Wilma Murto taivutti Suomen ennätyksen ja pudotti ison painolastin harteiltaan - Urheilu - Aamulehti

Wilma Murto taivutti Suomen ennätyksen ja pudotti ison painolastin harteiltaan: ”Tämä alkaa hipoa täydellistä kautta”

Valmentajaa vaihtanut Oliver Helander sai vihdoin pitkän heiton keihäässä 86,13 ja voitti toisen Suomen mestaruutensa. Syksyllä edessä voi olla leikkaus.

Wilma Murto hyppäsi Tampereen Kalevan kisoissa uuden seiväshypyn Suomen ennätyksen 472.

29.8.2021 20:27

Helpottunut, onnellinen ja liikuttunut.

Wilma Murto ei olisi voinut saada parempaa palkintoa yleisurheilukaudelleen kuin mitä nähtiin sunnuntai-iltana Ratinan stadionilla Tampereella.

Murto taivutti Suomen ennätyksen 472 senttiä ja karisti vihdoin harteiltaan viisi ja puoli vuotta kestäneen paineen.

Vasta nyt hän pääsi samoihin lukuihin kuin tammikuussa 2016. Silloin hän ylitti hallissa Saksassa nuorten maailmanennätyksen 471 senttiä, joka on edelleen voimassa.

– Uskomaton tunne. Tällä oli valtava merkitys minulle. Hallissa hypätty 471 ei tullut minulle silloin liian aikaisin, mutta kesti kauan ennen kuin toivuin siitä. Tuo tulos toi minulle kuitenkin resursseja hyppäämiseen, Murto sanoi.

Wilma Murron aiempi ennätys oli sisällä hypätty 471.

Murron kausi on ollut loistava: Suomen ennätys ja olympialaisten viides sija. Hän hakee vielä Ruotsi-ottelun voittoa.

Ennätyshypyn ”sivutuotteena” tullut Suomen mestaruus oli hänelle jo neljäs peräkkäin.

Tokion olympiakisoissa Murto sijoittui seiväskisan finaalissa viidenneksi ylitettyään 450.

– Suomen ennätys on tärkeämpi kuin Tokion viides sija, vaikka arvokisojen sijoitukset ovat aina kiven alla. Nyt vielä voitto Ruotsi-ottelusta, niin tämä alkaa hipoa täydellistä kautta, Murto sanoi.

Urheilijana Murto on käynyt läpi kovan koulun ja mankelin. Hänellä on ollut loukkaantumisia ja valmentaja on vaihtunut useasti. Vaikeudet ovat koulineet häntä paljon.

– Ehdottomasti. Monta kertaa olen aloittanut puhtaalta pöydältä.

Murto yritti vielä kolme kertaa korkeudesta 480. Yrityksistä viimeinen oli paras.

– Hetken jo mietin, että mahtaako se [rima] jäädä killumaan.

Helanderit kultaan

Oliver Helander onnistui vihdoin tällä kaudella.

Kalevan kisojen päätöspäivä Ratinassa oli muutenkin poikkeuksellisen mallikelpoista suomalaista yleisurheiluviihdettä.

Miesten keihäässä mitalikolmikko ylitti 82 metriä. Sokerina pohjalla oli Oliver Helanderin voittoheitto 86 metriä ja 13 senttiä. Lassi Etelätalo heitti toiseksi (83,05) ja Toni Kuusela kolmanneksi (82,15).

Tokiossa samasta kolmikosta finaaliin ylsi vain Etelätalo, joka oli kahdeksas. Helander pohti Tokiossa loppuun asti osallistuuko hän loukkaantuneena lainkaan karsintaan.

– Oli oikea ratkaisu heittää Tokiossa.

Kalevan kisoissa Helander jätti varotoimena kolme viimeistä heittoaan väliin, vaikka pitkän aikaa oireillut akillesjänne oli nyt kivuton.

– Katsotaan, mitä syksyllä tapahtuu, leikataanko paikkoja vai ei. Olkapää on ollut kipeä vuodesta 2018. Nyt tuli onnistuminen vaikean kauden päätteeksi, Helander sanoi.

Helanderilla on edessään paljon muutoksia. Glenn Lignellin tilalle valmentajaksi tulee Tero Pitkämäki ja uudeksi manageriksi Juha Lindblom, joka on hoitanut uransa lopettaneen Antti Ruuskasen asioita,.

– Glenn on tehnyt hyvää työtä, mutta muutokset tulevat tarpeeseen. Olen niitä kaivannutkin. Tero on ollut maailmanluokan heittäjä, ja meillä on paljon samoja ominaisuuksia, sanoi Helander, jonka ennätys on 88,02. Sen hän heitti heinäkuussa 2018 Pietarsaaressa.

Eemil Helander ja Topi Raitanen ylittivät vesiesteen.

Helanderin nimi nousi esille myös Kalevan kisojen päätöslajissa miesten 3 000 metrin estejuoksussa, etunimi oli tosin Eemil.

Eemil Helander oli jo mennyt urheilijoiden telttasuojaan, kun hän sai kuulla voittaneensa kisoissa toisen mestaruutensa 5 000 metrin lisäksi.

Estekisan varsinainen voittaja Topi Raitanen oli tehnyt ratarikon ensimmäisellä kierroksella vesiesteellä ja hänet hylättiin.

– Se oli täysin tahaton rike. Yritin välttää kontaktia ja otin tukea radan toiselta puolelta. No, tämä ei ollut niin kovin tärkeä kisa. Hyvä, jos tämä auttaa Eemiliä eteenpäin, Raitanen sanoi.

Kalevan kisojen aikataulu oli rakennettu niin, että Raitanen ehti esteisiin lauantai-illan Timanttiliigan juoksusta Pariisista, jossa hän oli kolmastoista ajalla 8.42,00.

Tampereella Raitanen karisti vauhtia pitäneen Helanderin puolitoista kierrosta ennen maalia. Loppuaika oli 8.36. Helander tuli toisena maaliin ajassa 8.44,39.

– Ei ole mukava voittaa tällä tavalla. Minä edes huomannut Topin ratarikkoa, Helander sanoi.

Pipopäälle tuplakultaa

Samuel Purola kiitää 200 metrin voittoon. Samuli Samuelsson (vas.) oli toinen.

Samuel Purola lähti Oulusta Tampereelle hakemaan yhtä pikajuoksun Suomen mestaruutta, mutta saikin niitä kaksi.

Lauantaina Purola tuuletti voittoaan sadalla metrillä jo metrejä ennen maalia, mutta sunnuntaina 200 metrillä hän jätti ylimääräiset liikkeet väliin.

– Olin sen verran väsynyt, ettei jaksanut. Illalla meni myöhään dopingtestissä, enkä tainnut nukkua silmällistäkään. Olin silti aika varma, että hoidan homman kotiin, 21-vuotias Purola sanoi.

Edellisvuosilta Purolalla oli palkintokaapissaan yksi hopea ja kaksi pronssia Kalevan kisojen pikamatkoilta.

Kuinka mairittelevaa on olla Suomen nopein juoksija?

– Hieno juttu, että saa tehdylle työlle palkinnon. Tämä oli taisteluvoitto, en ollut herkimmilläni, kuten lauantaina sadalla metrillä, pipo päässä kilpaileva Purola kertoi.

Voittoaika oli kelvollinen 20,80 sekuntia. Purolan ennätys on 20,79.

– Hyvä, että aika meni alle 21 sekunnin.

Sadalla metrillä voidaan puhua jopa yllätyskullasta, sillä Purolan lähtö on ollut huono. Voittoaika 10,38 jäi seitsemän sadasosaa hänen parhaastaan (10,31).

Kalevan kisoihin Purola joutui ostamaan uuden pipon, kun edellinen hävisi alle 22-vuotiaiden SM-kisoissa Turussa. Purola heitti pipon katsomoon kavereilleen, jotka eivät sitä palauttaneet.

– Tämän osti ihan näitä kisoja varten, Purola esitteli mustaa päähinettään.

– Pipolla ei ole sen kummoisempaa tarinaa. Panin sen kerran syksyllä treeneissä päähän, ja sen jälkeen olen pitänyt sitä kisoissa.

Nuorten SM-kisoissa Purola juoksi niin ikään tuplamestariksi, kun ohjelmassa oli myös 400 metriä (47,64), joka kiinnostaa häntä matkana myös jatkossa.

Purola käyttää hiilikuituisia ”ihmepiikkareita”, joista on kohistu tänä kesänä. Pikamatkoilla hän piti niiden hyötyä vähäisenä.

Myös Joonas Rinne juoksi kaksoismestariksi. Sunnuntaina hän voitti päämatkansa 800 metriä ajalla 1.51,78. Perjantaina hän voitti viidennen peräkkäisen mestaruutensa 1 500 metrillä.

Joonas Rinne tuuletti sunnuntaina 800 metrin kultaa.

Simo Lipsanen voitti viidennen peräkkäisen mestaruutensa kolmiloikassa tuloksella 16 metriä 82 senttiä. Se on kolmeen vuoteen hänen paras tuloksensa.

Lipsasen tavoitteena oli kilpailla Tokion olympiakisoissa, mutta hän ei saanut alkukaudesta hyppyä jengoilleen.

– Nyt tehtiin olympialaisten aikana aika kovakin harjoitusjakso, ja sillä se saatiin toimimaan. Tuosta harjoitusjaksosta pitää ottaa ne parhaat asiat mukaan ensi kauden suunnitelmiin, Lipsanen sanoi.

Kristiina Mäki vilkutti iloisena 5 000 metrin juoksun maalissa. Loukkaantumisesta toipunut Camilla Richardsson tuli toiseksi.

Tsekkiä kansainvälisissä kisoissa edustava Kristiina Mäki haki 5 000 metrillä jo kuudennen Suomen mestaruutensa, joista kaksi on tullut 1 500 metriltä.

Mäki juoksi Tokion olympiakisoissa 1 500 metrin finaalissa, jossa hän oli 13:s. Välierissä hän juoksi Sara Kuiviston kanssa samassa erässä ennätyksensä 4.01,23.

– En olisi kuvitellut, että juoksen noin kovan ajan Tokiossa. Olympiafinaaliin pääsy merkitsi minulle paljon. Olin ensimmäinen tsekkinainen matkan loppukilpailussa olympialaisissa, sitä en tiennyt, Mäki sanoi.

Mäki synnytti tammikuun alussa pojan ja pääsi yllättävän nopeasti takaisin huippukuntoon.

– Urheilijan kroppa muistaa asiat, Mäki sanoi Kaapo-poika sylissään.

Mitalikolmikko – Mäki, Camilla Richardsson ja Nina Chydenius – taittoi matkaa vuorovedolla. Tarkoituksena oli vetää Kalevan kisoissa kymppitonnin juoksun voittanut Chydenius ennätykseensä myös 5 000 metrillä.

Se onnistui. Chydeniuksen ennätys on nyt 16.07,42. Lahden Ahkeraa edustavan Mäen voittoaika oli 15.54,42. Mäellä on kaksoiskansalaisuus.

– Vähän yllätyin, että aika painui alle 16 minuutin, sanoi Mäki, jonka ennätys on 15.31,15.

Kesän nuoret mitalistit pärjäsivät kohtuullisesti aikuisten seurassa

Entä kuinka hyvin kesän nuorten MM- ja EM-kisoissa menestyneet urheilijat pärjäsivät Kalevan kisoissa?

Hyvin ja huonosti.

Nuorten MM-mitalisteista maailmanmestari Janne Läspä oli 13:s keihäänheiton karsinnassa ja putosi sunnuntain finaalista.

Moukarinheiton nuorten maailmamestari ja alle 20-vuotiaiden Euroopan mestari Silja Kosonen ei saanut kolmen voiton suoraa, vaan jäi Krista Tervon jälkeen hopealle. Tervo heitto ainoana yli 70 metriä, 70,29. Kososen pisin heitto kantoi 68,30.

– Ei tullut kolmen suoraa, mutta kyllä tämä riittää. Hopea lämmitti ihan sikana. Sisulla vedin, kun kausi on ollut pitkä ja matkustaminen raskasta, Kosonen sanoi herkistyneenä.

Somerolainen kilpaili elokuussa kahdessa maanosassa, ensin Tokion olympiakisoissa, sitten nuorten MM-kisoissa Keniassa.

Ensi viikonloppuna Kosonen kilpailee vielä Ruotsi-ottelussa, ensi kertaa aikuisten joukkueessa Tukholmassa. Vuosi sitten hän voitti Ruotsi-ottelussa moukarin Tampereella.

Seitsenottelun maailmanmestari ja alle 20-vuotiaiden Euroopan mestari Saga Vanninen ei kilpaillut Kalevan kisoissa.

Heidi Salminen otti 400 metrin aitojen nuorten maailmanmestaruuden jatkeeksi myös ensimmäisen aikuisten SM-mitalinsa 17-vuotiaana. Hän aitoi pronssille ajalla 59,10. MM-kisoissa voittoaika oli 56,94.

Seiväshypyn nuorten MM-hopeamitalisti Juho Alasaari oli Kalevan kisoissa viides.

Nuorten Euroopan mestari Topias Laine oli keihäässä kahdeksas. Kiekonheiton EM-hopeamitalisti Helena Leveelahti epäonnistui ja oli Ratinan finaalissa viimeinen. Moukarin alle 23-vuotiaiden pronssimitalisti Kiira Väänänen oli sunnuntaina viides.

Alle 20-vuotiaiden 3 000 metrin Euroopan mestari Ilona Mononen juoksi Suomen mestariksi 1 500 metrillä ja oli neljäs 5 000 metrillä. Onni Ruokangas heitti hopeaa alle 20-vuotiaiden EM-keihässä, muttei kilpaillut Kalevan kisoissa.

Anni-Linnea Alanen otti EM-pronssia alle 20-vuotiaiden kisoissa. Kalevan kisoissa hän nousi viimeisellä heitollaan toiseksi.

Nuorten mitalistin kriittiset vuodet ovat vasta edessä parin kolmen vuoden aikana.

– Meillä on poikkeuksellinen huippu-urheilijoiden sukupolvi. Valmennusjärjestelmällä on paremmat edellytykset pitää heistä huolta kuin ennen. Tätä auttaa urheilijoiden keskittäminen valmennuskeskuksiin ja akatemioihin, Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut