Aamulehti, Espoo
Suomen miesten salibandymaajoukkue vaikuttaa luottavan hyväksi havaittuihin ratkaisuihin. Kun Helsingissä viimeksi pelattiin miesten MM-kisat 2010, Suomen joukkue piti majaansa Hanasaaressa Espoon puolella. Kun joukkue majoittui torstaina tämän kertaisia kisoja varten, oli osoite ja hotelli sama.
”Tämä on kuin toinen koti. Täällä saa olla rauhassa ja täältä on sopiva matka pelipaikalle”, päävalmentaja Petteri Nykky sanoo hotellin aulan lähettyvillä.
Hotelli on meren ympäröimä. Kolme joutsenta viettää aikaansa lähes jäätyneessä vedessä. Helsingin jäähalliin ja areenalle on vain 20 minuutin matka. Siellä Suomi aikoo toistaa 11 vuoden takaisen temppunsa ja juhlia maailmanmestaruutta.
”Olin siellä paikan päällä katsomassa. Tunnelma jäi mieleen. Se on aina kytenyt omassa päässä, että se tunnelma olisi hienoa päästä kokemaan. Näitä kisoja olen odottanut vaikka kuinka kauan”, hyökkääjä Sami Johansson sanoo.
Johansson on yksi joukkueen tamperelaisvahvistuksista. Classic-pelaajia on tälläkin kertaa puolet ryhmästä. Yksi tamperelaistähti joutui kuitenkin vetäytymään, kun huippupuolustaja Krister Savonen ei toipunut aivotärähdyksestä pelikuntoon.
”Savonen on minun tosi hyvä ystävä ja olemme pelanneet 11-vuotiaasta asti samassa joukkueessa. Se sattuu, että niin hyvä ystävä ja pelimies joutuu jäämään pois. Hänellekin oli iso tavoite olla täällä kisoissa”, kapteeni Nico Salo kertoo. ”Varmasti pidämme hänet jotenkin tässä matkassa mukana. Hän on ollut iso osa joukkuetta viime vuodet.”
Petteri Nykyllä on joka tapauksessa heittää kentälle valmiita koostumuksia Classicista. Viime vuosien ykkösvitja on ollut Eemeli Salin–Salo–Johansson ja niin varmasti on tälläkin kertaa.
”Maaotteluissa on tärkeää, että löytyy nopeasti yhteinen sävel ja tietää, missä kaveri menee. Tilaa ja aikaa on vähemmän kuin liigaotteluissa, joten se korostuu, että ratkaisut voi tehdä mahdollisimman nopeasti”, Johansson sanoo.
Eikö ole jo tylsää nähdä samat naamat seura- ja maajoukkueessa?
”Onhan täällä paljon muitakin. Täällä ei kukaan mieti, kuinka paljon on pelaajia mistäkin seurasta. Olemme edustamassa Suomea, ja se on kaikille ykkösjuttu”, Johansson kertoo.
Melkoisia veivejä
MM-turnaus alkaa tiukalla rypistyksellä, kun vastaan tulevat Tanska (perjantaina klo 18.30), Ruotsi (lauantaina klo 18.55) ja Latvia (sunnuntaina klo 15) peräkkäisinä päivinä.
”Meillä on ollut vähän rikkonainen syksy ja pelaajilla ollut loukkaantumisia. Viimeksi meillä oli nämä viisikot kasassa melkeinpä kolme vuotta sitten Prahan kisoissa. Vastustajilla ei ole käryä, mitä odottaa meiltä”, Salo tokaisee. Hän itsekin paranteli syksyn aikana jalan rasitusvammaa.
Päävastustaja Ruotsi voitti Suomen kolmesti putkeen syksyllä.
Mitalipeleissä ratkaisu saatetaan hyvinkin nähdä voittomaalikisassa. Käynnissä olevissa naisten MM-kisoissa on ennätetty nähdä jos jonkinlaisia veivejä. Nykysäännöt sallivat pallon liikuttamisen taaksepäin rangaistuslaukauksen aikana.
Puolan vasta 15-vuotias Maja Helman veivasi melkoisen maalin Venäjää vastaan ensimmäisellä pudotuspelikierroksella. Hän nappasi pallon mailan kärkeen kiinni ja kieputti pelivälinettä ilmassa aikansa ennen kuin ohitti maalivahdin.
Muitakin veivauksia on nähty:
”En ole veivien fani. Ne ovat aika huijausrankkareita. Ei olisi huonoa, jos meiltäkin löytyisi joku sellainen, mutta ehkä me luotamme perinteisiin rankkareihin”, Nico Salo kertoo.
Hän nimeää Suomen joukkueen yhdeksi rankkaritaituriksi Sami Johanssonin.
”Minun pankista ei tuollaisia ilmaveivejä löydy, mutta ei minulla mitään niitä vastaan ole. Hienoa, että taitoa saa käyttää. Toki olen kuullut, että maalivahdeilla ei ole tuollaisia vastaan oikein mitään mahdollisuuksia”, Johansson sanoo.
Oletko itse harjoitellut moisia?
”En ole. Jätetään ne veivit veivejä osaaville. Pyrin pitämään omat rankkarit kohtuullisen simppelinä.”