Jääkiekon ja jalkapallon pääsarjat kärsivät syksyn yleisökadosta, mutta uskovat parempaan tulevaisuuteen - Urheilu - Aamulehti

Jääkiekon ja jalkapallon pääsarjat kärsivät syksyn yleisökadosta, mutta uskovat parempaan tulevaisuuteen – Näin alkukauden yleisömäärät vertautuvat aiempaan

Miesten palloilupääsarjoista Korisliigan yleisömäärät ovat pysyneet kahden vuoden takaisella tasolla. Naisten talvipalloilusarjoista naisten lentopalloliigalla on isoin yleisökeskiarvo alkukaudesta tarkastelluista sarjoista.

Jalkapallon jatkosarjoissa on ollut yleisökato. Suurin yleisömäärä jatkosarjoissa on ollut Ilves–HJK-pelissä 16.10., 2 284 katsojaa.

19.10. 17:55

STT

Koronapandemia runteli reilun puolentoista vuoden ajan urakalla suomalaista urheilukenttää, kunnes tilanne viimein helpotti lokakuun alussa – ainakin yleisörajoitusten osalta. Syksyn palloilusarjojen yleisövertailu osoittaa, ettei suomalaisyleisö ole unohtanut liveurheilua, mutta varsinkin miesten jääkiekkoliiga ja jalkapalloliiga kärsivät reilusta yleisökadosta.

Miesten jääkiekkoliigaa on pelattu tällä kaudella 99 ottelua noin 3 066 katsojan yleisökeskiarvolla. Kaksi vuotta sitten, ennen korona-aikaa, samainen otteluotos keräsi lehtereille keskimäärin reilut 4 100 katsojaa.

Lokakuussa etenkin HIFK on vetänyt kotihalliinsa yleisöä mainiosti ja puhkaissut jo kahdessa ottelussaan 7 000 katsojan rajan. Vastapainona Mikkelissä, Porissa ja Lahdessa on jääty joissain otteluissa alle 2 000:een silmäpariin.

”Parempaan päin olemme menossa. Syyskuussa oli tietysti vielä rajoituksia, ja nyt lokakuu on ollut aavistuksen parempi. Normaalitilanteeseen verrattuna meiltä puuttuu yleisömääristä vielä 20–25 pinnaa”, Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi kertoi.

Kallioniemi arvioi, että kiekkopelien satunnaiskatsojat eivät olet löytäneet samalla tavalla takaisin halleihin kuin koronapandemiaa edeltävänä aikana.

”Meillä on ollut hienoja, onnistuneita tapahtumia ja peli on ollut hyvää. Toivottavasti sana taas leviää niiden toimesta, jotka ovat käyneet matseissa. Urheilu on parasta paikan päällä.”

Miesten jääkiekkoliigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi näkee, että parempaa kohti ollaan menossa. Kuva otetu syyskuussa 2021.

"Puhtaalta pöydältä"

Lokakuisista palloilusarjoista murheellisin tilanne on miesten jalkapalloliigalla, jos loppusarjojen yleisölukuja vertaa kahden vuoden takaisiin lukemiin. Mestaruussarjan kuuden ottelun yleisökeskiarvo on noin 1  612 katsojaa ja haastajasarjan vastaava lukema 702 katsojaa. Kaksi vuotta sitten mestaruussarjan yleisökeskiarvo oli noin 3  466 katsojaa.

Tänä vuonna loppusarjoissa on pelattu vain yksi yli 2  000 katsojan ottelu (Ilves–HJK viime lauantaina), mutta mestaruussarjan päätöskierroksen mahdolliseen ratkaisuotteluun KuPS–HJK odotetaan loppuunmyytyä stadionia.

”Normaalitilanteeseen nähden olemme nyt huomattavasti perässä. Keväällä, kun rajoitteet tulivat päälle, jouduimme typistämään pienimuotoisesti sarjaa ja pudotimme eurolopputurnauksen pois. Monien sijoitusten osalta jännitysmomentti putosi pois. Jos olisimme pystyneet pelaamaan täysimittaisen kauden, sijoilta 7–8 pystyisi vielä nousemaan Eurooppaan asti”, miesten jalkapalloliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa kommentoi.

Miesten jalkapalloliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa toivoo, että ensi kausi päästäisiin jo menemään normaalisti. Kuva otettu tammikuussa 2020.

Euroturnauksen poistuminen näkyi räikeästi haastajasarjan avauskierroksella, kun ilman panoksia pelaava Honka isännöi IFK Mariehamnia vain 265 katsojan edessä. Myös mestaruussarjan avauskierroksella nähtiin vaatimattomia yleisömääriä, sillä esimerkiksi mitalitaiston kannalta merkittävä HJK–SJK keräsi Töölöön 1  017 katsojaa.

”Tätä kautta on tämä reilu viikko jäljellä. Toivomme, että tilanne normalisoituisi huomattavasti ja pystyisimme lähtemään ensi kauteen puhtaalta pöydältä”, Marjamaa sanoi.

Salibandyliiga uskoo tuotteeseensa

Miesten palloilusarjoista Korisliiga on pystynyt pitämään kiinni katsojistaan parhaiten. Täksi kaudeksi nimekkäitä paluumuuttajia saaneen liigan yleisökeskiarvo oli ennen tiistai-iltaa reilut 820, eikä eroa juurikaan ole kauden 2019–20 yleisökeskiarvoon.

Miesten salibandyliigassa pudotus on ollut alkukaudella huomattavasti suurempi, sillä alkukauden yleisökeskiarvo on reilut 420. Koronapandemiaa edeltäneinä kausina miesten salibandyliigan runkosarjaa pelattiin keskimäärin yli 600 katsojan edessä.

Salibandyn pääsarjojen F-liigan toimitusjohtajan Kimmo Nurmisen mukaan joukkueiden yleisömäärissä on selviä alueellisia eroja.

”Suurissa kaupungeissa kuten Helsingissä, Turussa ja Espoossa on jääty keskimäärin hieman enemmän katsojakeskiarvosta. Johtuuko se sitten kuluttajien tavoista käyttää vapaa-aikaa eri tavalla koronan jälkeen? En usko, että tämä suoranaisesti johtuu siitä, että tuotteemme ei olisi niin kiinnostava kuin ennen koronaa. Seurat pyrkivät parhaimpaansa omilla markkina-alueillaan”, Nurminen sanoi.

Lentopallo pitänyt pintansa

Miesten lentopalloliigan yleisö on löytänyt katsomoihin lähes samalla tahdilla kuin kaudella 2019–20. Koronaa edeltävällä kaudella sarjan yleisökeskiarvo oli noin 526, nyt lähes 460.

Naisten pääsarjoista naisten lentopalloliiga on summannut alkukaudella noin 300 katsojan yleisökeskiarvon. Naisten Korisliigan otteluihin tiensä on löytänyt alkukaudella keskimäärin reilut 200 ihmistä ja naisten salibandyliigan otteluihin noin 150 henkeä.

Miesten palloilusarjoista Korisliiga on pystynyt pitämään kiinni katsojistaan parhaiten. Ennen tiistai-iltaa keskiarvo oli reilut 820 katsojaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut