Ruotsissa ihmetellään Suomen nousua salibandyn ykkösmaaksi - Urheilu - Aamulehti

Suomen pelaajat juhlivat MM-kultaa vuonna 2016 Riiassa. Ruotsi kaatui rangaistuslaukauskisan jälkeen.

Voittaako Suomi taas MM-kultaa?

Perttu Kytöhonka työskenteli ruotsalaisen urheilun ytimessä ja yllättyi näkemästään: Suomi on monissa ratkaisevissa asioissa paljon naapuriaan fiksumpi.


3.12.2021 10:00

Ruotsi on salibandyn koti ja emämaa.

Ruotsissa salibandylla on eniten harrastajia ja lajin urheilullinen taso on laajin. Rahaakin on ruotsalaisilla seuroilla enemmän käytettävissään kuin esimerkiksi Suomessa.

Kentällä Ruotsi ei ole kuitenkaan ylivoimainen. Päinvastoin.

Seurajoukkueiden EM-turnauksessa Champions Cupissa ruotsalaiset ovat olleet niskan päällä, mutta maajoukkueissa Suomen miehet ovat heiluttaneet 2000-luvulla tahtipuikkoa.

Kuudessa viimeisimmässä MM-turnauksessa Suomi on voittanut MM-kultaa neljästi. Vuosien 2008 ja 2010 MM-kisoissa Suomi vei voiton Mika Kohosen ja kumppaneiden johdolla.

Vuonna 2012 Suomi koki murskatappion, mutta kaksi vuotta myöhemmin Ruotsi voitti Göteborgin MM-finaalin vain maalilla, vaikka ottelun piti olla joukkueelle läpihuutojuttu. Suomi kumosi Ruotsin materiaaliedun sen kotikentällä muilla avuilla.

Lue lisää: Vielä vuoden alussa MM-kotikisat olivat Eetu Sikkiselle kaukainen haave – ”Ei minua napattu sinne pistepörssiä voittamaan”

Sitten mestari vaihtui.

Vuonna 2016 Latvian MM-kisoissa Suomi kaatoi Ruotsin rangaistuslaukauksilla. Kaksi vuotta myöhemmin Prahassa Suomi juhli MM-kultaa hallitun 6–3-voiton jälkeen.

Kaiken lisäksi Suomi on mestarisuosikki perjantaina Helsingissä alkavissa MM-kisoissa.

Viekö Suomi kolmannen mestaruuden putkeen?

Asiaa kummastellaan Ruotsissakin. Paikallisen Innebandymagazinet-lehden toimittaja Peter Lindsjöös huomautti, että Ruotsin edellisestä mestaruudesta on jo yli 2 500 päivää. Se on maailman parhaalle salibandymaalle ikuisuus, hän parahti.

Miten Suomen dominanssi on ollut mahdollista? Kysymykseen osaa vastata Suomessa ehkä parhaiten TPS:n urheilujohtaja Perttu Kytöhonka.

Kytöhonka työskenteli kaksi vuotta Ruotsin salibandyn ytimessä. Ilman koronaepidemiaa hän olisi hiljentynyt vuosi sitten kuuntelemaan Hartwall-areenalla MM-turnauksen ratkaisuotteluissa Du gamla, du friaa Ruotsin valmentajana.

Ruotsin salibandyliitto värväsi Kytöhongan miesten maajoukkueen valmennustiimiin sinikeltaisten kannalta katastrofiin päättyneiden vuoden 2018 MM-kisojen jälkeen. Rekrytointi oli ehkä yllätys mutta Ruotsin vinkkelistä looginen veto.

Kytöhonka oli jo salibandyn ammatti­valmentaja, joskin vielä melko tuntematon nimi. Prahan MM-turnauksessa hän työskenteli Latvian valmennusryhmässä ja tutustui Ruotsin päävalmentajaan Mikael Hilliin, joka halusi Kytöhongan mukaan Helsingin vuoden 2020 MM-turnaukseen.

Tarkoituksena oli, että Kytöhonka tuo Ruotsin joukkueeseen suomalaista ajatusmallia ja avaa suomalaisen pelitavan vahvuuksia.

”Tykkäsin heidän ideastaan”, Kytöhonka sanoo.

”Ruotsalaisetkin ajattelivat, että Suomen voittokulku ei ollut sattumaa.”

Perttu Kytöhonka työskenteli kaksi vuotta Ruotsin salibandymaajoukkueen apuvalmentajana.

Kytöhonka aloitti Ruotsin valmennus­ryhmässä scoutin eli kykyjenetsijän roolissa. Hän sai kuitenkin heti paljon vastuuta lajiharjoittelusta apuvalmentaja Andreas Lundmarkin kanssa.

”Ruotsalaisetkin ajattelivat, että Suomen voittokulku ei ollut sattumaa. He halusivat ulkopuolisen, eri kuplasta tulevan näkemyksen siitä, mikä heidän haasteensa oli.”

Lue lisää: Maalipörssin kärki hioi rannelaukauksensa huippuunsa yksin Lopen pihatiellä, kun pihapeliseuraa ei aina ollut – rentous on tehnyt Ville Lastikasta salibandyliigan kuumimman maalitykin

Miksi Suomi on sitten ollut viime vuosina miesten salibandyssa maajoukkuetasolla parempi, vaikka Ruotsilla on lähtökohtaisesti laadukkaampi joukkue?

Ensimmäisenä Kytöhonka toteaa, että tämäkin keskustelu voisi olla erilainen, jos Suomen maalivahti Eero Kosonen ei olisi ollut vuoden 2018 MM-finaalissa lähes ohittamaton.

”Mutta Suomi on ollut sattuman yläpuolella. Ei se täysin sattumaa ole, että peli on kääntynyt tiukoissa tilanteissa Suomelle.”

Kytöhonka löytää Suomen menestykseen monta syytä. Suomen sali­bandy­liitto on kehittänyt huippu-urheilua maa­joukkue­tasolla Ruotsia järjestelmällisemmin. Suomi on vienyt salibandyn systeemitasolla Ruotsia pidemmälle.

”Oma hypoteesini on, että Suomi on luonut tämän hetken parhaiten toimivan järjestelmän. Täällä on maajoukkuetiet sekä pelaajien ja valmentajien vahva seuranta- ja kehitysjärjestelmä. Se selittää myös Ruotsin poikien jäämistä jälkeen. He ovat voittaneet viimeksi MM-kultaa 19-vuotiaissa vuonna 2013.”

Lue lisää: Classicin Juha Kivilehto on ollut ”liian vanha jo kymmenen vuotta”, mutta tavoittelee joulukuussa jo viidettä maailmanmestaruuttaan

Perttu Kytöhonka

42-vuotias.

TPS Salibandyn urheilujohtaja.

Kasvatustieteen ylioppilas.

Salibandyn ammattilaisena vuodesta 2006 lähtien.

Työskennellyt TPS:n, FBC Turun, Lappeenrannan NST:n ja Unihockey Luzernin päävalmentajana.

Latvian maajoukkueen apuvalmentaja 2017–2018, Ruotsin apuvalmentaja 2019–2020.

Toimii Helsingin MM-kisoissa Ylen asiantuntijana.

Voi myös tulla yllätyksenä, että Suomen maajoukkueen resurssit ovat olleet suuremmat kuin lajin emämaassa. Lisäksi Suomi testaa pelaajiensa fysiikkaa enemmän kuin Ruotsi – ja niin edelleen.

”Suomi on tekemisessään tehokas. Suomella on myös enemmän ja pidempiä leirejä, on oma valmennuskeskus Eerikkilässä, isommat staffit maajoukkueessa”, Kytöhonka sanoo.

Lisäksi Suomi on ymmärtänyt salibandyssakin joukkuepelin voiman. Sen avulla suomalaiset kompensoivat omia puutteitaan esimerkiksi yksilötaidossa.

”Ruotsin säbässä on ehkä ollut ajatus, että he ovat maailman parhaita riippumatta siitä, mitä muut tekevät. Ehkä Ruotsissa ei nöyrrytty ajoissa katsomaan ympärille.”

Suomi, Sveitsi ja Tšekki ovat ajaneet Ruotsia kiinni, ja Suomi on mennyt ohikin. Siihen ei ole yksittäistä syytä, vaan moni pienempi asiaa puhuu Suomen puolesta.

Ruotsi on Kytöhongan mukaan edelleen vahvempi esimerkiksi maalintekovoimassa.

”Pelissä on hetkiä, jolloin pallo ei ole oikein kenelläkään, ja niissä Ruotsi on maailman paras joukkue.”

”Mitä on yksilötaito? Viime vuosina Suomi on ollut taitavampi toimija, kun on menty tiukkoihin peleihin.”

Kupittaan palloiluhalli on TPS:n urheilupäällikölle Perttu Kytöhongalle tärkeä paikka.

Myös itsevarmuus on ruotsalaisen salibandyn tavaramerkki.

Entä mikä on yksilötaidon merkitys? Ruotsia on pidetty perinteisesti taitojoukkueena.

”Mitä on yksilötaito? Viime vuosina Suomi on ollut taitavampi toimija, kun on menty tiukkoihin peleihin”, Kytöhonka vertaa.

Lue lisää: Krister Savonen joutuu jättämään MM-kisat väliin – ”Ei viitsi lähteä terveyden kanssa leikkimään”

Ruotsalainen salibandy on perinteisesti ollut vauhdikasta ja virtaavaa. Suomi on pystynyt muuttamaan huippupelien luonnetta kehittämällä omaa maalinestopeliään.

Arvokisojen ratkaisuotteluista on tullut pikemminkin yhden maalin otteluita.

”Se on luontaista suomalaiselle palloillulle. Ei pelkästään puolusteta vaan ollaan pallollisena fiksuja. Tositilanteessa se on toiminut viime vuosina Ruotsin omaa juttua paremmin”, Kytöhonka arvioi.

Suomen pelitapaa on osaltaan tukenut kotimainen liiga, jossa kamppailupelaaminen on arvossaan.

”Kansainvälisissä peleissä sallitaan enemmän vääntöä ja jopa roikkumista. Suomen pelitapa hyydyttää ruotsin kärkipelaajia.”

Suomen ehkä perustavin vahvuus on joukkueen resilienssi. Suomi on henkisesti ja pelitavaltaan joustava.

Suomen pelaajat osaavat ratkoa ongelmia paremmin kuin ruotsalaiset, Kytöhonka arvioi. Henrik Dettmannin, Erkka Westerlundin ja Petteri Nykyn tapaa antaa pelaajille paljon vastuuta näyttää toimivan myös salibandyssa.

Tämän ulottuvuuden puute tuli Kytöhongalle Ruotsissa yllätyksenä.

”Stereotypia on, että ruotsalaiset keskustelevat ja jakavat vastuuta. Mutta ennen Mikael Hillin aikaa maajoukkueen peli­kulttuuri oli hyvin valmentaja­vetoinen. Se taas saattoi johtaa siihen, että ongelma­tilanteissa pelaajat tuijottivat seiniä ja valmentajia ja ihmettelivät, että mitäs nyt tehdään.”

Hillin edeltäjän Jan-Erik Vaaran aikana Ruotsilla saattoi olla parikymmentä erilaista kuviota koripallon tapaan eri tilanteisiin.

”Emme halunneet sellaista, koska emme uskoneet, että se olisi toiminut optimaalisesti MM-kisojen finaalissa Suomea vastaan. Haimme erilaista peliotetta ja johtamisotetta. Kokeneemmille pelaajille se saattoi olla tosi iso muutos, pois mukavuusalueelta.”

