Naisten lentismaajoukkuesta tuli Suomeen pesiytyneen valmennusfilosofian uhri - Urheilu - Aamulehti

Naisten lentismaajoukkueesta tuli Suomeen pesiytyneen valmennusfilosofian uhri

Miesten EM-projektia on rakennettu Kuortaneen kätköissä ilman julkisuuden valokeiloja. Ei uskoisi, että kotikisat ovat ovella.

25.8.2021 20:00

Naisten lentopallomaajoukkue on saanut kohtuuttoman paljon lokaa niskaansa vähintään kelvolliseen EM-tulokseen nähden.

Suomi pääsi jo ottelupalloon Ruotsia vastaan ja taisteli tasapäisesti Ukrainaa kanssa, mutta ratkaisuhetkillä puuttui ripaus kylmäpäisyyttä, kovuutta ja myös onnea.

Voittoja olisi voinut tulla kolme ilman ihmetemppuja.

Suurimman ongelman löytämiseen ei tarvittu italialaista tilastointijärjestelmää. Kaikki näkivät, ettei joukkueesta löytynyt riittävän vahvaa pallontappajaa.

Sen ei olisi tarvinnut olla edes ruotsalaistähti Isabelle Haakin tasoinen.

Pehmeä lyöntipeli oli osittain Suomeen pesiytyneen valmennusfilosofian seurausta. Hyökkäyksiä on pyritty nopeuttamaan, koska pelaajien ulottuvuus ei riitä kärkimaita vastaan.

Tämä taas nostaa passareiden vaatimustasoa luonnostaan. Kaisa Alangon jakamien pallojen olisi pitänyt olla aivan paikallaan, jotta hyökkääjät olisivat saaneet kätensä kunnolla auki.

Toki ratkaisuissa oli myös varovaisuutta, mutta suoraa virhettäkään ei voi tehdä aina.

Kirkkaimmat valopilkut on helppo luetella: Anna Czakan esitti ennakkoluulotonta sentteripeliä, Emmi Riikilä nousi joukkueen ykköslaituriksi ja libero Netta Laaksonen selviytyi EM-kasteestaan jopa odotettua paremmin.

Nyt katseet kääntyvät miesten maajoukkueeseen ja ensi keskiviikkona alkavaan EM-kotiturnaukseen.

EM-arvonta tarjosi herkullisen asetelman suomalaiseen lajipyhättöön Hakametsään.

Joel Banksin luotsaamalla ryhmällä on täydet saumat Pohjois-Makedonian, Espanjan ja Turkin lyömiseen. Nousukiidossa olevan Hollannin kaataminen vaatii jo venymistä.

Kirsikkana kakun päällä on luonnostaan tuoreen olympiafinalistin Venäjän kohtaaminen. Tuomas Sammelvuo tuo Tampereelle kaikki muut hopeamitalistit paitsi tähtihakkuri Maksim Mihailovin.

Kun pudotuspeleihin selviytyy lohkon neljä parasta, käytännössä jatkopaikka edellyttää kahta voittoa.

Toki pitää muistaa, että edellisessä EM-turnauksessa Kreikka eteni kuudentoista parhaan joukkoon vain yhdellä voitolla.

Vaikka Suomen taso on pudonnut kiistattomasti Puolan MM-kisojen (2014) jälkeen, sinivalkoiset ovat sinnitelleet urheasti EM-tasolla.

Tämänkertainen lopputurnaus on Suomelle jo kahdeksas peräkkäinen. Seitsemään edelliseen piti raivata tie karsintojen kautta.

Ja mikä parasta – Suomi on edennyt EM-alkulohkosta jatkoon joka kerta sensaatiovuodesta 2007 lähtien. Silloin Moskovasta heltisi ikimuistoinen välieräpaikka.

Tämän vuoden EM-projektia on rakennettu Kuortaneen kätköissä ilman julkisuuden valokeiloja. Korona on toki osasyy pimentoon, mutta tämä vitsaus ei selitä kaikkea.

Yllättävin käänne nähtiin keskikesän helteillä, kun tähtipassari Mikko Esko liittyi vahvuuteen.

Esko lähti hätäavuksi ykköspelintekijä Eemi Tervaportin sairastelun takia.

Kun Tervaportti toipui pelikuntoon, EM-kaksikoksi muotoutui pitkältä ajalta tuttu tandem Esko–Tervaportti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut