivoittoja on tällä kertaa jaossa vain kuusi eli normaalia vähemmän.
Suomalaisittain asetelmat Tour de Skillä ovat olleet jo pidempään sellaiset, että kokonaiskilpailun voittoa ei ole realistista odottaa. Lähinnä sen takia, että sprinteissä ei ole tullut riittävää menestystä.
Virpi Kuitunen (nykyinen Sarasvuo) on ainoa Tourin kokonaisvoittoon yltänyt suomalaishiihtäjä, ja hänen tittelinsä ovat ensimmäiseltä ja kolmannelta kiertueelta eli vuosilta 2007 ja 2009.
Sittemmin kukaan suomalainen ei ole ollut lähelläkään kokonaisvoittoa. Mainioksi Tour-hiihtäjäksi osoittautunut Krista Pärmäkoski on toki ollut parhaimmillaan kakkonen (vuonna 2017), ja hänellä on useita muitakin kärkipään sijoituksia.
Vaikka kaikki parhaat ovat olleet yleensä mukana vain arvokisojen välivuosina, Tour de Ski tarjoaa vuodesta toiseen jännittävää ja loppunousun ansiosta myös eksoottista hiihtoviihdettä.
Jos kaipaa suomalaisittain ilonaiheita, niitä on todennäköisimmin tarjolla etappimenestyksen muodossa. Etappivoittoja onkin tullut silloin tällöin myös Kuitusen huippuvuosien jälkeen.
Esimerkiksi toisena kilpailupäivänä keskiviikkona Sveitsin Lenzerheidessa hiihdetään naisten 10 ja miesten 15 kilometriä perinteisellä ja väliaikalähdöllä. Se on lähtökohtaisesti parhaiten sopiva etappi ainakin Pärmäkoskelle sekä Kerttu ja Iivo Niskaselle.