Kytöhonka ei päässyt testaamaan, miten Ruotsin peli suomalaisilla mausteilla olisi Helsingin MM-turnauksessa lopulta toiminut.

Kun koronaepidemia siirsi MM-turnausta vuodella, Ruotsin salibandyliitto päätti vaihtaa koko valmennustiimin ja aloittaa jo omiin kotikisoihin tähtäävän projektin. Ruotsi tulee Helsinkiin Niklas Nordénin ja Thomas Brottmanin valmennuksessa. Heidän sopimuksensa yltää vuoteen 2024 eli sisältää kolmet kisat.

”Mielelläni olisin seissyt Hartwall-areenalla Ruotsin vaihtoaitiossa Ruotsin pikee­paidassa”, Kytöhonka tunnelmoi.

”Mutta nyt kävi näin, enkä sitä enää harmittele.”

”Uskon, että Suomella on koossa paras Petteri Nykyn peli-identiteetin joukkue.”

Suomi juhli MM-kultaa myös vuoden 2018 MM-kisoissa Prahassa.

Kytöhonka arvioi, että Suomi on koti­kisoissaan suosikki mutta MM-turnauksessa voi käydä kuinka vain. Helpolla Suomi ei kolmatta perättäistä mestaruuttaan saa.

”Ruotsi on sysännyt naiivia ja ylioptimistista pelitapaa syrjään. He ovat menneet pragmaattiseen suuntaan, ottaneet hyviä steppejä.”

Kytöhongan mukaan Ruotsi on laskenut karvaustaan ja malttaa puolustaa alhaalla pidempään. Uutta Ruotsin joukkueessa on myös aiempaa selkeämpi roolitus.

”Kolmoskenttä on epäruotsalainen suoraviivainen rouhijakenttä. Suomessa puhuttiin, että koskaan aiemmin ei ole nähty noin huonoja pelaajia Ruotsin maa­joukkueessa.”

MM-turnaukseen valmistavissa maaotteluissa rouhijakenttä selvisi Suomea vastaan hyvin. ”Se prässää korkealta, tulee iholle ja ajaa kohti maalia.”

Ainakin toistaiseksi takana ovat joka tapauksessa ajat, jolloin Ruotsin pelaaja­materiaali oli huomattavasti parempi kuin Suomen.

Kytöhongan mukaan Suomella voisi olla 25–30 urheilijaa, jotka pystyisivät pelaamaan Ruotsia vastaan.

”Uskon, että Suomella on koossa paras Petteri Nykyn peli-identiteetin joukkue”, hän sanoo viitaten muutamiin valintoihin.

”Suomella riittää todella hyviä pelaajia esimerkiksi oikeaan laitaan. Uskon, että ulkopuolelle jääneet Joona Rantala ja Miko Kailiala olisivat mahtuneet Ruotsin MM-ryhmään, jopa kärkiketjuihin.”

Salibandyn miesten MM-kisat 3.–11. joulukuuta Helsingissä. Perjantaina Suomi kohtaa Tanskan avausottelussaan kello 18.30.

Suomen joukkue

Maalivahdit: Joonas Kaltiainen (Espoo Oilers), Lassi Toriseva (Tampereen Classic).

Puolustajat: Jonne Junkkarinen (Jyväskylän Happee), Juha Kivilehto (Classic), Janne Lamminen (Classic), Mikko Leikkanen (Classic), Lauri Stenfors (TPS), Tatu Väänänen (SV Wiler-Ersigen).

Hyökkääjät: Mikko Hautaniemi (TPS), Oskari Heikkilä (Classic), Sami Johansson (Classic), Justus Kainulainen (Oilers), Rasmus Kainulainen (Oilers), Peter Kotilainen (Happee), Ville Lastikka (Classic), Joonas Pylsy (SV Wiler-Ersigen), Eemeli Salin (Classic), Nico Salo (Classic), Eetu Sikkinen (Classic).

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut