Tokio
Pidetään politiikka pois Tokion olympialaisista, Kansainvälisen olympiakomitean presidentti Thomas Bach vaati jo yli vuosi sitten – ja tuskin uskoi itsekään, että niin käy.
Kävi päinvastoin: Japanissa alkoi tällä viikolla uusi olympia-aktivismin aika, kun Britannian naisten jalkapallojoukkue polvistui keskiviikkona kentällä ennen ottelun alkua. Polvistumalla he ilmaisivat vastustavansa rasismia.
Ele on jalkapallo-otteluista tuttu, mutta vielä edellisissä olympialaisissa siitä olisi seurannut rangaistus. Olympialaisten säännöt kielsivät poliittiset mielenilmaisut urheilusuoritusten yhteydessä, kunnes juuri ennen Tokion kisoja kantaa lievennettiin.
Nyt urheilijat saavat osoittaa mieltään ja ottaa kantaa juuri ennen ottelun tai suorituksen alkua, mutta eivät palkintopallilla. Tosin The Guardianin mukaan kansainvälinen olympiakomitea ja Tokion järjestäjätaho kielsivät polvistumiskuvien julkaisun omilla sosiaalisen median tileillään.
Ennen urheilusuoritusta tehtävät eleet eivät kuitenkaan saa kohdistua keneenkään tiettyyn ihmiseen, maahan tai organisaatioon eikä se saa olla loukkaava tai häiritä vastaajaa.
Suomen olympiaurheilijoiden mielenilmaisuja tuskin Tokiossa nähdään.
– Minulla ei ole tiedossa, että kukaan suunnittelisi tällaista, mutta se on tietenkin jokaisen urheilijan itse päätettävissä. Jokainen saa olla oma itsensä; omaa identiteettiään ja ilmaisuaan ei tarvitse muuttaa, sanoo olympiakomitean viestintäjohtaja Mika Noronen.
Noronen sanoo, että urheilijoille on painotettu, että jokainen saa esimerkiksi haastatteluissa sanoa mielipiteensä mistä tahansa asiasta.
Suomen joukkuetta on perehdytetty myös ihmisoikeuskysymyksiin. Amnestyn lausunnon mukaan ihmisoikeuskysymyksiä Japanissa ovat erityisesti kuolemanrangaistuksiin, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen syrjintään, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät asiat.
– Paras tapa viestiä itselleen tärkeiden asioiden puolesta on olla juuri sellainen kuin on ja kertoa rehellinen mielipide niistä asioista, joista haluaa puhua, Noronen sanoo.
Ari-Pekka Liukkonen
Samaa sanoo suomalaisuimari Ari-Pekka Liukkonen, joka kantaa Suomen lippua avajaisissa perjantaina. Hänelle tärkeintä on olla Tokiossa urheilemassa ja näyttämässä parastaan altaassa.
– Arvostan, että seksuaaliseen vähemmistöön kuuluva urheilija saa olla lipunkantajana. Se on tärkeää tasa-arvon kannalta samoin kuin se, että on kaksi lipunkantajaa ja että naislipunkantajia on enemmän kuin ennen. Tämä ei ole vain urheilijoiden ansiota vaan myös joukkueiden johdon ja koko olympialiikkeen.
Sen kummempia kannanottoja Liukkonen ei Tokioon suunnittele. Liukkosen kisaurakka alkaa tiistaina.
Tokiossa tullaan näkemään lukuisia urheilijoiden kannanottoja, uskovat yhdysvaltalaiselle USA Todaylle puhuneet asiantuntijat Richard Lapchick ja Yannick Kluch. Lapchick on urheilun monimuotoisuuden ja etiikan instituutin johtaja ja Kluch urheilujohtamisen apulaisprofessori virginialaisessa yliopistossa.
Ajat muuttuvat, mutta hitaasti. Kansainvälinen olympiakomitea ylläpitää ajatusta urheilun neutraaliudesta, mutta se on mahdoton ajatus, sanoo Richard Lapchick, joka johtaa yhdysvaltalaista urheilun monimuotoisuuden ja etiikan instituuttia.
– Urheilu on yhteiskunnan heijastuma eikä se siksi ole koskaan neutraalia, Lapchick kommentoi.
– Väite neutraaliudesta jättää huomioimatta olemassa olevat maailmanlaajuiset epäoikeudenmukaisuudet ja itse asiassa vahvistaa niitä.
Apulaisprofessori Yannick Kluch uskoo, että Tokiossa tullaan näkemään mielenilmauksia myös palkintokorokkeilla. Urheilijat aistivat, että säännöt ovat muuttumassa, hän sanoo.
– Jos urheilijalla on sanottavaa ja hän menestyy olympialaisissa, uskon, että hän käyttää globaalin huomion hetken muuttaakseen maailmaa.
KOK:n Thomas Bach totesi viime viikolla The Financial Timesille, että hän ei tue urheilijoiden aktivismia olympialaisten arvokkaimmilla hetkillä.
– Palkintokoroke ja mitaliseremoniat eivät ole tarkoitettu poliittisille tai muille mielenosoituksille. Ne on tarkoitettu urheilusaavutuksia, ei urheilijoiden henkilökohtaisia mielipiteitä varten, Bach sanoi.
Monet kansainväliset urheilijat käyttävät olympialaisia mahdollisuutena nostaa esiin asioita, joita he pitävät tärkeinä.
Tokiossa kilpailevista urheilijoista esimerkiksi nämä kolme ovat pitäneet esillä heille tärkeitä yhteiskunnallisia asioita:
Gwen Berry
Moukarinheittäjä Gwen Berry
Yhdysvaltoja edustava Gwen Berry herätti huomiota olympiakarsinnoissa, kun hän kääntyi pois Yhdysvaltain lipusta kansallishymnin soidessa. Berry tuli kilpailussa kolmanneksi. Kaksi kisan kärkinaista katsoi lippua ja nostivat oikeat kätensä sydämen kohdalle. Berry katseli yleisöä ja kansallislaulun loputtua nosti ilmaan mustan t-paidan, jossa luki Activist Athlete eli urheilija-aktivisti.
Berry tunnetaan vahvana sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolustajana, joka on ilmaissut mielipiteitään ennenkin.
– Tarkoitukseni ja päämääräni ovat isompia kuin urheilu. Olen täällä niiden takia, jotka ovat kuolleet systemaattisen rasismin takia. Ei minun tarvitse tehdä urheilullisesti mitään, hän kommentoi myöhemmin.
Naomi Osaka
Tennispelaaja Naomi Osaka
Japanin kirkkaimpiin urheilijatähtiin lukeutuva Naomi Osaka on puhunut esimerkiksi Yhdysvaltojen mustiin kohdistuvasta poliisiväkivallasta. Viime vuonna hän käytti Yhdysvaltain avoimessa tennisturnauksessa kasvomaskeja, joihin oli kirjattu rasistisen väkivallan uhrien nimiä. Hän kieltäytyi pelaamasta WTA-turnauksen välierässä protestina Jacob Blaken ampumiselle.
– Vihaan sitä, että ihmiset käskevät urheilijoiden keskittyä viihdyttämiseen ja olla sekaantumatta politiikkaan. Kyse on ihmisoikeudesta, ja mikä antaa jollekulle muulle suuremman oikeuden puhua kuin minulle? Osaka twiittasi viime kesänä.
Osaka on kertonut avoimesti mielenterveydestään ja puhunut myös ristiriitaisista tunteistaan liittyen Tokion olympialaisten järjestämiseen korona-aikana.
Megan Rapinoe aloitti olympialaiset jo USA:n joukkueen kanssa keskiviikkona.
Jalkapalloilija Megan Rapinoe
Yhdysvaltain jalkapallojoukkueen kolminkertainen olympiakävijä Megan Rapinoe puhuu aktiivisesti sateenkaariväen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta sekä rasismia vastaan.
Rapinoe myös kritisoi Donald Trumpia tämän presidenttikauden aikana taktiikalla, jota hän itse määritteli ”keskisormen näyttämiseksi hymyillen”. Trump hyökkäsi Rapinoeta vastaan Twitterissä. Se toi Rapinoelle paljon huomiota, jonka hän käytti nostaakseen esille nais- ja miesjalkapalloilijoiden palkkaepätasa-arvoa.
– Minulla on ehdottomasti taipumusta dramaattisuuteen. Pidän itseäni enemmän viihdyttäjänä kuin urheilijana. Etsin aina juhlia, hän totesi Forbesille.
Torstaina KOK:lle luovutettiin viisisivuinen 150 urheilijan, aktivistin, toimittajan, tutkijan ja professorin allekirjoittama kirje, jossa vaadittiin, ettei mieltään ilmaisevia urheilijoita rangaista.
Blue Impulse -taitolento-osasto muodosti perjantaina olympiarenkaat Tokion taivaalle protestiksi.
Allekirjoittaneiden joukossa olivat myös Kluch ja Lapchick, Muhammad Alin tytär Laila Ali sekä lukuisia nykyisiä ja entisiä Yhdysvaltalaisia olympiaurheilijoita ja -valmentajia.
Kirjeessä todetaan, että KOK:n tekemä pieni sääntöjen lievennys ei riitä, vaan urheilijoiden ilmaisun vapautta pitää lisätä Tokion kesäolympialaisissa ja Pekingin tulevissa talvikisoissa.
– Emme usko, että tehdyt muutokset heijastavat sitoutumista sananvapauteen, perusoikeuksiin tai rodulliseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen urheilussa, kirjeessä lukee.
