Mies joka palkkasi maailman parhaan valmentajan - Urheilu - Aamulehti

Mies joka palkkasi maailman parhaan valmentajan

Jukka Uunila ja Tapani Ilkka olivat ennakkoluulottomia ja idearikkaita urheiluvaikuttajia. Uunilan neronleimaus nosti kestävyysjuoksumme pohjilta maailman huipulle. Ilkan vaikutus ulottui myös jääkiekkoon. Hän oli merkittävä tekijä, kun Tappara nousi dynastiaksi 1970-luvulla, kirjoittaa Tapani Salo.

23.11. 19:52

Suomalainen urheilu menetti parin päivän aikana kaksi suurmiestä, kun lauantaina Tapani Ilkka, 80, ja maanantaina Jukka Uunila, 98, nukkuivat pois.

Miesten vaikutus suomalaiseen urheiluun oli valtava.

Uunila sai liikanimen ”Urheilun Kekkonen”. Se kuvaa hyvin 1923 Oulussa syntyneen miehen tekoja ja saavutuksia sekä myös urheilujohtajauran pituutta. Uunila oli Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja 1965-1974, Suomen olympiakomitean puheenjohtaja 1969-1984, SVUL:n puheenjohtaja 1982-1993 (varapuheenjohtaja 1961-1981).

Uunilan kenties kuuluisin peliliike oli uusiseelantilaisen Arthur Lydiardin pestaaminen alamaihin vajonneen kestävyysjuoksun pelastajaksi 1967.

Lydiard oli kestävyysjuoksun kiistaton guru, kun Uunila hänet Suomeen hommasi. Tarinan mukaan Lydiard pani Suomen parhaat juoksijat kiertämään Kuortaneenjärven ympäri ensimmäisellä yhteisleirillä. Matka oli 32 kilometriä ja vain kaksi juoksijaa tuli maaliin ennen 46-vuotiasta Lydiardia. Siitä uusiseelantilainen hoksasi haasteen suuruuden.

Lydiardin ideologia oli yksinkertainen: juoksijaksi tullaan juoksemalla (vähintään) 100 mailia – 160 kilometriä – viikossa.

Hän viipyi Suomessa vain pari vuotta, mutta työn jälki alkoi näkyä 1970-luvulla, kun ensin Juha Väätäinen voitti kaksi EM-kultaa Helsingissä 1971 ja vuotta myöhemmin Lasse Viren olympiakultaa kympillä ja vitosella Münchenissä. Lisäksi vielä Pekka Vasala kirmasi voittajaksi Münchenin 1500 metrillä.

Uunila oli ennakkoluuloton visioija. Kun kestävyysjuoksu piti saada nousuun, nostajaksi pestattiin maailman paras valmentaja. Uunilan ennakkoluulottomuudesta syntyi myös stipendijärjestelmä urheilijoille. Idea tuntui ensi alkuun oudolta: urheilijat saisivat (avoimesti) rahaa urheilemisesta.

Yksi Uunilan ajamista asioista oli voimavarojen keskittäminen olympialajeihin. Hänen mielestään Suomen kaltaisen pienen maan ei ole järkevää ahnehtia menestystä kaikissa mahdollisissa lajeissa. Tätä ajatusta hän ei kuitenkaan saanut vietyä läpi.

Uunilaa ja Ilkkaa yhdisti 400 metrin aitajuoksu. Se oli molempien bravuurimatka aktiiviaikoinaan. Uunila oli kansallisen tason juoksija, Ilkka saavutti parhaimmillaan SM-pronssia pitkissä aidoissa ja viestissä.

Valmentajana Ilkan kovin saavutus oli Riitta Salinin luotsaaminen Euroopan mestariksi aidattomalla ratakierroksella 1974.

Ilkka oli ennen kaikkea yleisurheilumies, mutta hän oli myös Kalevi Nummisen apuna tekemässä Tapparasta 1970-luvun menestysjoukkuetta. Ilkka, Numminen ja Antti Lanamäki rakensivat kirvesrinnoille rautaisen kuntopohjan, ja Tappara jyskytti mestariksi 1975, 1977 ja 1979.

Ilkka toimi Suomen olympiakomitean johtajana 1988-2004. Suomi saavutti tuon jakson aikana 47 olympiamitalia.

Ilkka oli oman aikansa Lauri ”Tahko” Pihkala, energinen ideoija. Vierumäen urheiluopiston muokkaaminen moderniksi urheilun ja vapaa-ajan keskukseksi oli yksi Ilkan ideamyllyn helmistä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut